Browsing by study line "Home Economics Teacher"
Now showing items 1-20 of 96
-
(2024)Elämme digimurroksen aikaa. Digitalisaatio muokkaa kulttuuria, elintapoja, yhteiskunnan rakenteita sekä toimintatapojamme. Digitaidoilla on tärkeä merkitys nyky-yhteiskunnassa, sillä ne vaikuttavat yhteiskunnassa toimimiseen ja osallisuuteen sekä arjen sujuvuuteen. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin digitalisaation merkitystä suomalaisten arjessa tarvittaviin digitaitoihin ja arjen hallintaan. Tutkimuksessa selvitetään mikä merkitys digitaidoilla on suomalaisten arjessa? Digitalisaatio tutkiminen kotitaloustieteen näkökulmasta on luontevaa, sillä kotitaloustiede tutkii arkea suhteessa yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin ja on täten sidoksissa yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Tämän perusteella voidaan todeta, että digitaidot ovat merkittävä osa kotitalouden arjen taitoja. Tutkimus perustui Haverisen arjen hallinta malliin, jonka avulla ymmärretään arjen hallinnan sisältöä ja kehittymistä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksen tutkimusaineisto koostui digitalisaatiota käsittelevistä julkaisuista, tutkimuksista, raporteista ja hankkeista. Kansalaisen digitaitoja määritellään monella eri tavalla kuten taitotasojen sekä yksilöityjen ja tarkkojen digitaitokriteerien avulla. Yhteistä digitaitomääritelmille on se, että laitteiden ja sovellusten käytön ja hallinnan lisäksi tarvitaan digilukutaitoa ja ongelmanratkaisutaitoja, digitaalisten palveluiden käyttötaitoja sekä ymmärrystä digiturvallisuudesta. Digitaitojen vähimmäisvaatimuksena pidetään sellaisia taitoja, joita tarvitaan omassa arjessa selviytymiseen. Suomi on yksi maailman digitaalisesti edistyneimpiä maita ja eritysesti Suomen vahvuus näkyy kansalaisten digitaalisissa taidoissa. Hyvä digiosaaminen ei sulje pois digitalisaation aiheuttamia arjen haasteita. Näitä arjen haasteita ovat kansalaisten huoli omista digitaidoistaan ja niiden riittävyydestä tulevaisuudessa. Turvallisuuteen liittyvät asiat herättävät huolta samoin digituen saatavuus ja pelko epätasa-arvon lisääntymisestä yhteiskunnassa johtuen kansaisten digitaitojen eroista.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena on selvittää arjen hallinnan ja taitojen roolia nuorten syrjäytymisessä ja sen ehkäisyssä sekä tarkastella arjen hallinnan ja taitojen oppimista ja kehittymistä syrjäytymisen vastaisessa työssä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet nuorten syrjäytymisen olevan pysyvä ongelma, jonka ratkaisuun tulisi kehittää uusia toimintatapoja nykyisten palveluiden ollessa riittämättömiä. Koronapandemian seurauksena on noussut esiin kysymys nuorten arjen hallinnan, rakentumisen ja taitojen roolista arjen hyvinvoinnin tukena pandemian laskiessa nuorten koettua hyvinvointia ja lisätessä syrjäytymistä. Tässä tutkielmassa nuorten syrjäytymistä ja sen ehkäisyä lähestytään arjen hallinnan ja taitojen sekä rytmien näkökulmasta. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin narratiivisena yleiskatsauksena. Narratiivisessa yleiskatsauksessa pyritään perehtymään tutkittavaan ilmiöön monipuolisen kirjallisen aineiston avulla ja luomaan tästä kokonaiskuva. Aineiston haussa käytettiin Google- ja Google Scholar - hakukoneita, joiden avulla löydettiin seitsemän julkaisua varsinaiseen kirjallisuuskatsaukseen. Tästä aineistosta viisi julkaisua oli hankeraportteja ja kaksi julkaisua tieteellisiä artikkeleja. Aineiston analyysin viitekehyksenä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoittaa, että arjen hallinnan ja taitojen tukeminen koettiin tärkeäksi osaksi syrjäytymisen ehkäisyä. Arkeen kohdistuvien tukikeinojen avulla voitiin parantaa nuorten hyvinvointia ja tukea heidän siirtymäänsä takaisin koulutuksen ja työelämän pariin. Koska syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla oli todettu olevan vakavia puutteita elämänhallinnassa, tuli nämä ratkaista, jotta syrjäytymiskierteeseen pystyttiin vaikuttamaan. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten arjen rakentumista, hallintaa ja taitoja sekä näiden roolia syrjäytymisessä ja sen ehkäisyssä tulisikin tutkia tarkemmin. Näin voitaisiin mahdollistaa arjen hallinnan ja taitojen oppimista ja kehittymistä tukevien pysyvien toimintamallien kehittyminen nuorten syrjäytymistä ehkäisevien palveluiden joukkoon.
-
(2023)Suomalaisten talousosaamisen on tutkittu olevan korkealla tasolla, mutta silti pikkulapsiperheiden köyhyys on kasvussa ja maksuhäiriömerkintä löytyy 10 %:lta suomalaisista. Köyhyyden kasvusta huolimatta pikkulapsiperheiden on raportoitu voivan hyvin. Hyvinvointia on mitattu monin eri tavoin, joista Raijaksen arjen hyvinvoinnin malli kuvaa hyvinvointia toteutuvan arjen kautta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella talouden hallinnan vaikutuksia perheen arjen hyvinvointiin Raijaksen arjen hyvinvoinnin mallin osa-alueiden kautta. Arjen hyvinvoinnin mallin osa-alueita ovat taloudellinen suunnittelu, asuminen, ruokailu, hoiva ja vapaa-aika. Tämä tutkimus on narratiivisesti toteutettu kirjallisuuskatsaus, jossa talouden hallinnan vaikutuksia arjen hyvinvointiin kuvattiin laajasti aikaisemman tutkimuksen ja muun kirjallisuuden avulla. Tutkimuksessa talouden hallinnan huomattiin kytkeytyvän jokaiseen arjen hyvinvoinnin osa-alueeseen (taloudellinen suunnittelu, asuminen, ruokailu, hoiva ja vapaa-aika). Talouden hallinta vaikutti arjen hyvinvointiin sen eri osa-alueiden kautta vaihtelevilla tavoilla. Taloudellinen suunnittelu osana talouden hallintaa, nähtiin olevan yhteydessä arjen hyvinvointiin heikon toimeentulon, resurssien tasaisen jakautumisen ja kuluttamisen eri merkitysten kautta. Talouden ennakoitavuus vaikutti olevan taloudellisen suunnittelun tulos, vaikkei taloudellisten resurssien riittävyys yksinään taannut arjen hyvinvointia. Asumiseen talouden hallinta yhdistyi asumiskustannusten, asumismuodon ja asumisviihtyvyyden kautta. Talouden hallinta oli yhteydessä ruokailuun perustarpeiden täyttymisten haasteiden kautta, kun taas hoivaan talouden hallinta vaikutti hoitomuodon valinnanvapauden ja siihen liittyvien resurssien riittävyyden näkökulmasta. Vapaa-aikaan talouden hallinta vaikutti sosiaalisen toiminnan rajoituksina ja osallisuuden haasteina. Taloudellisten resurssien riittävyys luo perheille toimintamahdollisuuksia ja vapautta valita niin asumiseen, ruokailuun, hoitomuotoon kuin vapaa-aikaankin liittyvissä kysymyksissä.
