Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Class Teacher, Educational Psychology"

Sort by: Order: Results:

  • Nieminen, Nina (2024)
    Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella ja koota yhteen ADHD-piirteitä omaavien oppilaiden ja heidän opettajiensa väliseen opettaja–oppilassuhteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pyrin selvittämään, mitkä tekijät vaikuttavat ADHD-piirteitä omaavien oppilaiden ja heidän opettajiensa välisen vuorovaikutussuhteen laatuun. ADHD-piirteet voivat aiheuttaa kouluympäristössä oppilaalle monenlaista kuormitusta, mikä voi heijastua myös oppilaan opettaja–oppilassuhteeseen. Tämän takia koin, että on perusteltua tutkia opettaja–oppilassuhteeseen vaikuttavia tekijöitä niiden oppilaiden osalta, jotka kokevat suuremmissa määrin haasteita kouluympäristössä. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistonhakuun käytettiin tietokantoja Scopus ja Web of Science. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, jotka valikoituivat osaksi aineistoa tarkasti valittujen sisään- ja poissulkukriteerien perusteella. Lisäksi katsaus rajattiin ajallisesti käsittelemään vuosina 2000–2023 julkaistuja tutkimusartikkeleita. Aineiston analysointi toteutettiin aineistolähtöisen teemoittelun keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustuloksissa korostuivat erityisesti konfliktien ja läheisyyden ulottuvuudet suhteessa opettaja–oppilassuhteeseen. ADHD-piirteisten oppilaiden ja heidän opettajiensa välisissä opettaja–oppilassuhteissa ilmeni enemmän konflikteja verrattuna vertaisryhmiin. Lisäksi opettajat raportoivat kokevansa vähemmän läheisyyttä opettaja–oppilassuhteessaan ADHD-piirteisten oppilaiden kohdalla. ADHD-piirteisen oppilaan aggressiivinen käytös koettiin opettajien osalta kaikkein haasteellisimmaksi opettaja–oppilassuhteen kannalta, ja stressaavimmaksi tekijäksi opettajille. Opettajan sukupuolta koskevat tutkimustulokset osoittautuivat osittain ristiriitaisiksi keskenään. Oppilaan prososiaalisen käytöksen havaittiin myös olevan vahva opettaja–oppilassuhdetta selittävä muuttuja. Tutkimusaineiston artikkeleista viidessä oli käytetty samaa opettaja–oppilassuhteen laadun mittaria. Lähes kaikissa tutkimusartikkeleissa opettaja–oppilassuhteen laatua oli arvioitu pelkästään opettajan näkökulmasta käsin, joten ADHD-piirteisten oppilaiden omat näkemykset opettaja–oppilassuhteen laadusta jäivät vähäisiksi.
  • Jyrämä, Anna (2023)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on jäsentää kuvaa feministisen pedagogiikan kehityksestä Suomessa. Tutkimuskysymyksinä toimivat ”Miten feministinen pedagogiikka on kehittynyt Suomessa 1970-luvulta nykypäivään?” sekä ”Millaisia käytännön sovelluksia feministisestä pedagogiikasta on toteutettu?”, joiden avulla feministisen pedagogiikan kehitystä pyritään jäsentämään. Menetelmät. Kandidaatintutkielmani menetelmänä on narratiivinen kirjallisuuskatsaus, jolla pyrin jäsentämään feministisen pedagogiikan kehitystä. Aineistona tutkielmassa toimii seitsemän feminististä pedagogiikkaa käsittelevää julkaisua, jotka olivat joko tieteellisiä julkaisuja kirjoissa tai lehdissä, tai opettajille tai pedagogeille suunnattuja julkaisuja. Aineiston analyysissä pyrin löytämään aineistosta relevantit tiedot tutkielmaani ajatellen ja luomaan eheän kuvan feministisen pedagogiikan kehityksestä. Tulokset ja johtopäätökset. Feministisen pedagogiikan teoreettinen kehitys voidaan jakaa kolmeen suuntaukseen; naiserityiseen pedagogiikkaan, poststrukturaaliseen feministiseen pedagogiikkaan sekä erojen pedagogiikkaan. Jokaisella suuntauksella on omaa taustateoriaansa ja kytkentänsä feministiseen keskusteluun, eivätkä ne ole tarkasti historiallisesti toisistaan eroteltavia. Suomessa teoreettinen keskustelu feministisestä pedagogiikasta on alkanut 1980- ja 1990-lukujen taitteessa, mutta käytännön sovelluksia, kuten tiedostamisryhmiä, on toteutettu jo 1970-luvulla. merkittäviä käytännön kehitysaskelia feministisen pedagogiikan saralla Suomessa ovat olleet Avoimen Naisten Korkeakoulun perustaminen vuonna 1980 sekä Hilma-verkoston perustaminen vuonna 2004. Hilma-verkoston FemPeda-kurssin nähdään olevan myös merkittävä tekijä feministisen pedagogiikan kehityksessä.
