Browsing by study line "Kasvatustiede"
Now showing items 1-12 of 12
-
(2021)Tässä tutkielmassa perehdytään musiikin merkityksiin alakoulun juhlakulttuurissa. Aikaisempaa tutkimusta musisoinnista koulun juhlissa on tehty melko vähän. Koulun juhlat ovat tutkimusten mukaan tärkeitä yhteisöllisyyden rakentajia ja arvokasvatuksen välineitä, ja musiikki on tärkeä osa juhlien tunnelman luontia. Tutkimuksessa pureudutaan siihen, mitä annettavaa musiikilla koulun juhlien kontekstissa on yksilölle ja kouluyhteisölle. Tutkimuskysymyksenä toimii: ”Mitä merkityksiä musiikilla on alakoulun juhlakulttuurissa?” Tarkastelussa huomioidaan erilaiset musisoinnin muodot, kuten musiikkiesitykset ja laulu. Tutkimuksessa löydettyjä merkityksiä tarkastellaan yleisellä tasolla eri kouluyhteisön jäsenten näkökulmista sekä musiikkikasvatuksen näkökulmasta. Keskeisimpinä lähteinä käytössä on muun muassa Nikkasen (2014) tutkimus koulun juhlien ja musiikkiesitysten valmistamisen kulttuurista sekä Nikkasen ja Westerlundin (2009) artikkeli musiikkiesityksistä yhteisöllisen koulukulttuurin rakentajina. Tutkimus on kuvaileva, tarkemmin integroiva kirjallisuuskatsaus. Kuvailevan ja integroivan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on antaa laaja kuva käsitellystä aiheesta, ja integroida aiheen käsittelyyn monipuolisesti erilaisia kirjallisia lähteitä. Aineisto koostui pääasiassa vertaisarvioiduista julkaisuista ja tutkimuksista, muutamasta kirjasta ja kansainvälisistä artikkeleista. Tutkimusaineiston perusteella esiin nousi neljä keskeistä merkitysteemaa koulun juhlien musisoinnille. Koulun juhlien musiikki ja erityisesti musiikkiesitykset nähtiin tutkimuksissa oppimisympäristöinä ja rituaaleina (1), elämysten luojina ja ilmaisun keinoina (2), uskonnollisten ja kulttuuristen arvojen välittäjinä (3) sekä yhteisöllisyyden rakentajina (4). Kokonaisuudessaan musiikki nähtiin tutkimuksessa koulun yhteisöllisyyden vahvistajana, tunnelman luojana ja erilaisten arvojen ilmentäjänä. Tutkimuksissa musiikin merkityksiä tarkasteltiin erityisesti oppilaiden elämän kannalta, mutta esiin nousi myös opettajien ja yleisön näkökulmia. Merkityksiä löytyi myös yhteiskunnallisesta ja kasvatuksellisesta perspektiivistä.
-
(2022)Tavoitteet. Tämän kirjallisuuskatsauksena toteutetun kandidaatin tutkielman tavoitteena oli tutkia erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opettaja-oppilassuhteen ja opintomenestyksen välisiä yhteyksiä alakoulussa opiskelevilta oppilailta. Tämän lisäksi tavoitteena oli tarkastella millaisena valittujen tutkimusartikkelien valossa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opettaja-oppilassuhde näyttäytyy sen eri ulottuvuuksissa (konflikti, läheisyys ja riippuvuus). Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmaan valitut artikkelit olivat vertaisarvioituja empiirisiä tutkimusartikkeleja vuosilta 2016–2021, jotka käsittelivät aihetta ainakin osin tutkimuskysymyksiin vastaten. Artikkelien tutkimustulosten analyysin ja vertailun pohjalta saatiin tutkimustulokset tämän tutkielman kysymyksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmani tulosten mukaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opettaja-oppilassuhteen ja opintomenestyksen välillä näyttää olevan yhteys kouluun kiinnittymisen kautta. Kouluun kiinnittyminen on yhteydessä opintomenestykseen erityistä tukea tarvitsevilla oppilailla, ja koska opettaja-oppilassuhteen laatu on merkittävä tekijä kouluun kiinnittymisessä, voidaan todeta välillisesti yhteys myös opintomenestykseen. Kuitenkin tarvittaisiin lisää tutkimusta juuri opintomenestykseen peilaten, jotta voitaisiin puhua selvemmistä yhteyksistä. Opettaja-oppilassuhteen laadussa erityistä tukea tarvitsevan oppilaan ja opettajan välillä konfliktin määrä oli suurempi verrattuna yleisen tuen oppilaisiin, ja ADHD-oireet olivat yhteydessä suurempaan konfliktin määrään. Aiheen tutkimuksesta löytyi paljon aukkoja, joten aihetta olisi syytä tutkia lisää tulevaisuudessa niin kansainvälisestä kuin suomalaisestakin kontekstista käsin.