-
Arjen toiminta miesten ja naisten välillä : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus kotitöiden jakaantumisesta (2023)Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet kotitöiden jakautuvan heteronormatiivisissa parisuhteissa niin määrällisesti, ajallisesti kuin kotityötyypillisesti yhä sukupuolen mukaisesti. Tasa-arvoisten asenteiden näkyminen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja politiikassa herätti kysymyksen siitä, miksi kotityöt jakaantuvat yhä epätasaisesti heteronormatiivisten pariskuntien välillä. Kotitöiden epätasa-arvoisen jakaantumisen on todettu olevan etenkin naisten hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttava tekijä. Tutkimuksen tavoitteena on koota yhteen aiempien tutkimuksien tuloksia sukupuolten välisestä kotityön jakaantumisesta sekä kuvata millaiset tekijät ja ilmiöt voivat vaikuttaa kotitöiden jakaantumiseen. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksessa pyrittiin vastamaan asetettuihin tutkimuskysymyksiin aiemmista tutkimuksista luodun synteesin avulla. Aineiston hankinta toteutettiin ilman tiukkoja rajoituksia ja aiheeseen sopivien hakusanojen avulla. Kandidaatintutkielman suppeuden takia tutkielmassa tarkasteltiin vain samassa kotitaloudessa asuvia aikuisia heteropareja. Tässä tutkimuksessa selvisi, että naiset tekevät yhä noin 60 prosenttia kotitöistä ja miehet noin 40 prosenttia. Ajallisesti miesten ja naisten kotitöihin käyttämä ero oli 37 minuuttia. Naisille yleisimpiä kotitöitä olivat ruoanlaitto sekä siivoaminen ja miehille erilaiset piha- ja huoltotyöt. Kotitöiden jakautumiseen vaikuttavia tekijöitä tunnistettiin useita. Esimerkiksi ansiotulot, koulutus, elämänvaiheen muutokset, kuten ruuhkavuodet, perhevapaat sekä poliittiset päämäärät selittivät työnjaon jakaantumista ja sen epätasaisuutta. Tasainen työnjako oli todennäköisempää, mikäli ammatillisten asemien ja ansiotulojen välillä ei ollut suuria eroja. Kotitöiden epätasainen jakaantuminen on monien tekijöiden summa ja siksi yksilö- tai yhteiskunnallisella tasolla jakaantumiseen voi olla vaikea puuttua.
-
(2024)Tavoitteet. Perheiden yhteisten aterioiden merkitystä ruokakasvatuksen ja ruokasuhteen kehittymisen kannalta ei usein tulla edes ajatelleeksi. Yhteiset arkiateriat ovat monissa perheissä rutiininomainen ja tavallinen osa arkea. Lapsiperheiden arjessa rutiineilla on tärkeä rooli luomassa turvallisuuden tunnetta, ja tukemalla lasten kasvua ja kehitystä. Aiempien tutkimusten tulokset ovat yhteneväisiä siitä, että perheiden yhteisillä aterioilla on vaikutusta lasten ruokailutottumuksiin ja tässä tutkielmassa haluttiin tarkastella näitä vaikutuksia tarkemmin. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää aiempien tutkimusten pohjalta, millaisia vaikutuksia perheiden yhteisillä arkiaterioilla on lasten ruokailutottumuksiin ja niiden muodostumiseen. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kuvailevalle kirjallisuuskatsaukselle tyypillisesti aikaisempien tutkimusten tuloksia tiivistettiin yhteen kriittisesti tarkastellen. Aineistoa valittiin rajaamalla tarkastelunäkökulmaksi lasten ruokailutottumukset. Lisäksi päätettiin käyttää vain tutkimuksia ja artikkeleita, jotka on julkaistu 2000-luvulla. Aineistoksi valittiin aikaisempia tutkimuksia, joissa on tutkittu perheen yhteisten arkiaterioiden vaikutusta 6–12 –vuotiaiden lasten ruokailutottumuksiin. Näistä aikaisempien tutkimusten tuloksista muodostettiin synteesi ja vastattiin asetettuun tutkimuskysymykseen. Tulokset ja johtopäätökset. Aiemmat tutkimukset osoittavat yhtenevästi perheen yhteisen arkiaterian vaikuttavan merkittävällä tavalla lasten ruokailutottumuksiin ravitsemuksellisesta näkökulmasta. Vanhempien toimintatavat ruokailutilanteissa, ruokatottumukset ja asenteet vaikuttivat lasten ruokailuun ja ruokasuhteeseen mallintamisen kautta. Vanhemmat vaikuttivat omien valintojensa kautta siihen, millaista ruokaa lapsille tarjotaan ja täten siihen, millaisiksi heidän ruokailutottumuksensa muodostuvat. Säännöllisesti syötävä arkiateria loi perheiden arkeen selkeän rutiinin ja tätä kautta loi pohjaa lasten säännöllisen ateriarytmin muodostumiselle.