  • Korpela, Lauri (2022)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa alakoulun ympäristöopin oppikirjojen eläinkuvan rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi sitä, millä tavoin eläineettisiä näkökulmia pyritään ottamaan huomioon osana ympäristöopin oppikirjoja. Tutkimustehtävään vaikutti ensisijaisesti modernin eläintuotannon ja sen eettisten ongelmien vähäinen näyttäytyvyys alakoulun opetuksen sisällöissä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui posthumanistisesta ajattelusta sekä eläinetiikkaa ja ekologista kasvatusta käsittelevistä teksteistä ja tutkimuksista. Oppikirjojen eläinkuvaa ja eläineettisiä painotuksia tarkasteltiin myös suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Kandidaatintutkielmani tutkimustavaksi valikoitui laadullinen eli kvalitatiivinen haastattelututkimus. Tutkimukseen osallistui kaksi ympäristöopin oppikirjojen eri kirjoittajatyöryhmiin kuulunutta henkilöä, ja aineisto kerättiin kahden erillisen teemahaastattelun avulla. Aineiston analyysi toteutettiin teemoittelun menetelmiä hyödyntäen. Ympäristöopin oppikirjojen eläinkuvan rakentumiseen vaikuttaa tutkimuksen perusteella oppikirjoissa esiintyvän tiedon tuottajat ja heidän autonomiansa, oppikirjojen tiedollisten sisältöjen alkuperä ja arvoperusteiset painotukset, eri eläinlajien arvottaminen sekä oppikirjailijoiden henkilökohtaiset eläineettiset näkökulmat. Tutkimuksen tulosten mukaan eläineettisiä näkökulmia ei kovinkaan kattavasti pyritä ottamaan huomioon alakoulun ympäristöopin oppikirjoissa.
  • Palimo, Inka (2023)
    Objectives. The primary objective of this literature review is to evaluate to what extent teachers are or have been trained to recognize and report signs of child abuse and neglect (CAN). The focal point is on higher education, but the thesis will also look at in-service training against CAN. The secondary aim of this thesis is to consider the possible external reasons for underreporting of child abuse. This includes things such as bureaucracy, limited resources, and personal bias. Previous research has indicated that teachers lack the proper knowledge of CAN, and that child abuse is widely underreported. Methodology. This thesis was conducted as a systematic literature review, looking at several different studies from the past twenty years. Though there wasn’t a specific geographical focus, the majority of articles were administrated in Europe. The results of this thesis were derived particularly from seven articles, but multiple other research studies offered additional support and information. The literature was chosen by meticulous screening and using distinctive keywords. Results and conclusions. The reviewed literature reveals that teachers receive inadequate training on how to recognize and respond to abused children. Teachers are ignorant to the scope of child abuse and all its he subcategories. There is a dire need for proper – standardized – training, with some studies indicating that child protection training should be integrated to the very beginning of first-year undergraduate programs to ensure that any misinformation is dispelled early on. Implementing CAN training as a part of higher education for teacher trainees won’t necessarily fix all problems. There are several issues with peripheral matters, which need legislative or economic changes to be overturned. Having standardized training as a teacher trainee can still hold significance and enable change for the better.
  • Miikki, Aino (2022)
    Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitä on itsearviointi. Tutkielmassa esiteltiin myös tekijöitä, jotka liittyvät itsearviointiin. Tutkielman tutkimuskysymykset muodostettiin siten, että itsearvioinnista saataisiin mahdollisimman kattava kuva. Aihe oli tärkeä koulutuksen kentällä, sillä arviointi pystyi vaikuttamaan oppilaan käsitykseen itsestä. Itsearvioinnista ei oltu tehty paljon tutkimusta Suomessa, joten tutkielma täydentää tätä kenttää. Tutkielmassa kerättiin yhteen tietoa, jota eri koulutustasojen opettajat voivat käyttää itsearvioinnin tukena. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui kansainvälisistä tutkimuksista ja artikkeleista, mutta tutkielma sisälsi myös muutamia suomalaisia tutkimuksia. Aineisto haettiin Helsingin yliopiston kirjaston hakupalvelusta. Aineiston hankinnassa käytettiin etenkin hakusanoja itsearviointi, minäpystyvyys, itsesäätely, motivaatio ja oppiminen. Tieteellisiä julkaisuja haettiin niin suomeksi, kuin englanniksi. Itsearviointi oli luonteeltaan ja määritelmältään moninainen. Itsearviointi oli määritelty usein tuotoksen tekijän arvioksi omasta työstä. Itsearvioinnin luonne pystyttiin erittelemään sen oppilaslähtöisyyden ja tavoitteiden kautta. Tutkielmassa selvitettiin myös itsearvioinnin tarkkuutta arviointimenetelmänä, josta löytyi paljon ristiriitaisia tutkimustuloksia. Itsearviointi oli positiivisessa yhteydessä minäpystyvyyden tunteeseen, itsesäätelyyn, motivaatioon ja oppimiseen. Itsearviointi siis tuki näitä oppimista edistäviä taitoja ja ominaisuuksia.
  • Mielonen, Eevi (2023)
    Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoitus on vertailla katsomusaineiden opetuksen järjestelyitä Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Katsomusaineiden opetuksen järjestelyiden haasteiden ja siitä joh-tuvien eriävien mielipiteiden takia on tärkeää tuoda keskusteluun vertailukohtia. Tutkielman tutkimusongelmana ovat ”Miten katsomusaineiden opetus on järjestetty Suomessa, Ruotsis-sa ja Norjassa?” ja ”Mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia opetuksen sisällöissä on?”. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, koska tuloksien tulkinnan avuksi haluttiin esittää tietoa nykytilasta, sekä nykytilaan johtaneista syistä. Aineisto koostui julkais-tuista artikkeleista, joissa käsitellään Ruotsin ja Norjan katsomusaineiden opetusjärjestelyitä. Molempiin tutkimusongelmiin vastattiin kuvailemalla aineistosta esille tulleita tuloksia, ja näitä verrattiin teoriaosuudessa esitettyihin tietoihin. Ensimmäistä tutkimusongelmaa käsiteltäessä tuodaan esille myös opetuksen haasteita ja ongelmia kohdemaissa. Tulokset kuvataan laa-jasti ja niiden avulla muodostetaan selkeä yleiskuva katsomusaineiden opetusjärjestelyistä. Tulokset ja johtopäätökset. Katsomusaineiden opetuksen järjestelyt erosivat toisistaan Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Ruotsissa ja Norjassa opetus järjestettiin yhteisenä oppiaineena kaikille, kun Suomessa ope-tus järjestettiin erillisenä opetuksena oppilaiden katsomuksesta riippuen. Maiden opetuksen sisällöissä on paljon yhtäläisyyksiä. Opetuksessa käsitellään uskontoja, kulttuuria ja etiikkaa. Sisällöllisinä eroavaisuuksina opetuksessa on painotuseroja eri aiheita kohtaan. Opetusta voidaan järjestää perustellusti eritavoin erilaisia opetusmalleja käyttäen. Kunkin maan ope-tuksen järjestelyt eivät ole ongelmattomia.