-
(2022)The aim of this study was to examine what kind of harmful perceptions young people have on sexual consent. The other aim was to find recent scientific research on how sexual consent could best be discussed in school-based sex education and why. Sexual consent is an integral part of healthy and enjoyable sexual encounters which the lack thereof is a violation of one’s self-determination and physical integrity. Previous studies have shown that the legal and binary notions of sexual consent are unsuccessful in describing any and all experiences of unwanted and non-consensual sexual encounters. Subtle and deeply ingrained social norms affect how we behave in sexually charged situations. This study was conducted as a descriptive literature review. The data consisted of ten peer-reviewed articles that discuss sexual consent, school-based learning and young people. The studies were published in 2020 and 2021 and they took place in the United Kingdom, the United States, Canada, Sweden, Denmark and New Zealand. According to this study young people have a varying understanding of sexual consent. Where some young people indicated a nuanced and multifaceted understanding of sexual consent, others expressed problematic and even dangerous views regarding the topic. Heteronormative gender roles were heavily related to young people’s notions of sexual consent. Men were seen as active and having initiative whereas women were seen as the passive party. However, the responsibility to set boundaries and express refusal was almost entirely on women. Insufficient understanding of sexual consent, gender roles and relying on body language to assume sexual consent may lead to situations where young people unintentionally wind up having unwanted sex. By discussing sexual consent in school-based education it is possible to influence young people’s understanding of sexual consent, to contest social norms related to sexual consent and to prevent such sexual violence that is caused by the lack of understanding of the phenomenon. Addressing sexual consent in education should focus on identifying one’s personal boundaries, communicating consent and non-consent, fostering deep understanding of sexual consent and pursuing enjoyable sexual experiences. Advisable methods in this study were inclusive exercises where young people could share their thoughts and in return learn information directly related to their personal experiences.
-
(2021)Mål. Syftet med denna forskning är att genom kvalitativa intervjuer utreda vilken kännedom lärare inom den grundläggande utbildningen har om psykisk ohälsa bland elever i den grund-läggande utbildningen. Syftet är även att utreda vilka redskap lärare använder då de bemöter elever med psykisk ohälsa samt hurdana resurser lärarna har tillgängliga i sitt arbete då det handlar om elever med psykisk ohälsa. Det finns en del forskning om psykisk ohälsa bland elever samt hur det påverkar klasslärares yrkesroll och medför framtida utmaningar. Det finns dock lite kunskap om lärare upplever att de får tillräckligt stöd för att bemöta elever med psykisk ohälsa särskilt då det gäller resurser och de rätta redskapen. Metoder. Forskningen genomfördes med halvstrukturerade intervjuer med fyra lärare som jobbar inom den grundläggande utbildningen. Intervjuprocessen började genom att utifrån forskningsfrågorna skriva den teoretiska bakgrunden till kandidatavhandlingen och genom detta utforma intervjufrågor som både besvarar forskningsfrågorna, kopplas ihop med den teoretiska bakgrunden och genomsyrar syftet med undersökningen. Intervjuerna transkribera-des inför analysskedet. Resultat och slutsatser. Resultaten visar att lärare som har ett intresse för ämnet psykisk ohälsa hos elever har kunskapen eftersom de och på egen tid har läst på samt deltagit i fort-bildningar som berör ämnet. Mångprofessionellt samarbete visar sig vara ett starkt och välanvänt redskap för lärare inom den grundläggande utbildningen då det handlar om att hitta de rätta redskapen i mötet med elever som har psykisk ohälsa. Lärarna anser att det gärna skulle ha redskap om hur man skall bemöta elever med psykisk ohälsa men att tidsbristen och alltför krävande undervisningsskyldighet inte ger utrymme för detta. Enligt lärarna kunde en minskning av undervisningsskyldighet ge mer resurser för lärare att hinna och orka implementera redskap och metoder att jobba hälsofrämjande och på rätt sätt möta elever med psykisk ohälsa. Det visade sig också att skolpsykologerna i skolorna inte hinner stöda elever på tillräcklig nivå och att det endast finns tid för akuta fall. Lärarna önskar mer resurser till elevvården eftersom det är deras främsta samarbetspartner i stödet av elever och en viktig faktor till elevernas välmående.