-
(2022)Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten arkea kuvattiin ja kuinka se rakentui kotitalousoppikirjoissa vuosien 1990-2020 välisenä aikana. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota niihin rakenteisiin, säännönmukaisuuksiin ja konkreettisiin painotuksiin, joilla arkeen liittyviä sisältöjä oli kirjojen sivuilla esitetty. Kohteena olivat sekä tekstit että kuvat. Lisäksi seurattiin ajan kuluessa ilmenneitä muutoksia. Kotitalousoppikirjoja ei ole aiemmin tutkittu arjen näkökulmasta käsin. Tutkimus voikin arjen havaintoja esiin nostaessaan myös lisätä ymmärrystä kotitaloudesta oppiaineena yleensäkin. Tutkielman aineistona toimi 20 kotitalousoppikirjaa. Tutkimusmenetelmänä käytetty sisällönanalyysi oli laadullinen, kuvaava ja sisältöä ymmärtämään pyrkivä. Teoreettisen viitekehyksen muodostivat oppikirjatutkimus ja arjen teoria. Tarkasteltujen oppikirjojen arki on tietoon perustuva rutiineista koostuva taitolaji. Rutiineja toteutetaan yksilöinä ja yhdessä kotona perheen kanssa päivittäin, viikoittain sekä harvemmin. Säännöllinen arki luo turvallisuuden ja kotoisuuden tunnetta. Hyvää oloa arkeen kirjoissa tuovat terveellisen ruokavalion lisäksi harrastukset, ystävät, perhe ja juhlat – kaikenlainen sosiaalinen tekeminen ja yhdessä oleminen. Arjessa opastetaan toimimaan ekologisesti kestävästi ja harkintaan perustuvaa suunnitelmallisuutta noudattaen. Teemoja painotetaan talouteen, ravitsemukseen, puhtauteen ja siisteyteen liittyvissä asioissa. Moninaisuutta kunnioitetaan. Tehtyjen havaintojen mukaan yhteiskunnalliset ja ideologiset muutokset heijastuvat oppikirjojen sisältöihin. Muutoksia ovat aiheuttaneet kiihtyvä teknologinen kehitys, digitalisaatio, globalisaatio ja yhteiskunnan muuttuminen yhtenäiskulttuuria edustaneesta hyvinvointiyhteiskunnasta monikulttuuriseksi kilpailuyhteiskunnaksi. Valinnanvara arjessa on lisääntynyt räjähdysmäisesti, ja sen seurauksena ympäristöongelmat ovat kasvaneet. Kotitalousoppikirjojen arki huomioi elinympäristön muutoksia ja samalla edustaa pysyvyyttä niiden keskellä.
-
(2022)Tutkielman tarkoituksena on tutkia vuonna 2020 keväällä alkaneen koronapandemian vuoksi asetettujen rajoitusten vaikutuksia työssäkäyvien suomalaisten aikuisten arkirutiineihin. Tutkielman teoreettinen viitekehys sisältää monipuolista käsittelyä arjen eri toiminnoista ja sen muodostumisesta sekä koronapandemiasta ja sen vaikutuksista suomalaisten arkeen. Arjen rutiineilla tarkoitetaan arkipäivinä tapahtuvia toistuvia toimintoja. Aiemmat tutkimukset aiheesta ovat osoittaneet koronakriisin vaikuttaneen arkielämän toimintoihin. Tutkimuskysymys on ”Miten koronapandemian aikaiset rajoitukset vaikuttavat suomalaisten työssä käyvien aikuisten arjen rutiineihin?”. Tutkimuksen tekeminen on ajankohtaista koronapandemian vaikutusten kentällä liittyen arkeen. Aiheen tutkiminen on vielä suhteellisen uutta. Tutkielman on toteutettu laadullisin menetelmin. Aineisto kerättiin strukturoidulla verkkokyselyllä. Kysely julkaistiin sosiaalisen median kanavissa (Facebook ja Instagram). Merkittävin osa kyselyyn vastanneista asuivat Uudellamaalla, jossa normaalia arkea rajoittavia rajoituksia oli eniten. Vastauksia lomakkeeseen tuli yhteensä 23, joista valideja vastauksia oli yhteensä 18. Kysely oli auki viikon ajan. Aineisto analysoitiin laadullisella teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Vastaukset jaoteltiin kahteen pääluokkaan, jonka avulla pystyttiin tekemään johtopäätöksiä saaduista vastauksista. Tutkimustuloksista saatiin selville, millaisia vaikutuksia koronaviruspandemian aikaisilla rajoituksilla oli kokopäivätyössä käyvien arkeen ja sen toimintoihin. Suurin osa vastaajista koki rajoitusten muuttaneen arkeaan ja vaikuttaneen negatiivisesti elämänlaatuunsa. Sosiaalinen kanssakäynti väheni ja osalla työskentely siirtyi työpaikalta kotiin. Osalla vastaajista ei ollut mahdollisuutta tehdä töitään kotoa käsin. Kotonaoloaika lisääntyi kaikilla vastaajilla. Monet joutuivat luopumaan harrastuksistaan kokonaan. Osa vastaajista kuitenkin koki rajoitusten takia enemmän kotiin siirtyneen arjen mielekkääksi, koska aikaa perheen kesken oli enemmän. Jatkotutkimukselle on vielä tarvetta aihetta tutkiessa, kuten sukupuoliroolien vaikutuksista.