  • Moisio, Atte (2023)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia minkälaisia motoristen, kognitiivisten ja sosiaalisten taitojen sekä terveydentilan tekijöitä, ilmiöitä tai osa-alueita kouluvalmiuteen tai koulumenestykseen keskittyvässä tutkimuksessa esitellään sekä pidetään keskeisinä kouluikäisten oppimiselle ja koulussa pärjäämiselle. Koska kouluvalmiuden tarkoista määritelmistä ei ole selvää yksimielisyyttä, on tutkimuksen tarkoitus myös pohtia, millaiset asiat ovat keskeisiä sen arvioimisessa tai rajaamisessa. Tämä kirjallisuuskatsaus pyrkii etsimään vastauksia myös sille, miksi kouluvalmiuden arviointi on keskeistä mahdollisimman tehokkaan oppimisen ja oppimisesta hyötymisen kannalta. Menetelmät. Tässä kirjallisuuskatsauksessa menetelmänä käytettiin narratiivista kirjallisuuskatsausta, jossa aineisto koostui pääsääntöisesti englanninkielisistä artikkeleista. Tulokset ovat esitelty siten, että katsaukseen sisällytetyistä artikkeleista esitellään tutkimukseen valikoituneille neljälle eri kouluvalmiuden ulottuvuudelle keskeisimmät löydökset erillisinä kappaleinaan. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukset osoittivat, että erityisesti itsesäätelyyn, käsinkirjoittamiseen sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvät taidot nähdään keskeisinä elementteinä riittävälle kouluvalmiudelle (Feder ja Majnemer, 2017; McClelland ja Cameron, 2012). Tämän lisäksi halukkuus oppia ja orientoitua koulutyötä kohtaan ennusti hyvää koulumenestystä (Yen ym., 2004). Myös hyvän oppimisympäristön sekä yksilön näkökulmasta luokkahuonetyöskentelylle sopivan käytöksen ja yleisen ilmapiirin todettiin olevan keskeisessä roolissa oppimisessa (Ruffing ym., 2015; Blair ja Raver, 2014; Bloom, 2007). Kouluvalmiuden varhaisessa arvioinnissa tulisi keskittyä siihen, miten oppilas ylipäätään kiinnittyy koulun arkeen, luo vertaissuhteita sekä suhtautuu koulutyöhön ja uuden opetteluun.
  • Hammar, Eerika (2023)
    Tavoitteet. Kosketusta on viimeaikaisessa tutkimuksessa alettu tarkastelemaan osana vuorovai-kutusta voimakkaana viestinnän keinona. Sen on todettu olevan luontainen osa kouluyhteisössä tapahtuvaa kanssakäymistä. Koulukontekstissa opettajien on havaittu käyttävän kosketusta muun muassa keinona auttaa suoriutumaan, keskittymään, rauhoittumaan ja suuntaamaan huo-miota pedagogisesti tavoitteen mukaiseen toimintaan. Kosketuksen on todettu olevan myös tapa luoda kontaktia oppilaaseen ja näin rakentavan opettajaoppilassuhdetta. Tässä tutkielmassa ta-voitteena on hahmottaa kuvaa kosketuksen roolista alakoulukontekstissa keskittyen erityisesti opettajan ja oppilaan välisen kosketuskulttuurin tarkastelemiseen. Tutkimuksen tehtävänä on jäsentää ymmärrystä kosketuksen ilmiöön liittyen koulukontekstissa. Tarkoituksena on tarkas-tella, minkälainen merkitys kosketuksella on kouluikäiselle lapselle sekä jäsentää opettajan ja oppilaan välisen kosketuksen asemaa alakoulun arjessa. Menetelmät. Aiheesta tehtiin kuvaileva narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Tutkielma aloitettiin asettamalla tutkimuskysymykset, jotka ohjasivat aineiston valintaprosessia. Eksplisiittiselle va-lintaprosessille tyypillisesti keskiössä oli löydösten sisältö, mikä teki aineistonvalintaprosessis-ta jatkuvasti tutkimuskysymyksiä ja aineistovalintoja tarkentavan. Aineistoa valikoitui lopulta 12 julkaisun verran. Näistä 10 oli artikkeleita, kaksi kirjoja ja yksi Opetusalan eettisen neuvotte-lukunnan kannanotto. Sisällönanalyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä analyysiä, jonka avulla pyrkimyksenä oli jäsentää laaja-alaisesti aiempaa tietoa mielekkääseen, eheään ja järjes-tettyyn muotoon. Tulokset ja johtopäätökset. Kosketuksen merkitys lapselle on kiistaton. Sen kautta rakentuva opettajaoppilassuhde ja vuorovaikutuksellisuus tukevat lapsen hyvinvointia, viihtyvyyttä ja turvallisuudentunnetta. Ammatillisesti käytössä oleva kosketus tukee pedagogista toimintaa. Se näyttäytyy oppilaiden toimintaa ohjaavana, lohdutusta ja välittämistä ilmentävänä sekä oppilaan oppimista auttavana opettajan keinona. Kosketuksen moninaista ja monitulkintaista ilmiötä kou-lukontekstissa ohjaavat yleiset ja vakiintuneet normit sekä säädökset. Kosketuksen sensitiivi-nen luonne ja epäsopivat tapaukset ovat tehneet keskustelusta ja kosketukseen suhtautumisesta jännittynyttä, mikä on vaikuttanut myös tavalliseen kosketuksen kautta ilmentyvään kanssa-käymiseen. Ammatillisesti perustellutkin tilanteet saattavat saada monenlaisia tulkintoja, minkä on huomattu aiheuttavan opettajissa epävarmuutta ja pelkoa.