-
(2022)Tutkielmassa esitellään muslimioppilaiden kohtaamia asenteita alakoulussa ja niiden vaikutuksia. Muslimioppilaat kohtaavat paljon negatiivissävytteisiä asenteita ja ne vaikuttavat negatiivisesti myös integroitumiseen omaan luokkaan sekä identiteetin muodostumiseen. Muslimioppilaat rinnastetaan usein maahanmuuttajaoppilaisiin, mikä voi lisätä muslimioppilaiden identiteetin muodostumisen haasteita, sillä heitä ei mielletä suomalaisiksi, vaikka he sitä olisivat. Suomalaisuuden rajallinen käsite poissulkee monia vähemmistöryhmiä, jotka puolestaan kokevat toiseuttamista tämän johdosta. Tutkielman tutkimustehtävä on seuraava: Mitä tukitoimia muslimioppilaiden yhteenkuuluvuuden edistämiseksi on tuotu esille? Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Crenshawin (1980) määritelmä intersektionaalisuudesta. Keskeisinä käsitteinä tutkielmassani ovat muslimioppilas, alakoulu, identiteetti, intersektionaalisuus ja uskonnon monilukutaito. Tutkielma on tehty kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmän mukaisesti. Aiheeseen on perehdytty perusteellisesti ja esiin on nostettu keskeisiä näkökulmia. Menetelmä vaatii, että aineistoa on käsitelty rehellisesti ja huolellisesti. Muslimioppilaiden yhteenkuuluvuuden edistämissä tärkeimpänä keinona nousi esiin avoin keskustelu oppilaiden kanssa. Lisäksi kasvattajien monikulttuurisuustaidot ja muslimioppilaiden kohtaamien haasteiden ymmärtäminen lisäävät opettajien kykyjä tasa-arvoistaa opetusta ja muslimioppilaiden integrointia luokkaan. Monikulttuurisuustaitoihin liittyy vahvasti uskonnon monilukutaito. Uskontoon liittyvien käsitteiden ymmärtäminen, kuten eletty uskonto ja uskonnon tasot, auttavat muslimioppilaiden kohtaamisessa. Yhteisen suomalaisuuden tavoitteleminen nähtiin olevan tärkeä näkökulma muslimioppilaiden ja muiden vähemmistöryhmien yhteenkuuluvuuden edistämiseksi.
-
(2021)Tavoitteet. Myötätuntokulttuurin ilmenemisestä on tehty tutkimusta esimerkiksi työyhteisöissä, kuten korkeakouluissa ja sairaaloissa, mutta varhaiskasvatuksessa myötätuntokulttuurin muodostuminen toimintakulttuurien valossa on melko tutkimaton alue. Lapsen yksi perustarpeista on kuulua sosiaaliseen verkostoon, jonka ytimessä on toisesta välittämisen ilmaiseminen. Tämän tutkimuksen tavoit- teena on selvittää millä tavoin päiväkodin arjessa ilmenee myötätuntoa ja saada selville varhaiskasvattajien ja lasten huoltajien näkemyksiä päiväkotiryhmän toimintakulttuurista myötätuntokulttuurin näkökulmasta. Menetelmät. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineiston hankinnan suoritin eräässä pääkaupunkiseudun 3-5- vuotiaiden päiväkotiryhmässä etnografisena haastattelututkimuksena käyttäen puolistrukturoitua haastattelua ja osallistuvaa havainnointia tutkimusmenetelminä. Tutkimukseen osallistui 17 lasta ja kahdeksan aikuista. Viisi päivää kestäneen havainnointijakson aikana havainnointitunteja kertyi noin 30 tuntia. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä haastatteluista litteroitua tekstiä kertyi 11 sivua, joista pyrin tunnistamaan myötätunnon ilmenemistä teoreettisen viitekehyksen kanssa. Tutkimustulokset ja johtopäätökset. Myötätuntoa ilmeni aineiston pohjalta päiväkotiryhmässä aikuisen ja lapsen välillä, sekä lasten välisenä. Myötätuntotekoja ilmentyi lohduttamisen, lohdun osoittamisen ja auttamisen muodossa, esimerkiksi syliin ottamisena, auttamalla kaverin kenkien riisumisessa ja pudonneiden tavaroiden keräämisenä lattialta. Päiväkodin henkilöstö olivat enimmäkseen lohduttajan roolissa. Lasten huoltajat kokivat olevansa osana myötätuntokulttuuria. Henkilöstön ja huoltajien väliset suhteet pohjautuvat runsaaseen kommunikointiin ja avoimuuteen. Päiväkodin myötätuntokulttuuri on luonteeltaan myötätuntoinen ja päiväkotiyhteisössä osoitetaan myötätuntoa aktiivisesti.