-
(2022)Tutkielmassa tarkastellaan 1–3-vuotiaiden lasten äitien kerrontaa yhteisistä arkiaterioista. Ilmiötä on aiemmin tutkittu yläkouluikäisten nuorten keskuudesta, sekä heidän vanhempiensa näkökulmasta ja tutkimukset osoittavat perheaterioiden tärkeyden nuorten kohdalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2019 laatimat ruokasuositukset lapsiperheille korostavat yhteisten perheaterioiden merkitystä myös perheissä, joissa on pieniä lapsia. Tutkielmassa pyritään ymmärtämään pienten lasten vanhempien kertomuksia yhteisistä arkiaterioista. Tässä tutkielmassa teemaa tarkastellaan äitien näkökulmasta ja siitä mitä he tuovat kerronnassaan esille yhteisestä perheateriasta. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla (n=4), jotka toteutettiin yksilöhaastatteluina. Puolet haastatteluista toteutui kasvokkain ja puolet videoyhteyden välityksellä. Aiemman tutkimuksen perusteella informanteiksi valittiin ydinperheiden äitejä. Haastateltavat saivat ennakkomateriaaliksi kansainväliset ruokasuositukset, jotka sisältävät myös lapsiperheiden ruokasuositukset. Aineisto on analysoitu abduktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Äidit kuvasivat päivittäin tapahtuvan yhdessä syömisen tärkeäksi. Arjen muuttuvat aikataulut ja kiire koettiin negatiivisiksi tekijöiksi yhteisten arkiaterioiden järjestämisessä. Negatiivisia tunteita ruokailutilanteisiin liittyen herättivät myös lasten sotkeminen ruokapöydässä, syömättä jättäminen ja pöydästä poistuminen ennen lupaa. Vanhemmat tarjosivat lapsilleen terveellisiä ruokailutottumuksia ja äidit kokivat lasten syömisen olevan mielekkäämpää, kun kaikki perheenjäsenet söivät samaa ruokaa samaan aikaan. Äitien omien ruokailutottumusten huomattiin vaikuttavan myös lasten ruokailutottumusten kehitykseen. Äidit toivoivat arkiaterioilta rauhallista yhdessä kokoontumisen hetkeä, jossa jokainen voi keskustella päivän tapahtumista. Perheen yhteiset ruokailuhetket ovat tärkeä osa perheen arkea ja lapset ottavat mallia vanhemmiltaan ruokailutilanteissa. Äidit ovat tietoisia terveyttä edistävästä ruokavaliosta, mutta perheen aikuiset kaipaavat lisää tietoa ja tukea pienten lasten kanssa yhdessä syömisestä.
-
(2022)Kulutusvalinnat nähdään yhtenä elämäntyylimme ilmentäjänä sekä ilmastonmuutoksen aiheuttajana tämän päivän yhteiskunnassa. Tasapainoinen luontosuhde ja maapallon resurssit huomioiva kulutuskäyttäytyminen olisi ihanteellinen tavoite tulevaisuutta ajatellen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää aiemman tutkimuksen pohjalta, mitkä tekijät hankaloittavat nuorten aikuisten ekologiseen kuluttamiseen pyrkimistä ja tasapainoisen luontosuhteen saavuttamista. Tutkielmassa luodaan kuva nuorten aikuisten kulutusympäristöstä ja tämänhetkisen kulutuksen roolista. Tutkimuksessa hyödynnetään inhimillisen ekologian teoriaa ajatusmallina luonnon ja ihmisen tasapainoiseen suhteeseen. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa tarkempana tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa narratiivista kirjallisuuskatsausta. Tutkielmassa pyrittiin vastaamaan asetettuun tutkimuskysymykseen aiemmasta tutkimuksesta luodun synteesin perusteella. Tutkimustietoa koostuu ekologisuuden, kulutuksen ja nuorten aikuisten aihepiireistä. Tutkimuksen tarkempana kohteena olivat lapsuuden kodista pois muuttaneet itsestään vastuussa olevat nuoret aikuiset sekä heidän kulutusvalintansa sekä arvonsa. Tämän tutkielman mukaan nuorten aikuisten kulutusvalintoihin on monia perusteita nuorten sisäisestä arvomaailmasta sekä ulkoisesta ympäristöstä. Tutkielman tulokset antavat viitteitä arvojen ja käytännön kulutusvalintojen välillä olevista ristiriidoista. Keskeisempinä tuloksina nousi puute tiedosta, ajasta, taidoista sekä mahdollisuudesta kuluttaa ekologisesti sekä ekologisten arvojen heikkous verrattuna yksilöllisiin välitöntä hyötyä tuoviin arvoihin. Kulutuksen vähentäminen sekä välttämättömässä kulutuksessa pidättäytyminen nousivat aiemmasta tutkimuksesta konkreettisiksi keinoiksi tuoda ekologisuutta käytäntöön. Nuorten aikuisten kuitenkin havaittiin kiertävän ekologisia kulutuspäätöksiä ja perustelevan kulutuksen välttämättömyyttä monilla eri keinoilla.
-
(2022)Ruokahävikki ja sen ehkäiseminen on ollut viime vuosina runsaasti esillä niin julkisessa keskustelussa kuin tieteellisissä tutkimuksissa, sillä syömäkelpoisen ruuan päätyminen roskiin on yhteiskunnallisesti, ekologisesti ja eettisesti kestämätön tilanne. Kotitalouksien koot ja ruokailutavat vaihtelevat, jonka vuoksi kuluttajat kaipaavat monipuolisia pakkauskokoja vaihteleviin syömisen tilanteisiin. Tämän tutkielman tavoitteena on koota yhteen aiempien tutkimusten tuloksia elintarvikkeiden pakkauskokojen vaikutuksista ruokahävikin syntymiseen. Aiempien tutkimusten mukaan suurin osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa, jonka vuoksi tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisissa kotitalouksissa syntyvää ruokahävikkiä. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena kirjallisuuskatsauksena, jossa tutkielman menetelmäksi valittiin narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Tutkielmakirjallisuus koottiin käyttämällä hakusanoja ruokahävikki ja food waste, joiden avulla etsittiin tutkielmaan sopivaa kirjallisuutta hakupalvelu Google Scholarista, sekä Helka-kirjastojen yhteisestä kokoelmaluettelosta ja lainausjärjestelmästä. Tutkielmaan valittiin yhtä tutkimusta lukuun ottamatta suomalaisia tutkimuksia koskien Suomen kotitalouksissa syntyvää ruokahävikkiä. Tutkielmaan valittiin lisäksi yksi ruotsalainen tutkimus. Näiden tutkimusten avulla muodostettiin synteesi vastaamaan tutkimuskysymystä. Pienet kotitaloudet raportoivat usein elintarvikkeiden liian suurista pakkauskoista ja kokevat, että elintarvikkeiden pienemmät pakkauskoot auttaisivat vähentämään heidän ruokahävikkinsä määrää. Kotitaloudet kuitenkin ostavat melkein samankokoisia elintarvikkeiden pakkauskokoja kotitalouksien koosta riippumatta, eikä suoraa yhteyttä elintarvikkeiden pakkauskokojen ja ruokahävikin välillä löydetty. Tutkimuksissa havaittiin myös, että pienet kotitaloudet eivät välttämättä hyödynnä mahdollisuuttaan ostaa irtomyynnistä tarvitsemaansa määrää. Pienet kotitaloudet voisivat hyötyä pienemmistä pakkauskoista, vaikka suoraa yhteyttä ruokahävikkiin ei löydetty. Tutkimuksissa havaittu suunnitelmallisuuden puutteen edistävä vaikutus viittaa siihen, että elintarvikkeiden pakkauskokojen sijaan ruokahävikin syntyyn vaikuttaa enemmän kuluttajien omat ominaisuudet ja kotitalouksien arjen hallinta.