  • Brax, Arttu (2023)
    Nuorten kouluhyvinvointi on ollut viime vuosina selkeässä laskussa jokaisessa ikäluokassa ja jokaisella koulutusasteella. Tavoitteenani oli laatia katsaus kouluhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kouluympäristössä nuorten omasta näkökulmasta, jotta opettajilla ja muilla lasten ja nuorten kanssa työskentelevillä kasvattajilla olisi käytössään edes kursorinen listaus yleisimmistä tekijöistä, joihin kiinnittää huomiota työssään. Tässä tutkielmassa tehdään koonti olemassa olevista tutkimuksista, joissa nuoret ovat kertoneet avoimin vastauksin omista näkökulmistaan kouluhyvinvoinnin tekijöihin. Kouluhyvinvointia tarkasteltiin Konun ja Rimpelän kouluhyvinvoinnin konseptimallin viitekehyksessä. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jossa tarkasteltiin viittä OECDmaissa toteutettua kouluhyvinvointitutkimusta. Tutkimuksissa joko tarkasteltiin suoraan kouluhyvinvointiin liittyviä tekijöitä nuorten näkökulmasta, tai nämä tekijät ilmenivät välillisesti tutkimusaineistosta. Tutkimusten tulokset koottiin ja ryhmiteltiin kolmeen eri teemakokonaisuuteen – opettajiin ja muuhun koulun henkilökuntaan, oppilaan fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, sekä oppilaiden henkilökohtaisiin tekijöihin. Jaottelu perustui tutkittavien nuorten vastauksissa ilmeneviin yhtäläisiin teemoihin ja Konun ja Rimpelän konseptimallin jaotteluun kouluhyvinvoinnin osa-alueista. Aineistosta kävi ilmi, että oppilaiden näkemys hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä oli hyvin monipuolinen ja monitahoinen. Valtaosa oppilaiden esille tuomista hyvinvoinnin tekijöistä ryhmittyi ympäristöön liittyviin tekijöihin. Toiseksi eniten tekijöitä ryhmittyi opettajiin ja muuhun henkilökuntaan liittyvään teemakokonaisuuteen, joskin vastauksista kävi myös ilmi, että näillä tekijöillä oli useimmiten suora tai välillinen vaikutus myös oppilaiden ympäristöön. Henkilökohtaisiin syihin ryhmittyviä tekijöitä oli vähiten, mutta esitän että tämä johtuu enemmän aineiston niukkuudesta ja käsiteltyjen tutkimusten kysymysasettelusta.
  • Madetoja, Laura (2022)
    Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää mitä kasvatusalan kirjallisuudesta nousee esiin, kun tarkastellaan opettajan ja oppilaan välisen suhteen vaikutuksia oppilaan kouluun sitoutumiseen. Tavoite oli lähestyä aihetta kiinnittäen huomio niihin tekijöihin, jotka ohjaavat oppilasta kouluun sitoutumiseen. Tässä kandidaatin tutkielmassa käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineistoksi löytyi suomalaista ja ulkomaista kirjallisuutta, tutkimuksia, artikkeleita ja väitöskirjoja. Hain tutkimusaineistoa Helka ja Helmet- kirjastopalveluista. Hyödynsin myös runsaasti Google Scholaria ja erilaista väitöskirjallisuutta. Aineiston haussa käytettiin seuraavia sanoja: vuorovaikutus, lämmin opettaja -oppilassuhde, tunteet ja kouluun sitoutuminen. Aineistoa analysoitiin löydetyn kirjallisuuden pohjalta. Tämän kirjallisuuskatsauksen kohteena olivat opettajat ja oppilaat. Lähdekirjallisuuteen pohjautuvat tulokset osoittavat, että opettajan tunteet ja kokemusmaailma heijastuvat oppilaiden opintoihin ja kouluun kiinnittymiseen. Lähdekirjallisuudesta nousseet tutkimukset osoittavat, että opettaja voi omalla myönteisellä suhtautumisellaan ja toiminnallaan edistää oppilaan itseohjautuvuutta ja vastuunottoa niin koulutyössä kuin tehtävissäkin. Tämän toteutumiseen edellytetään opettajalta huolehtivaa suhteen ylläpitoa, selkeitä odotuksia, palautetta sekä vahvistamista oppilaan tehtävien ja toiminnan merkityksellisyydestä ja tärkeydestä. Toteutus vaatii opettajan toiminnalta läsnäoloa, selkeitä oppimista tukevia rakenteita ja odotuksia sekä riittävästi oppilaalle kokemuksia omasta autonomiasta.