-
(2022)Tämän tutkielman tarkoituksena oli hahmottaa ruskean opettajan käsitettä ja sitä kautta jäsentää kulttuurisen identiteetin osaa ja olemusta opettajaidentiteetissä. Sen lisäksi pyrkimyksenä oli määritellä myös ruskean opettajan kohtaamia haasteita omassa työssään. Tarkastelen ruskean opettajan käsitettä Stuart Hallin identiteettiteorian sekä Robert Milesin rodullistamisen teorian avulla. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että opettajaidentiteetti rakentuu ja koostuu monesta tekijästä ja yhtenä vaikuttavana tekijänä opettajaidentiteettiin on opettajan oman etnisyyden, tässä tapauksessa kulttuurisen identiteetin heijastuminen opettajaidentiteettiin. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kuvailevalle kirjallisuuskatsaukselle on tyypillistä, että sen avulla tutkittavaa ilmiötä pystytään kuvaamaan laaja-alaisesti ja luokittelemaan sen ominaisuuksia. Tutkielman aineisto on rakentunut noin kymmenestä vertaisarvioidusta artikkelista, jotka tavalla tai toisella kuvailevat ruskean opettajan käsitettä, tilaa ja tuovat esille ruskeassa opettajuudessa rotukysymysten ja siihen liittyvän kulttuurisen identiteetin mukana tuomia haasteita opettajantyössä. Ruskeat opettajat kamppailivat työssään monien ristiriitojen, kuten oman etnisen identiteetin kanssa ja heille ominaista oli myös erityisen vastuun tunteen kokeminen vähemmistöoppilaita kohtaan, joiden kanssa he kokivat samaistuvansa. Ruskeat opettajat kohtasivat työssään suurella todennäköisyydellä rasismia sekä mikro- että makrotasolla. Kulttuurinen identiteetti heijastuu opettajuuteen ja siihen liittyvään ammatilliseen identiteettiin. Ymmärtämällä kulttuurisen identiteetin merkityksiä opettajuudessa ja siihen lukeutuvia haasteita, voidaan laajemmin hahmottaa tekijöitä, joiden avulla on mahdollista rakentaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta kouluissa.