-
(2021)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksin asuvien ensimmäisen vuoden kotitalousopettaopiskelijoiden kokemuksia arjesta ja sen aikatauluttamisesta kiireen keskellä. Siirtymävaiheessa olevat opiskelijat opettelevat uusia rutiineita, sekä sopeutumaan uusiin arjen haasteisiin. Miten opiskelijat onnistuvat muodostamaan uusia rutiineita kiireisen arjen keskellä? Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ajankäytön hallinta on yksi nyky-yhteiskuntamme tärkeimpiä kotitalouden taitoja. Nuoruudessa omaksutut elämäntavat, ihmissuhteet ja koulutusuran valinta luovat perustan aikuisiän hyvinvoinnille. Tutkimuksessa tarkastellaan opiskelijoiden arjen aikatauluttamista, sekä rytmien ja rutiinien rakentumista opintojen alkuvaiheessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen keinoin. Aineiston keruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, sekä ajankäyttölomake. Ajankäyttölomaketta käytettiin yhtenä keinona rikastuttaa haastateltavien kanssa käytyä kerskuskeltua. Yksilöhaastattelut suoritettiin huhtikuussa 2019 Helsingin yliopiston keskustakampuksen tiloissa. Haastatteluun osallistui viisi ensimmäisen vuoden kotitalousopettajaopiskelijaa, jotka valikoituivat heidän opintovuotensa perusteella. Ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat siirtymävaiheessa, jolloin arki ei ole päässyt täysin rutinoitumaan. Haastattelut nauhoitettiin, sekä tämän jälkeen litteroitiin. Aineiston analyysi tapahtui ensin teemoittelun kautta, josta siirryttiin sisällönanalyysiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten mukaan aikatauluttaminen aiheutti sekä positiivisia, että negatiivisia tuntemuksia opiskelijoissa. Positiiviset vaikutukset olivat suunnitelman luoma järjestys, vapaa-ajan muodostuminen arjen keskelle, virallisten menojen muistaminen sekä madaltunut kynnys aloittaa itsenäinen opiskelu. Subjektiivinen kokemus omasta ajan hallinnasta oli merkittävässä roolissa, jos opiskelija koki hallitsevansa aikatauluttamisen ei hän myöskään kokenut kiireen tunnetta. Negatiivisina vaikutuksina näyttäytyi kiireen, väsymyksen ja stressin tunteet sekä vapaa-ajan riittämättömyys että ahdistuneisuus. Opiskelijoilla oli yhtenäinen päivärytmi, joka sisälsi samoja rutiineita muiden kanssa. Tulosten mukaan siirtymävaihe sisältää yhteneväisyyksiä, sekä eroavaisuuksia opiskelijoiden arjessa, jossa kiire ja aikapula ovat yksilöllisiä kokemuksia.
-
(2022)Ensisynnyttäjät Suomessa aloittavat nykyään äitiytensä hyvin yksilöllisistä lähtökohdista, mutta heillä kaikilla on kuitenkin jo tietynlainen rytmi ja arkirutiinit elämässään. Lapsen saa minen muuttaa elämää monella eri tavalla ja laittaa arjen uuteen järjestykseen. Ansiotyön jääminen ja vauvan tarpeiden mukaan arjen rytmittäminen tarkoittaa myös uudenlaista ajan käyttöä. Aiemmissa tutkimuksissa nähdäänkin, kuinka vauvojen äitien ajankäyttö eroaa sel keästi muiden naisten ajankäytöstä. Uusi arjen rytmi ja äitiys voi sisältää myös yllätyksiä tuo reille äideille. Tämän tutkimuksen tarkoitus on kuvata ensisynnyttäjä-äitien arjen rakenteen muutosta ensimmäisen lapsen myötä. Tavoitteena on selvittää ja kuvata äitien kokemuksia, miltä arjen rytmin muutos heistä tuntuu. Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea Etelä-Pohjanmaalla asuvaa ensisynnyttäjä-äitiä, jotka elävät vauva-arkea avo- tai avioliitossa. Nuorin haastateltava oli 23-vuotias ja vanhin heistä oli 39-vuotias. Äideillä oli eri-ikäisiä lapsia, joista nuorin oli kahden kuukauden ikäinen ja vanhin yhdeksän kuukautta haastattelun aikana. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina jokaiselle yksitellen. Tulosten mukaan äitien arki rakentui ennen lasta ansiotyön ja vapaa-ajan vaihtelusta, jota kuvailtiin omaehtoiseksi ja spontaaniksi, missä toimintoja pystyi myös muuttaa nopealla varoitusajalla. Vauvan syntymän jälkeen äidit kuvailivat arjen rakentuvan vauvan rytmin mukaan ja kaikki arjen toiminnot määrittyivät lapsen kautta. Äidit kokivat tämänhetkisessä muuttuneessa arjessa myös aikapulaa ja kiirettä. Kiireen kokemus saattoi osakseen johtua äitien paineista suorittaa kotitöitä samaan tapaan kuin ennen lasta ja jokainen äiti myös oli pyrkinyt tekemään montaa asiaa yhtäaikaisesti. Äitien kokemuksen mukaan arjen muutos on kuitenkin kaikin puolin ollut myönteinen ja tuonut onnellisuuden ja täyttymyksen tunteita. Vaikka ristiriitaisiakin tunteita esiintyy esimerkiksi parisuhteen ja oman ajan vähyyteen sekä väsymykseen liittyen niin vauvan tuoma arjen muutos oli odotettu. Sopeutumiseen uuteen arkeen vaikutti varmasti myös siihen ennakolta valmistautuminen ja tiedon kerääminen vauva-arjesta ennen vauvan syntymää. Tukipilarit muutoksen keskellä olivat äideillä tärkeitä ja oma puoliso oli jokaisen äidin tärkein tuki. Vaikka tutkimuksen aineisto on pieni, niin se kuvaa silti arjen muutoksen profiilia ja äitien vahvaa yhteisesti jaettua kokemusperustaa ensimmäisen lapsen tuomista muutoksista arkeen.