  • Saari, Maisa (2023)
    Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella lapsen oikeuksia perusopetuksessa lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportoinnin perusteella. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsen oikeuksien sopimuksen vaikutukset ovat vaihtelevia. Sopimuksella on huomattu olevan vaikutus sopimusvaltioiden päätöksentekoon, mutta toisaalta sopimuksen täytäntöönpanossa on puutteita. Tässä tutkielmassa etsitään tuloksia tutkimuskysymykseen ”miten lapsen oikeuksia on Suomessa edistetty määräaikaisraportoinnin perusteella?”. Tutkielmassa tutkitaan määräaikaisraporteissa ja loppupäätelmissä esiintyviä teemoja ja kehityskulkuja. Tarkoituksena on saada lisää tietoa lapsen oikeuksista ja niiden toteutumisesta suomalaisessa perusopetuksessa. Menetelmät. Tämän tutkielman menetelmänä käytettiin sisällönanalyysia, koska tutkielman tavoitteena oli kuvailla ja tarkastella lapsen oikeuksia suomalaisessa perusopetuksessa määräaikaisraportoinnin perusteella. Menetelmäksi valittiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi, koska tutkielmassa haluttiin saada yleinen ja kokonaisvaltainen kuvaus tutkimusaiheesta raporttien avulla kuitenkin kadottamatta aineiston alkuperäistä sisältöä. Tutkielmaa tehdessä havaittiin lapsen oikeuksia perusopetuksessa koskevan tutkimuksen vähyys, ja osuvimmaksi aineistoksi havaittiin yleissopimuksen määräaikaisraportointi. Aineistoiksi valikoituivat ulkoministeriön määräaikaisraportit ja lapsen oikeuksien komitean päätelmät niiden sisällön, tarkan valvonnan ja saatavuuden takia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmassa tarkasteltiin lapsen oikeuksia viiden pääluokan avulla. Pääluokat olivat lapsen edun ensisijaisuus, syrjinnän kielto, lapsen oikeus kehitykseen, lapsen oikeus osallisuuteen ja lapsen oikeus suojeluun ja huolenpitoon. Tulosten perusteella määräaikaisraportointi on johtanut lapsen oikeuksien edistämiseen perusopetuksessa, mutta lapsen oikeuksien toteutumisessa on silti puutteita. Raportoinnissa voidaan myös havaita epäjohdonmukaisuuksia ja jatkuvuuden puute, vaikka niissä pyritäänkin vastaamaan lapsen oikeuksien komitean suosituksiin ja kehotuksiin. Toisaalta raportoinnissa voidaan havaita positiivisia kehityskulkuja ja ominaisuuksia.
  • Sipiä, Ulriikka (2022)
    Tässä kandidaatintutkielmassa selvitin, mitkä asiat vaikuttivat lasten ja nuorten liikuntamotivaatioon sekä liikunnan arvostamiseen Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämän lisäksi käsittelin liikuntasuhdetta ja motivaatiota moniulotteisina käsitteinä sekä vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman liikunnanopetuksen tavoitteita ja oppiaineen asemaa nykyisessä perusopetuksessa. Ensisijaisen tavoitteeni lisäksi pyrin selvittämään, millä keinoin esimerkiksi opettajat voivat parantaa lasten ja nuorten suhdetta liikuntaan omilla pedagogisilla ratkaisuillaan. Tämän vuoksi tutkimuskysymykseni olivat seuraavat: 1) mitkä asiat vaikuttavat lasten ja nuorten liikuntamotivaatioon sekä 2) mitä keinoja tutkimusartikkeleissa on ehdotettu lasten ja nuorten liikuntasuhteen ja liikuntamotivaation parantamiseksi. Tutkimusaineistoni koostui viidestä (5) vuosina 2012–2021 Liikunta & Tiede- lehdessä julkaistusta vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, ja niistä neljä (4) olivat määrällisiä tutkimuksia ja yksi (1) laadullinen tutkimus. Käytin tutkielmassani avuksi integroivaa kirjallisuuskatsausta, sillä menetelmä antoi vapauksia käsitellä ja tutkia tutkimusartikkeleita monipuolisesti, pitäen silti kriittisen lähestymistavan. Analysoin aineistoani lukemalla ja vertailemalla aineistojen sisältöjä eli niiden yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia toisiinsa, joten valitsin aineistoni analysointimenetelmäksi aineistolähtöisen sisällönanalyysin. Tutkimustulokset osoittivat, että lasten ja nuorten liikuntamotivaatioon on viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa vaikuttanut vertaishyväksyntä, vanhempien tuki, ikävaihe, kouluinto, fyysinen pätevyys ja aikaisempi fyysinen aktiivisuus sekä sukupuoli. Kaikista voimakkaimmin vaikuttaneet tekijät olivat kuitenkin vertaisten hyväksyntä ja aikaisempi fyysinen aktiivisuus sekä siitä johtuva fyysinen pätevyys. Tutkimusartikkelien pohjalta ei saa selkeää vastausta siihen, miten lasten ja nuorten liikuntasuhdetta voidaan parantaa esimerkiksi koulukontekstissa, mutta aineiston mukaan tietynlaiset odotukset ja normit aiheuttavat nuorille ristiriitaa aktiivisen ja staattisen elämäntavan välillä, joka edesauttaa liikkumisen ja liikuntasuhteen jäämistä alhaiseksi. Tulevissa tutkimuksissa on syytä tutkia entistä tarkemmin lasten ja nuorten liikuntasuhdetta ja liikuntamotivaatiota, ja toteuttaa interventioita niistä saatujen tutkimustulosten pohjalta.