-
(2021)Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema on yhteiskunnassa parantunut, mutta liikunnan ja urheilun parissa on edelleen suuria haasteita, ja niihin liittyvät tilat ovat tavanomaista haastavampia. Yksilön seksuaalisuudella ja sukupuolella on tavanomaista suurempi merkitys urheilussa ja liikunnassa, sillä koko ympäristö on alun perin miesten miehille perustama heteronormeja tukeva tila, jossa maskuliinisia piirteitä pidetään korkeassa arvostuksessa. Liikunnan ja urheilun kenttä on kuitenkin kehittynyt tasaiseen tahtiin, ja yksilön seksuaalisuus tai sukupuoli ei ole samalla tavalla ongelma kuin aikaisempina vuosina, mutta parannettavaa vielä on. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää aikaisemman tutkimuksen perusteella seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyviä rakenteellisia ja käytännöllisiä ongelmia liikunnan ja urheilun kontekstissa. Lisäksi aineistosta haetaan teemoja, jotka näyttävät kehityskohtia, joihin liikunnassa ja urheilussa tulee keskittyä. Tutkimus suoritettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jossa pyrittiin kuvaamaan monipuolista ilmiötä laajasti eri näkökulmista. Näin saimme laajan yhteiskunnallisen käsityksen ilmiöstä, jossa otettiin mukaan kotimaista, sekä kansainvälistä tutkimusta aina huippu-urheilun kontekstista, harrasteurheilusta, sekä koululiikunnasta. Monipuolista aineistoa analysoitiin niissä ilmenevien käytäntöjen ja rakenteiden pohjalta, joissa nousi esiin samoja teemoja vaihtelevista konteksteista huolimatta. Tutkimuksessa nousi esiin termit heteronormatiivisuus ja hegemoninen maskuliinisuus, jotka ovat vaikuttavimpia sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä tekijöitä liikunnassa ja urheilussa. Liikunnassa ja urheilussa esiintyvät heteronormit luovat viitekehykset sille, minkälaisia miesten ja naisten tulisi ylipäätään olla. Miesten tulee olla vahvoja ja maskuliinisia, kun taas naisten tulee olla feminiinejä ja elegantteja. Molemmilta oletetaan heteroseksuaalisuutta. Liikunnan ja urheilun maskuliinisuuden hegemonia puolestaan pitää vahvaa miestä ihanteena, johon tulee päästä ja miehuus määritellään asiana, joka itsessään antaa yksilölle urheilullisen edun. Urheilun ja liikunnan rakenteissa painottui etenkin sukupuoleen liittyvät asiat sukupuolijakojen, sukupuolittuneiden asusäädöksien ja sukupuolen testaamisten myötä. Seksuaalisuuden merkitys näkyi urheilun ja liikunnan käytännöissä eri kielenkäyttöön liittyvien normien ja seksuaalisuutta mitätöivien käytäntöjen muodossa. Suoranainen häirintä on vähentynyt, mutta ongelmat ovat muuttuneet rakenteiden muodossa sellaisiksi, joissa ollaan huolestuneita väärin perustein esimerkiksi naisten asemasta urheilussa pitämällä heille omat sarjat ja samalla vastustamalla transnaisten 3 osallistumista sillä perusteella, että heidän syntymänsä yhteydessä määritelty sukupuoli antaa heille epäreilun kilpailuedun. Käytäntöjen kohdalla yksilöitä ei enää samalla tavalla häiritä seksuaalisuutensa pohjalta, mutta heteronormeista poikkeaminen pistää yksilön asemaan, jossa heidän oletetaan pitävän tiedon omanaan.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkimukseni tavoite oli selvittää haastatteluaineiston ja tutkimusaineiston perusteella peruskoulujen sisäisen työpaikkaviestinnän erilaisia strategioita, sekä sitä, millainen työpaikkaviestintä tukee ja vahvistaa työntekijöiden osallisuutta työyhteisössä, ja millainen viestintä taas puolestaan kuormittaa liiallisuudellaan tai aiheuttaa riittämättömästä tiedonkulusta johtuvaa stressiä työyhteisön jäsenille, vaikuttaen näin ollen negatiivisesti työntekijöiden työhyvinvointiin. Pyrkimyksenäni oli ehdottaa tutkimustulosten ja aineiston perusteella liian kuormittavaksi koetulle organisaation viestinnälle varhaisen puuttumisen malli. Menetelmät. Tutkimukseni on toteutettu empiirisenä tutkimuksena, jonka aineistona olen käyttänyt haastatteluaineistoja. Haastatteluun osallistui viisi eri ikäistä perusopetuksen työntekijää viidestä eri koulusta. Myös haastateltavien työkokemuksen määrä, työtehtävä ja asuinpaikkakunta vaihtelivat. Haastatteluun osallistuneet opettajat vastasivat kaikille yhteiseen, työpaikkansa sisäistä viestintää koskevaan kysymyspatteristoon, jonka pohjalta luokittelin vastaukset. Aineiston analyysi muodostettiin tutkimukseen osallistuneiden vastausten perusteella sekä aiempaan tutkimusaineistoon nojaten. Tulokset ja johtopäätökset. Haastatteluaineiston tuloksista oli nähtävissä, että haastateltavien opettajien organisaatioiden sisäinen viestintä koettiin usein liian kuormittavana. Organisoimaton, hallitsemattoman vastavuoroinen viestintä aiheutti kahdelle viidestä haastatteluun osallistuneesta opettajista kuormittavuuden tuntemuksia. Tutkimukseni pohjalta sovelsin työpaikkaviestinnän haasteisiin vastaavan strategian Työsuojeluhallinnon Vaarojen arviointiprosessin mallista (2021). Kaksi viidestä haastateltavasta oli tyytyväisiä työpaikkansa sisäiseen viestintään, joten selvitin mitkä viestinnän ominaisuudet edesauttoivat heidän tyytyväisyyttään, kehittäen näiden pohjalta ratkaisuehdotuksia sekä riittämättömän että kuormittavan työpaikkaviestinnän kehittämiseen.