-
(2021)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ruokablogien ravitsemusviestintää. Hyvällä ja terveellisellä ravitsemuksella pystytään vaikuttamaan niin lyhytaikaiseen kuin pitkäaikaiseenkin hyvinvointiin. Huono ravitsemus taas lisää pitkällä aikavälillä elintapasairauksien riskiä. Jokaiselle meille elämän varrella karttuva ruokaosaaminen on keskeinen tekijä terveyttä edis-tävän ravitsemuksen toteuttamisessa. Ruokaohjeet ovat siirtyneet entistä enemmän verkkoon. On kiinnostavaa tarkastella, edistävätkö nykyaikaisena keittokirjana toimivat ruokablogit osaltaan hyvää ravitsemusta. Aiempi tutkimus osoittaa, että ruokablogeissa esiintyy liiallista suolan ja tyydyttyneen rasvan käyttöä. Tässä tutkimuksessa tutkittiin, millaista sanallista ravitsemusviestintää ruokablogit antavat lukijoilleen. Tutkimuksen viitekehyksenä toimivat suomalaiset ravitsemussuositukset. Tutkimustehtävänä on kuvata, analysoida ja tulkita minkälaista sanallista ravitsemusviestintää ruokablogien arkiruokaohjeet antavat lukijoilleen. Tutkimus tehtiin laadullisin menetelmin. Tutkimukseen valikoitui kolme suosittua ruokablogia, joiden sisällöistä valikoitui tutkimusaineistoksi arkiruokajulkaisujen tekstiosuus. Tämä tekstiosuus pohjustaa ruokaohjetta tuoden esiin bloggaajan mietteitä ruokaohjeesta ja sen ainesosista. Blogeista kerättiin tekstiaineisto, josta etsittiin vastauksia tutkimuskysymyk-siin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Aineisto kerättiin viimeisen vuoden ajalta ja teks-tejä analysoitiin yhteensä 48 blogijulkaisusta. Tutkimuksessa havaittiin, että ravitsemussuositusten mukaista viestintää löytyi tutkimuksen aineistosta. Kaikilta osin ei ravitsemussuositusten mukaiseen syömiseen ohjattu, sillä kaikkia terveellisen syömisen osa-alueita ei tuettu teksteissä. Lukijalta vaaditaan ruokaosaamista, jotta hän voi liittää arkiruokaohjeen mukaisen ruoan ravitse-mussuositusten mukaiseen ateriakokonaisuuteen. Lopputulemana tässä tutkimuksessa voidaan todeta, että ruokablogit sisältävät ravitsemussuositusten mukaiseen syömiseen ohjaavaa ravitsemusviestintää, mutta lukijan on hyvä olla itse tietoinen ravitsemussuosituksista.
-
(2022)Tutkielman tarkoituksena on luoda kokonaiskäsitys siitä, millaiset tekijät vaikuttavat arjen rytmittymiseen perheissä, jossa toinen tai molemmat vanhemmat työskentelevät vuorotöissä. Arjen toimintoihin mielletään usein työssäkäynti tai opiskelu, vapaa-ajan vietto sekä erilaiset kodin toiminnot. Arjen rytmit ja rutiinit ovat tärkeitä niin lapsille kuin aikuisille, sillä ne auttavat meitä vastaamaan muuttuviin ja pysyviin elämänsisältöihin sekä havaitsemaan muutosta ja pysyvyyttä. Vuorotyöllä tarkoitetaan sellaista työtä, joka tapahtuu vaihtuvina vuorokaudenaikoina ja sekä poiketen tavallisesta viikkorytmistä, jossa viikonloput ovat työstä vapaita. Tutkielma kokoaa yhteen aiempaa tutkimustietoa arjen rytmittymisestä ja työn sekä perhe- elämän yhdistämisestä, jonka lisäksi tutkielmassa pohditaan erilaisia keinoja rytmittää arkea niin, että se tukisi perheen voimavaroja. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmetodiksi valittiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka avulla tutkielman aihetta pystyttiin tarkastelemaan laajasti. Tutkimusaineisto koottiin lukuisista erilaisista teoksista, artikkeleista ja julkaisuista. Tiedonhaussa käytettiin erilaisia hakupalveluja, kuten Helsingin Yliopiston kirjaston tietokanta Helkaa, Google Scholaria ja pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastopalvelua. Aineistosta muodostettiin yläluokat, joita pelkistämällä pystyttiin luomaan kolme erilaista pääluokkaa vuorotyöläisperheen arjen rytmittymisen vaikuttaviin tekijöihin. Pääluokkia ovat yhteiskunnan vaikutukset, yksilötason vaikutukset ja perhetason vaikutukset. Taulukoinnin avulla selkeytettiin aineistosta esiin nousseita teemoja. Aineisto koostui monipuolisesti niin suomalaisista kuin kansainvälisistä julkaisuista. Vuorotyöläisperheen arki on usein kiireistä ja vaatii joustoa, suunnittelua, neuvottelua sekä tiimiperheenä pelaamista. Vuorotyöläisperheen arjen rytmittymiseen vaikuttavia tekijöitä löydettiin niin yksilö-, perhe- kuin yhteiskunnalliselta tasolta. Yksilötasolla arjen rytmittymiseen vaikuttavat tunteet, erilaisten asioiden merkityksellistäminen ja yksilöiden voimavarat. Yhteiskunnallisella tasolla arjen rytmittymiseen vaikuttavat erityisesti työpaikka, kulttuurilliset tavat ja perinteet sekä yhteiskunnan toimintojen muutos ympärivuorokautiseksi. Perheen tasolla arjen rytmittymiseen vaikuttavat perheen koko, vapaa-ajan harrastukset, perheen resurssit ja rutiinit.