  • Heikkilä, Benjamin (2021)
    Suhdepedagogiikka, eli opettaja-oppilassuhteen kautta opettaminen on eräänlainen vastalause kontrolliin perustuvalle standardoidulle mallille. Se pyrkii luomaan luokkahuoneeseen ilmapiirin, joka perustuu koheesioon, vastuullisuuteen ja ennen kaikkea jaettuun luottamukseen. Luottamus mahdollistaa oppilaalle haavoittuvaisuutta ja riskien ottamista ja luo näin turvallisuutta, täyttäen ikään kuin sivutuotteena koulun pedagogisia tavoitteita. Tutkimuksen tarkoituksena on siis analysoida luottamuksen tuomaa vaikutusta luokkahuoneeseen ja sen sisäiseen toimintailmapiiriin. Tutkimus siis pyrki vastaamaan tutkimuskysymyksiin ”millä tavoin luottamus vaikuttaa luokkahuoneen pedagogiseen suhteeseen” ja ”miten luottamusta käytetään toimintailmapiirin rakentamisessa ja mikä sitä voi estää?” Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja harkittujen hakusanojen perusteella aineistoksi valikoitui satunnaisotannalla 13 vertaisarvioitua artikkelia ympäri maailmaa. Aineisto koostui lähinnä haastattelu- ja kyselylomakkeilla tehdyistä kokeista alakoulun kontekstissa. Tätä aineistoa tutkittiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin, sillä keskiössä oli aineistolähteisyys, mutta samalla valmiit mallit suhdepedagogiikasta ja luottamuksesta. Tämä kuvaileva kirjallisuuskatsaus toteutettiin siis arvioimalla ja yhdistelemällä valikoituneen aineiston tuloksia suhdepedagogiikan kentällä. Luottamus vaikutti erittäin positiivisesti oppilaiden akateemiseen suoriutumiseen, kouluhyvinvointiin ja viihtyvyyteen luokkahuoneessa. Jos pedagoginen suhde oli perustunut luottamukselle, oppilaat suoriutuivat koulussa paremmin ja kokivat koulutyöskentelyn mielekkäänä ja palkitsevana. Näin ollen luokkahuoneissa, joissa opettaja hyödyntää suhdepedagogiikan keinoja, oppilaan oma persoona ja toimijuus tulevat huomioiduiksi. Opettaja pystyy näitä huomioon ottaen luomaan luokkahuoneeseen toimintailmapiirin, jossa oppilaat kohdataan ja heihin luotetaan. Näin opettajan ja oppilaiden välillä ei ole auktoriteetin tuomaa kuilua, vaan uudenlaiset roolit, jotka rakentavat mielekkään ympäristön sekä opettajille että oppilaille.
  • Ikonen, Lumi (2022)
    Tavoitteet. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että leikkiä on vaikea määritellä tyhjentävästi. Leikin luonnetta on tutkittu laajalti ja viime aikoina lapsinäkökulmaisen tutkimuksen määrä leikkitutkimuksissa on lisääntynyt. Lapsinäkökulmaiset tutkimukset ovat osoittaneet, etteivät lapset ja aikuiset käsitä leikkiä samalla tavalla. Leikkiteorioiden ja leikkiä tutkineiden näkemykset leikin luonteesta ovat myös erilaisia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä leikki on ja miten se käsitetään eri näkökulmista. Erityisesti tutkimus tarkastelee lasten ja huoltajien leikkikäsityksiä, jotka kohtaavat arjessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena oli kuvata ja koota yhteen leikin luonnetta eri näkökulmista. Aineisto jaettiin kolmeen näkökulman mukaan. Lasten ajatuksia leikistä käsitteli neljä, huoltajien kaksi ja tutkijoiden yhdeksän teosta. Näkökulmia analysoitiin kolmena erillisenä osana, jonka jälkeen jokaisesta koottiin yhtenäinen leikkikäsitys. Tämän jälkeen vertailtiin leikkikäsityksiä etsimällä niistä yhtäläisyyksiä ja eroja. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että huoltajien, lasten ja tutkijoiden leikkikäsityksissä yhdistyivät ajatus lasten leikin vapaudesta, sosiaalisuudesta ja mielekkyydestä. Huoltajat ja tutkijat korostivat leikin yhteyttä oppimiseen ja kehitykseen, jotka lapset ajattelivat tapahtuvan vahingossa leikin lomassa. Lapset pitivät merkityksellisenä omaehtoista leikkiä, jossa he arvostivat ilon tunnetta. Suurin osa huoltajista piti vähemmässä arvossa lapsilähtöistä leikkiä kuin ohjattua leikillistä toimintaa. Lasten ja huoltajien leikkikäsitysten eroja vaikuttavat selittävän huoltajan tarve ohjata lasta kehittymään hyvinvoivaksi.
  • Anttonen, Karoliina (2023)
    Tavoitteet. Matematiikan osaaminen (Leino ym., 2018, s. 29) ja opiskelumotivaatio (Tossavainen & Juvonen, 2015, s. 113, s.118) ovat heikentyneet 2000-luvun aikana huomattavasti. Jo alakoulun aikana motivaation on havaittu laskevan matematiikan oppiaineessa (Jacobs ym., 2002, s.522). Tämä on huolestuttavaa, sillä matemaattiset taidot ja motivaatio vaikuttavat laaja-alaisesti yksilön koulunkäyntiin: oppimiseen, koulusuoriutumiseen sekä koulutukseen ja ammattiin liittyviin valintoihin (Tuominen ym., 2021, s. 24). Tämän tutkielman tavoitteena onkin selvittää alakoululaisten matematiikkamotivaatioon vaikuttavia tekijöitä tilannesidonnaisen odotusarvoteorian näkökulmasta. Tutkielma vastaa tutkimuskysymykseen: Mitkä sisäiset ja ulkoiset tekijät ovat yhteydessä alakouluikäisten oppilaiden motivaatioon matematiikan oppiaineessa? Menetelmät. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineistoni koostui vuosina 2006–2022 julkaistuista suomenkielisistä ja englanninkielisistä tutkimuksista. Tiedonhaku toteutettiin Academic Search Complete-, ERIC-, HELDA-, HELKA-, APA PsycNet- ja Google Scholar -tietokantojen avulla. Hakusanoina toimivat esimerkiksi motivaatio matematiikan oppiaineessa, motivaatio alakoulussa, matematiikkamotivaatio, motivaatio ja osaaminen sekä minäkäsitys ja motivaatio. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulosten mukaan matematiikkamotivaation muodostumiseen vaikuttivat oppilaan oma suoriutuminen, minäpystyvyyden tunne, kiinnostus, minäkäsitys, ahdistuneisuus ja sinnikkyys (esim. Aunola ym., 2006; Viljaranta, 2014; Lauermann ym., 2017). Niiden lisäksi myös opettajien ja vanhempien odotukset ja arvot muovasivat motivaatiota (esim. Viljaranta, 2014; Lauermann ym., 2017). Motivaation kasvattamiseksi matematiikan kiinnostusarvoa tulisikin nostattaa, pedagogisiin ratkaisuihin kiinnittää huomiota ja liiallisen suorituspaineen kokemista keventää.