-
(2022)Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kuudennen luokan historian oppikirjoja tekstilajien näkökulmasta. Tutkielmani taustalla on monimuotoistunut tekstiympäristömme, jossa verbaali teksti on saanut rinnalleen myös muita tiedon esitystapoja. Tämän tutkielman tarkoitus on tunnistaa ja ryhmitellä kolmen eri kustantajan kuudennen luokan historian oppikirjoissa esiintyviä tekstilajeja. Tarkoituksenani on tuoda myös esille tekstilajeihin sisällytettyjä moodeja. Viimeisimpänä jaan tekstilajit ryhmiin sen mukaan, millaisia lähdeaineistoja historian oppikirjojen tekstilajit ovat. Menetelmät. Suoritin tutkielman oppikirja-analyysina. Käytin tutkimusmenetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, joka perustuu tekstilajien tunnistamiseen. Teoria koostuu siitä, että tarkastelen aineistoa tekstilajitutkimuksen avainkäsitteiden kautta. Pyrin systemaattiseen ja objektiiviseen aineiston luokitteluun. Tutkimusaineistona oli kolme kuudennen luokan historian oppikirjaa. Teoreettisena viitekehyksenä toimi sosiaalinen konstruktivismi, jonka mukaan todellisuutemme rakentuu sosiaalisessa ja kielellisessä vuorovaikutuksessa. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset näyttävät, että moninaisia tekstilajeja huomioidaan verrattain paljon tutkituissa oppikirjoissa. Tarkastelluissa oppikirjoissa tekstiympäristö oli monipuolinen ja niissä käytettiin monia eri moodeja. Lähdeaineistotarkastelussa ilmeni, että historian oppikirjojen tekstit ovat historian tietolähteinä suurelta osin niin sanottuja kolmannen käden lähteitä. Esimerkiksi oppikirjan leipäteksti on tyypillistä kolmannen käden lähdemateriaalia. Kaikki kolme oppikirjaa hyödyntävät erilaisia moodeja ja niistä rakentuvia semioottisia resursseja, jotka osaltaan muodostavat tekstilajien kirjon. Kuudesluokkalaisen oppilaan kannalta historian oppikirjojen tekstiympäristö on jo monipuolinen ja täynnä monimuotoisia tekstejä. Historian tekstitaitojen kannalta kuudesluokkalaisella tulisi taata tarkoituksenmukaisia multimodaalisia tekstejä ja eri tekstilajeja monilukutaidon tavoitteiden saavuttamiseen: taidot erilaisten tekstien tulkitsemiseen, tuottamiseen ja arvottamiseen. Tarkastelun perusteella voidaan todeta, että historian oppikirjat harjoittavat oppilaita monilukutaitoon.