-
(2024)Ympäristökriisin myötä kestävä kuluttaminen on noussut keskusteluihin puhuttaessa kuluttajien mahdollisuuksista vaikuttaa heidän omaan hiilijalanjälkeensä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset suosivat kestävän kulutuksen vähentämisen tapoina tiukan kieltäytymisen ja rajoittamisen sijaan siirtymistä erilaisiin kestävämpiin vaihtoehtoihin. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisia tapoja, joilla sosiaalisen median 5 ekotekoa -haasteeseen osallistuneet ihmiset kertoivat kestävästi vähentäneensä kulutustaan. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineistona käytettiin 5 ekotekoa -haasteeseen luotuja Instagram-julkaisuja. Aineisto koostui yhteensä 61 julkaisusta, jotka sisälsivät yhteensä 278 kestävään kuluttamisen vähentämiseen liittyvää ekotekoa. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin hyödyntäen Limin (2017) ja Luukkosen (2020) malleja kestävästä kuluttamisen vähentämisestä. Tutkimuksen tulosten mukaan suosituimmat tavat kestävään kuluttamisen vähentämiseen olivat erilaisiin kestävämpiin vaihtoehtoihin siirtyminen, mikä on tuloksena yhdenmukainen Luukkosen (2020) haastattelututkimuksen kanssa. Muita merkittäviä kuluttamisen vähentämisen tapoja olivat yksilön hiilijalanjäljen kannalta merkittäviksi koetuista päästölähteistä kuten lentomatkustamisesta kieltäytyminen. Lisäksi julkaisuissa kuvatuissa ekoteoissa nousi esiin pyrkimys vaikuttaa omalla toiminnalla oman kulutuksen lisäksi myös ympäröiviin ihmisiin ja ympäristöön. Tutkimus muodostaa kuvaa niistä teoista, joita kuluttajat ovat valmiita arjessaan tekemään kestävämmän toiminnan nimissä.
-
(2021)Lapsen perhesuhteet jakautuvat usein vanhempien eron myötä kahteen kotiin, jolloin myös kokemus kodin tunteesta saa uusia ulottuvuuksia. Lapsen ääntä ja kokemuksia vanhempien eron jälkeisessä elämässä on tärkeä kuulla ja ymmärtää, jotta lapsi saa tarvitsemaansa tukea muutostilanteen käsittelyyn. Tässä tutkimuksessa tavoitteena on ymmärtää erolapsen kokemusmaailmaa sekä koota yhteen ja tulkita kahdessa kodissa asuvan erolapsen kodin tuntuun liittyvää tutkimusta. Perhe ja koti ovat ihmisten kokemuksiin pohjautuvia käsitteitä, joihin yhdistyy monia tulkintoja ja näkemyksiä muun muassa arvoista, ihanteista ja tuntemuksista. Ei ole yksiselitteistä, miten suhteet kotiin ja perheeseen koetaan, mutta kokemuksia esittämällä saadaan arvokasta tietoa tunteiden kirjosta, joita lapsille muodostuu kokemuksissa monipaikkaisesta asumisesta. Tässä tutkimuksessa kodin tuntu -ilmiötä lähestyttiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Aineisto muodostui aiemmista teemaan liittyvistä tutkimuksista, joita tarkastelemalla, yhdistelemällä ja tulkitsemalla epäyhtenäinen tieto jäsentyi kerronnaksi perheestä, erosta, kodista ja kodin tunnusta. Lapsen näkökulman korostaminen oli tämän tutkimuksen kannalta tärkeää ja synteesi kahdessa kodissa asuvan erolapsen kodin tunnusta muodostui aiempien tutkimusten analyysista. Kodin tuntu näyttäytyi kahdessa kodissa asuvien erolasten monipuolisina ilmaisuina kodin tunnun kokemisesta. Tämän tutkimuksen perusteella kodin tunnun osatekijöitä olivat materiaaliset edellytykset, kuten esimerkiksi oma huone tai tila, ihmissuhteet, kokemusten muuttuminen ja paikkaan kuuluminen. Ihmissuhteet, erityisesti suhde vanhempiin, korostui useissa tutkimuksissa merkityksellisimpänä tekijänä erolapsen kodin tunnussa. Eri tutkimuksissa erolapsen kodin tuntuun liittyvät tulokset olivat hyvin yhteneväisiä ja toisiaan täydentäviä.
-
(2024)Estetiikka on osa ihmisen jokapäiväistä elämää. Se esiintyy sekä käytännönläheisissä toiminnoissa, kuten kuluttajuusvalinnoissa, sekä teoreettisemmissa, kognitiiviseen toimintaan liittyvissä asioissa, kuten tavassa arvottaa, ja argumentoida näkemäänsä ja kokemaansa. Estetiikka on yksi kotitaloustieteen tarkastelunäkökulmista ja siksi sen tulisi näkyä myös aineen opetuksessa ja opetussuunnitelmassa. Käsitteelle, eikä sen opettamiselle kotitalousoppiaineessa olla kuitenkaan laadittu raameja. Lisäksi estetiikan tutkimus kotitaloustieteessä on jäänyt vähälle. Tämä tutkimus pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen keskittymällä estetiikan rooliin kotitalouden Perusopetuksen opetussuunnitelmassa ja tarkastelemalla tutkimukseen valittujen kolmen estetiikan ulottuvuuden, visuaalisuuden, sosiaalisuuden ja toiminnan, yhteyksiä Perusopetuksen opetussuunnitelmassa esitettyihin kotitalousoppiaineen sisältöihin. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jolloin pyrkimyksenä oli luoda aiheeseen liittyvästä aiemmasta tutkimuksesta synteesi. Tutkimuksen aineistoksi valittiin teemasta julkaistua kirjallisuutta, joka joko suoraan vastasi tutkimuskysymykseen, tai toimivat siihen nähden täsmentävinä tai jäsentävinä. Aineisto on koottu avainsanojen sekä niiden yhdistelmien keinoin seuraavista lähteistä: Google Scholar, Helka, Helda, Helmet ja Keenious. Tulokset osoittivat, että kotitaloustieteen, -opetuksen, ja -oppiaineen moninainen suhde muun muassa arkeen, elämiseen, sekä käytännön toimintoihin luovat jo itsessään luonnollisen suhteen estetiikkaan. Estetiikka on täten osa kotitalousopetusta, siitä huolimatta, ettei määrittelyjä tai ohjeistuksia sen opetukselle kotitalousoppiaineessa olla opetussuunnitelmassa annettu. Kolme tutkimuksessa hyödynnettyä estetiikan ulottuvuutta: visuaalisuus, sosiaalisuus ja toiminta näyttäytyivät loogisesti yhdisteltävissä oleviksi kaikkiin kolmeen kotitalousoppiaineen Perusopetuksen opetussuunnitelman sisältöalueeseen: Ruokaosaaminen ja ruokakulttuuri, Asuminen ja yhdessä eläminen, ja Kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa. Tutkimuksesta saadut tulokset tarjoavat uutta tietoa estetiikan roolista kotitalousopetuksessa, sekä avaavat estetiikan yhteyksiä kotitalouden sisältöalueisiin, joka saattaa omalta osaltaan edistää tällä hetkellä olemattomien raamien luomista tulevaisuudessa.