  • Suuronen, Henna (2022)
    Tutkielmani etsii vastausta siihen, miten musiikkia ja matematiikkaa tulisi alakoulussa integroida konkreettisin keinoin. Ajatus lähti siitä, miten vähän aiheesta on vielä tehty tutkimusta ja miten oppiaineet kuitenkin pohjaavat samoihin teorioihin ja malleihin. Lisäksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa integrointi on hyvin vahvasti läsnä, mutta silti konkreettisia neuvoja opettajille oli olemattoman vähän löydettävissä. Tutkielmassani tuonkin esille konkreettisia keinoja musiikin opetuksen integroimiseksi matematiikan opetukseen. Toteutin tämän kirjallisuuskatsauksen kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka avulla tarkastelen ilmiötä laajasti narratiivisella otteella erilaisiin tutkimuksiin ja teorioihin peilaten. Hain tutkielman kirjallisuusaineiston erilaisten tiedonhakupalveluiden avulla sekä kirjastoista. Aineisto koostuu suurimmalta osin suomenkielisistä lähteistä suomalaisen koulujärjestelmän omalaatuisuuden vuoksi. Lisäksi tutkielmassa on käytetty aineistona pro gradututkielmia, sillä tutkimuksen aiheesta ei ole tehty vertaisarvioitua tutkimusta suomen kielellä juuri ollenkaan. Aineistoa on analysoitu perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 opetussuunnitelmiin peilaten. Aihetta oli tutkittu aiemmin hyvin vähän suomen kielellä musiikin ja matematiikan osalta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jotka ohjaavat opetusta, kuitenkin painottavat kaikkien oppiaineiden integraatiota. Eri lähteistä oli löydettävissä erilaisia keinoja musiikin integroimiseksi matematiikkaan. Esimerkiksi erilaiset laulut, nuottien analysointi suhteessa murtolukuihin ja jatkumot sekä rytmit nousivat keskeisinä teemoina eri aineistoista. Johtopäätöksenä todetaan, että tutkimusaihetta on vielä tutkittu hyvin niukasti, mutta jo nyt olemassa olevasta aineistosta on mahdollista saada konkreettista apua opettajien arkeen musiikin ja matematiikan integroimisen tueksi.
  • Eskola, Elina (2023)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Objectives. The aim of this study is to examine the impact of activity and attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) gender differences in order to better understand the complexity and origins of these differences. I will focus on the gender differences in ADHD, and secondly, I will examine the emergence of gender differences; whether these differences arise from biology, or whether they are socially or culturally produced. The study will analyse the experiences of different genders in relation to their own symptoms, and whether these differences in symptoms are biologically or socially generated. The aim of the study is to gain a deeper understanding of the gender differences in the syndrome. processes of syndrome gender production and existing differences in syndrome between the sexes. Methods. The study used an umbrella review method to analyse and summarise existing literature reviews on ADHD and gender differences. Research material was systematically collected from two databases, Web of Science and ERIC, using predefined search terms. Inclusion and exclusion criteria were applied to the relevant literature reviews. Results and conclusions. Based on the survey data, I found clear gender differences in ADHD symptoms. Boys are diagnosed with ADHD more often in childhood compared to girls, and they hyperactive and impulsive symptoms, while girls and women with ADHD show more hyperactive and impulsive symptoms. ADHD symptoms tend to show more inattentive symptoms. This gender gap variance in symptom expression may predispose girls and women to underdiagnosis or misdiagnosis of ADHD. In the research data, I also paid attention to biological factors such as the influence of neurotransmitter activity on these gender differences. It is also important to note, that social and cultural factors have a significant impact on the gendered nature of ADHD. In understanding of ADHD and the emergence of differences in social expectations and norms, how individuals of different genders express their ADHD symptoms and how they are interpreted by the surrounding community. This can contribute to how a diagnosis is made and how individuals are supported.
  • Matsi, Anni (2023)
    Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet oman äidinkielen osaamisella olevan useita hyviä vaikutuksia niin yksilö- kuin yhteiskunnankin tasolla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista tutkimusta oman äidinkielen opetukseen liittyen on tehty kansainvälisesti viime vuosikymmeninä, ja millaista tutkimusta aiheesta vielä uupuu. Lisäksi teoriaosuudessa selvitetään, millainen asema vähemmistökielillä on suomalaisessa koulumaailmassa. Tämä katsaus on toteutettu tutkimusaukkojen kartoitus -menetelmällä, jonka tarkoituksena on luoda kokonaiskuvaa siitä, millainen tutkimuksen nykytila on. Aineistona katsauksessa on käytetty kansainvälisiä vertaisarvosteltuja artikkeleita, joissa raportoitiin yhteensä 37 tutkimusta. Artikkelit olivat ilmestyneet vuosina 2000–2023. Katsaus keskittyi lasten ja alle 18-vuotiaiden nuorten oman äidinkielen opetukseen. Tutkimusten osallistujissa oli oppilaita, opettajia ja vanhempia. Katsaus paljasti, että oman äidinkielen opetusta on tutkittu paljon laadullisella tutkimusotteella ja identiteetti on ollut erityisen tutkittu aihealue. Opetusta on kuitenkin tutkittu myös monesta muusta näkökulmasta käsin ja useita eri metodeja on käytetty. Suurten otosten määrällinen tutkimus aiheesta on kuitenkin melko olematonta. Lisäksi kotimainen tutkimus aiheesta on vielä aivan lapsen kengissä.