-
(2022)Toiminnallisen opetuksen tarkoituksena on aktivoida oppilaita oppimisprosessissa. Itse tekemällä oppilaat saavat opittavasta vahvemman kokemuksen, jolloin opittava asia konkretisoituu ja sen merkitys ymmärretään. Lisäksi toiminnallisuus motivoi ja tuo vuorovaikutuksellisuutta opetukseen. Oppilaan aktiivista roolia korostetaan perusopetuksen opetussuunnitelmassa yhä enemmän, joten sitä tukevien opetusmenetelmien tutkiminen on perustelua. Tutkielmani tavoitteena oli selvittää, miten ensinäkin oppilasta ja oppimista kuvaillaan toiminnallisuuden yhteydessä sekä miten toiminnallisuudella voidaan tukea toimijuuden kehittymistä, joka on keskeinen käsite puhuttaessa oppilaan aktiivisuudesta ja yksilöllisyydestä. Tutkielmassa tuodaan myös esiin oppilaiden ääni selvittääkseni heidän kokemuksiaan toiminnallisesta opetuksesta. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostuu neljästä tutkimuksesta, joissa opetusmenetelmät ovat oppilaita aktivoivia, ja tutkimuksen raportoinnissa on esitelty myös oppilaiden kokemuksia. Analyysivaiheessa luin aineiston huolellisesti läpi sekä kokosin muistiinpanot tutkimuskysymysteni kannalta olennaisista asioista. Tutkielman tulokset osoittivat, että toiminnallisuudella voidaan lisätä oppilaan aktiivisuutta sekä osallisuutta oppimisprosessissa ja näin tukea toimijuuden kehittymistä. Toiminnallisuuden keskeisiksi ominaisuuksiksi osoittautui muun muassa oppimisen oppilaslähtöisyys, ajattelun ja oppimisen taitojen kehitys sekä toiminnan vuorovaikutuksellisuus. Toiminnalliset työtavat edellyttivät oppilailta toimijuutta, minkä lisäksi ne myös todettiin sitä kehittäviksi. Esimerkiksi oppilaiden vastuun ja valinnan vapauden lisääminen olivat tapoja tukea toimijuutta. Oppilaat kokivat toiminnalliset työtavat mielekkäiksi ja tehokkaiksi tavoiksi oppia. Perusteluina olivat muun muassa aktivoivat työskentelyntavat, mahdollisuus osallistumiseen sekä käytännönläheinen oppiminen.
-
(2022)Ympäristönmuutos ja siihen liittyvät ongelmat ovat olleet ajankohtainen aihe jo pitkään. Ihmisten kokemiin ympäristötunteisiin, jotka liittyvät ympärsitönmuutokseen, on alettu kiinnittää viime vuosina yhä enemmän huomiota. Tutkielmani tavoittena oli selvittää, millaisia tunteita lapset ja nuoret kokevat ympäristönmuutoksen liittyen ja miten kasvatuksen avulla voidaan eh-käistä lasten ympäristöahdistusta. Tavoitteena oli aikaisempien tutkimusten tarkastelun avulla nostaa esiin lasten kokemia ympäristötunteita ja antaa kasvattajille eväitä lasten ympäristö-tunteiden käsittelyyn. Tässä tutkielmassa menetelmänä on käytetty kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kuvaileva kir-jallisuuskatsaus mahdollistaa ilmiön laaja-alaisen kuvaamisen ilman tarkkoja rajauksia. Tutkielman aineistona on käytetty 13 eri tieteellistä lädettä, jotka olivat kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimuksia sekä kirjallisuuskatsauksia. Tutkimukset on julkaistu vuosina 2005–2021. Aineiston hakua ohjasivat tutkimuskysymykset, sillä valikoidusta aineistosta tuli löytyä vastaus vähintään yhteen tutkimuskysymykseen. Käyttämäni tietokannat aiheiston haussa olivat MDPI, ERIC ja Taylor & Francis Online. Kirjallisuuskatsausksen tuloksista kävi ilmi, että lapset ja nuoret kokevat monenlaisia tunteita ympäristönmuutokseen liittyen. Yleisimpiä tunteita olivat ahdistus, suru ja huoli sekä toivo ja voimaantuminen. Toivon tunne nousi merkittäväksi tekijäksi ympäristöahdistuksen ja huolen ehkäisyssä. Tuloksissa nousi esiin myös lasten pettymys aikuisten toimintaa kohtaan ja useat lapset kokivat, että heidän tunteisiinsa ei suhtauduttu riittävän vakavasti. Kasvatuksella on tärkeä rooli ympäristötunteiden käsittelyssä. Ympäristöahdistusta voidaan lieventää, kun tunteita käsitellään avoimessa ja luotettavassa ilmapiirissä yhdessä turvalliseksi koetun aikuisen seurassa. Lapset kaipasivat tietoa siitä, miten he pystyvät itse vaikuttamaan ympäristönmuutokseen. Vaikutusmahdollisuuksista kuuleminen ja ympäristön hyväksi toimiminen näyttää li-säävän ympäristötoivon tunteita ja sitä kautta se auttaa ehkäisemään ja lievittämään ympäristöahdistusta.
Now showing items 1-12 of 12