-
(2021)Tavoitteet. Tässä kandidaatin tutkielmassa selvitetään Suomeen muuttaneiden italialaisten ruokatottumuksia ja niiden muuttumista Suomessa asuttuna aikana. Ruokatottumukset ovat tapoja ja toimintaa ruoan ympärillä, mihin lukeutuvat esimerkiksi raaka-aineiden valinta, ruo-anvalmistus ja ateriointi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä haastateltavien ruokatottumukset ovat muuttuneet, mistä ruokatottumuksista he ovat pitäneet kiinni ja mitkä tekijät selittävät näitä muutoksia ja muuttumattomuutta. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä Suomessa asuvaa italia-laista. Haastattelut toteutettiin yksilöteemahaastatteluina maaliskuussa 2020. Kerätty haas-tatteluaineisto analysoitiin teemoittamalla. Tulokset ja johtopäätökset. Haastateltujen ruokatottumukset olivat muuttuneet Suomessa asuttuna aikana. Muutoksia oli tapahtunut etenkin käytetyissä raaka-aineissa, valmistetuissa ruoissa, aikataulussa, perinteissä sekä sosiaalisissa suhteissa ruokatottumusten ympärillä. Vahvimmin muutoksia selittivät raaka-aineiden saatavuus, laatu ja hinta sekä muuttuneet perhesuhteet. Syyt muuttumattomuuden taustalla liittyivät etenkin makuun, tottumuksiin ja muistoihin, perinteisiin sekä ruokatottumuksiin kohdistuviin asenteisiin.
-
(2022)Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää aikaisempien tutkimusten pohjalta, miten vanhemmuus vaikuttaa homoseksuaalisten miesten kohtaamiin asenteisiin. Tavoitteena oli myös tutkia sitä, miten perheenlisäys vaikuttaa homomiesten sosiaalisiin suhteisiin. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin Helsingin yliopiston kirjaston Helka-artikkelihaulla sekä Google Scholarin avulla. Tutkielmassa hyödynnettiin sekä suomalaisia että kansainvälisiä lähteitä. Suomalaista lähdekirjallisuutta käytettiin teoreettisen taustan rakentamiseen. Kansainväliset lähteet painottuivat tutkimuksen tuloksiin. Homoseksuaalimiesten vanhemmuudella oli vaikutusta heidän kohtaamiin asenteisiin ja vanhemmuuden havaittiin vaikuttavan homomiesten sosiaalisiin suhteisiin. Perheenlisäys vaikutti sekä positiivisesti että negatiivisesti homomiesten kokemiin asenteisiin niin lapsuudenperheiden kuin ystävien keskuudessa. Ystäväpiireissä ja yhteisöissä suhteet heteroseksuaalisiin vanhempiin vahvistuivat, mutta homoyhteisöissä perheenlisäys otettiin vastaan negatiivisemmin. Lapsuudenperheissä lapsen saapuminen saattoi lähentää perheenjäsenten välisiä suhteita.
-
(2024)Ruokahävikin minimoinnin merkitys on korostunut entistä enemmän ympäristötietoisuuden kasvaessa. Jokaisen yksilön aktiivinen osallisuus ruokahävikin minimointiin kotitalouksissaan olisi ruokahävikin ympäristövaikutusten vähentämiseksi ihanteellista. Aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että ruokahävikin minimointi ei ole jokaiselle itsestäänselvyys, ja siihen voi liittyä sekä esteitä että kannustimia yksilötasolta sosiaalisfysikaaliseen ympäristöön saakka. Opiskelijoiden ruokahävikin minimointipyrkimysten tarkastelu kotitalouksissaan tuo uutta näkökulmaa aiheen tarkasteluun aiempien tutkimusten keskittyessä enemmän opiskelijoiden ruokahävikkikäyttäytymiseen yliopistoruokaloissa. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää ja ymmärtää kotitalousopettajaopiskelijoiden ruokahävikin minimointipyrkimysten taustalla olevia tekijöitä kotitalouksissaan. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimusaineistona toimi sähköisellä kyselylomakkeella kerätty aineisto, joka koostui 29 kotitalousopettajaopiskelijan vastauksista. Aineiston analyysi eteni sekä aineiston että teoriatiedon ehdoilla. Aineiston analyysissä aineistoa pelkistettiin, ryhmiteltiin sekä käsitteellistettiin, jonka myötä saatiin lopulta muodostettua kaksi tutkimuskysymykseen vastaavaa luokkaa: yksilötaso ja sosiaalisfysikaalinen ympäristö. Tulokset osoittavat, että kotitalousopettajaopiskelijoiden ruokahävikin minimointipyrkimykset rakentuvat monista eri tekijöistä, jotka kietoutuvat yhteen yksilötasolta sosiaalisfysikaaliseen ympäristöön saakka. Yksilötasolla korostuivat ruokahävikkiosaaminen, asenteet ja taloudellisuus. Sosiaalisfysikaalisen ympäristön tasolla korostuivat mallit, itsestä riippumattomat tekijät sekä ympäristövastuullisuus. Tulokset osoittavat näiden tekijöiden olevan kotitalousopettajaopiskelijoiden kotitalouksissa keskeisiä vaikuttajia ruokahävikin minimointipyrkimyksiin. Aikaisempi teoriatieto tuki tutkimuksen etenemistä, ja saadut tulokset vahvistavat aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksia. Tulosten perusteella voidaan tunnistaa käytännön soveltamisen mahdollisuuksia ruokahävikin minimointipyrkimysten vahvistamiseksi kotitalouksissa muun muassa koulutus- ja yhteiskuntatasoilla toteutettujen kehittämiskeinojen avulla.
Now showing items 1-20 of 96