  • Krohn, Matias (2022)
    Tässä tutkielmassa tarkasteltiin opettajan toimintaa kiintymyssuhdeteoreettisesta näkökulmasta käsin ja selvitettiin voiko opettajan turvaton kiintymyssuhdemalli olla syynä hänen käyttämilleen kurinpitomenetelmille. Lisäksi tarkasteltiin ovatko nämä kurinpitomenetelmät oppilaille psyykkisesti haitallisia. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodosti John Bowlbyn kehittämä kiintymyssuhdeteoria ja kiintymyssuhdetutkijoiden Jari Sinkkosen, sekä Philip Rileyn keskeiset ajatukset ja sovellutukset aiheesta. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haussa käytettiin apuna Helka-tietokantaa ja Google Scholar – tutkimuspankkia. Aineistoksi valikoitui 12 vertaisarvioitua englanninkielistä tieteellistä julkaisua, joiden haussa noudatettiin tarkasti määriteltyjä sisäänotto- ja poissulkukriteereitä. Aineisto sisälsi sekä laadullista- että määrällistä tietoa. Aineiston tarkastelussa hyödynnettiin teemoittelua, joka perustui tutkielmassa laadittuihin tutkimuskysymyksiin. Tutkimustuloksista selvisi, että turvattomat kiintymyssuhdemallit — välttävä, ristiriitainen ja pelokas — olivat opettajilla yhteydessä kurinpitomenetelmien käyttöön, joita olivat vihaisesti huutaminen, sarkasmi, nöyryyttäminen, ryhmän kuritus ja oppilaiden luokasta eristäminen. Näistä erityisesti korostui turvattoman kiintymyssuhdemallin yhteys vihaiseen huutamiseen. Kurinpidon todettiin aiheuttavan oppilaissa muun muassa pelkoa, somaattisia oireita ja äärimmillään posttraumaattista stressihäiriötä. Verbaalisen aggression todettiin vaikuttavan myös oppilaiden motivaatioon ja suoriutumiseen koulussa. Tutkimustulokset selittyivät havainnolla, jossa todettiin joidenkin opettajien hakeutuvan opetusalalle korjaavien tunnekokemusten toivossa suhteessaan oppilaisiin. Nämä opettajat olivat useammin myös turvattomasti kiintyneitä.
  • Simovaara, Sara (2023)
    Tavoitteet. Itsesäätely on laaja-alainen oman toiminnan säätelyn taito, jota koulumaailma vaatii oppilailta nykypäivänä yhä enemmän. Heikko itsesäätelykyky on usein yhteydessä ongelmiin koulunkäynnissä, mitkä saattavat näkyä vaikeuksina oppimisessa tai käyttäytymisessä. Yhtä lailla hyvät itsesäätelytaidot ovat positiivisessa yhteydessä esimerkiksi koulumenestykseen, mielenterveyteen ja sosiaalisiin taitoihin. Kouluikä on tärkeä vaihe näiden taitojen kehityksessä, ja kouluilla on merkittävä rooli lasten kasvattajina. Näin ollen luokkahuone vaikuttaa ideaalilta paikalta tukea lasten itsesäätelytaitoja. Yksi konkreettinen tapa tukea lasten itsesäätelytaitojen kehitystä ovat lasten itsesäätelytaitoja tukevat interventiot. Tämä kirjallisuuskatsaus pyrkii selvittämään, minkälaisilla interventioilla lasten itsesäätelyä voidaan tukea koulussa parhaiten ja tarjoamaan näin keinoja itsesäätelyn tukemiseen alakoulussa. Menetelmät. Toteutin tutkimuksen systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena oli koota, lajitella ja tiivistää aiheesta tehtyä aiempaa tutkimusta. Hain aineistoa kahdesta tietokannasta, Web of Sciencesta sekä Scopuksesta hakulausekkeella ”(self-regulation OR self-control) AND intervention AND teacher AND (primary school OR elementary school)”. Hakulausekkeella löytyi yhteensä 128 hakutulosta, jotka seuloin ensin otsikon, sitten tiivistelmän ja viimeiseksi koko tekstin tasolla. Lopulliseksi aineistoksi jäi näin 15 artikkelia. Aineistoa analysoitaessa loin kuusi eri kategoriaa itsesäätelyn interventioista ja tutkin interventioiden vaikuttavuutta tarkastelemalla niiden efektikokoja. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoitti, että oppilaiden itsesäätelykykyä tukevat parhaiten interventiot, jotka on toteutettu luokanopettajan ja muiden ammattilaisten yhteistyössä. Monenlaisin interventioin kyettiin kuitenkin tukemaan oppilaiden itsesäätelyä. Tutkimusten tutkimusasetelmat ja otoskoot vaihtelivat paljon. Itsesäätelyä oli mitattu kaikissa tutkimuksissa kvantitatiivisesti erilaisten lomakkeiden avulla, mutta lähes kaikissa tutkimuksissa itsesäätelyn kehityksen mittaamiseen käytettiin eri lomakkeita. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia itsesäätelyä mittaavia lomakkeita sekä itsesäätelyinterventioiden pitkäaikaisvaikutuksia.