Browsing by study line "Klasslärare (pedagogik)"
Now showing items 1-20 of 48
-
(2021)Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa millaista tutkimusta on tehty koulukielitaidon arvioinnista alakoulussa ja miten kielitaitoa mitataan ja arvioidaan alakoulussa. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on monikielisten oppilaiden koulukielitaidon arviointi ja suomi toisena kielenä -näkökulma. Tutkielmassa sivutaan summatiivista, formatiivista ja diagnostista arvi ointia. Diagnostisen arvioinnin avulla oppilaat jaetaan ryhmiin, formatiivinen arviointi on kan nustavaa ja summatiivinen arviointi tähtää arvosanan antamiseen. Lisäksi kartoitetaan millai sia suomi toisena kielenä -arviointiin sopivia käytänteitä tutkimuksissa esitetään. Aluksi kuva taan lyhyesti koulukielitaidon kehittymistä, arviointia yleisesti sekä kielitaidon arviointia. Menetelmät. Tutkimus toteutetaan kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto on rajattu 2010-luvulla ilmestyneisiin suomen- ja englanninkielisiin tutkimuksiin, katsauksiin, selvityksiin ja pro gradu -tasoisiin tutkielmiin. Tutkimusten tuli liittyä alakouluun ja arviointiin. Hain aineis toa Helkasta, Google Scholarista, Heldasta, Jyväskylän yliopiston tietokannasta JYX Digital Repositorysta sekä Turun yliopiston tietokannasta Volterista. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset osoittivat, että tutkimuksia aiheesta löytyi, mutta alakou lua koskeva kriteeri rajasi aineistoa 15 tutkimukseen. Tutkimuksissa käytettiin metodina usein haastattelua sekä kyselyä. Kielellisiä taitoja mittaavissa tutkimuksissa käytettiin lähinnä eri laisia kirjallisia ja sähköisiä testejä. Erityisesti paikallisten opetussuunnitelmien arviointia kos kevat osuudet olivat aineiston mukaan vaihtelevia ja opettajat kaipasivat arviointiin lisää tukea ja ohjeistusta. Millaisia suomi toisena kielenä -arviointiin sopivia testejä tutkimukset esittävät? Tähän kysymykseen liittyvissä tuloksissa nousi esiin sekä uusia että vanhoja arviointikäytän teitä ja -menetelmiä kielitaidon arviointiin, mutta niitä esiteltiin vain pintapuolisesti. Osa tehtä vistä oli vapaasti saatavissa verkossa ja osa vaatii opettajan omaa kehitystyötä. Summatiivista ja formatiivista arviointia tuleekin johtopäätökseni mukaan tutkia lisää sekä yleisellä ta solla että suomi toisena kielenä -näkökulmasta. Laajasti käytettyjen summatiivisten testien päivittämistä tulee tutkia ja päivittää niitä tarvittaessa.
-
(2021)Tavoitteet Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten hyvin alakouluikäisten oppilaiden lukuaineisiin liittyvää oppimismotivaatiota tunnetaan, millaisia muutoksia siinä voidaan havaita ja miten se vaikuttaa oppilaiden koulusuoriutumiseen. Taustateoriana motivaatiotutkimukselle käytetään odotusarvoteoriaa (Wigfield & Eccles, 2000). Teorian mukaan motivaatio muodostuu kahdesta osa-alueesta, odotuksista ja arvostuksista. Odotukset muodostuvat käsityksestä omaa tehtäväkohtaista osaamista kohtaan. Ne muodostuvat vuorovaikutuksessa ympäristön ja aiempien kokemusten kanssa. Arvostukset voidaan jakaa tehtäväkohtaisiin kiinnostus- ja hyötyarvoihin, sekä koettuihin kuluihin. Menetelmät Tutkielma on toteutettu systemoituna kirjallisuuskatsauksena. Katsauksen tarkoituksena on ollut koota odotusarvoteorian pohjalta tehtyjä tutkimuksia perusopetusikäisten oppilaiden oppimismotivaatiosta. Kriteeristön pohjalta suoritetun tietokantahaun ja sen tuloksille tehdyn laadullisen rajauksen jälkeen katsaukseen valikoitui seitsemän määrällistä tutkimusartikkelia. Artikkelien analyysissa on käytetty apuna teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset Odotusarvoteoriaan pohjautuva tutkimus alakouluikäisten oppilaiden oppimismotivaatiosta on harvalukuista. Motivaatiotekijöistä eniten on tutkittu kokonaismotivaation määrää ja odotuksiin kuuluvia pystyvyysuskomuksia ja pyritty löytämään niistä yhteyksiä suoriutumiseen. Alakoulun alussa oppilaiden pystyvyysuskomukset eivät kuitenkaan ole aina realistisia, eikä luotettavasti yhteydessä varsinaiseen suoriutumiseen. Motivaation osa-alueiden väliset yhteydet vaihtelevat oppiainekohtaisesti ja ikäkohtaisesti niin, että alakoulun alkuvuosina oppilaat ovat korkeammin motivoituneita ja omaavat keskimäärin korkeammat pystyvyysuskomukset. Ylemmillä luokilla motivaatio ei ole enää yhtenäisemmin korkealla vaan kehittyy laskusuuntaisesti. Kulut eivät alakoulun alkuvaiheessa nousseet merkittäväksi tekijäksi motivaation muodostumisessa, mutta niiden yhteyttä suoriutumisen, sekä odotuksien ja hyöty- ja kiinnostusarvojen kanssa tulisi tutkia vastaisuudessa lisää.
-
(2021)Tässä kandidaatin tutkielmassa käsitellään oppilaan alakouluun kiinnittymistä ja opettajan mahdollisuuksia tukea oppilaan kouluun kiinnittymistä. Kiinnostus kouluun kiinnittymistä kohtaan nousi siitä, että aikaisemmin tehdyt tutkimukset ovat käsitelleet kouluun kiinnittymistä yläkouluikäisten oppilaiden tai yläkouluun siirtymävaiheessa olevien oppilaiden kautta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata, analysoida ja tulkita oppilaiden alakouluun kiinnittymiseen vaikuttavia asioita sekä sitä, miten opettaja pystyy tukemaan ja edistämään oppilaidensa alakouluun kiinnittymistä omalla toiminnallaan. Tutkielma tehtiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmällä, joka kuuluu laadullisen tutkimuksen menetelmiin. Tutkielman aineisto hankittiin hyödyntämällä hakusanoja school engagement, Finnish primary school ja teacher-student relationship ja näiden hakusanojen yhdistelmiä. Aineisto kerättiin Helsingin yliopiston kirjaston Helka-järjestelmän verkkokannasta. Aineiston hankinnan kriteereinä oli, että artikkelit koskevat alakoulua, ne ovat vertaisarvioituja sekä niiden tuli olla julkaistu 2000- 2021 vuosina, jotta artikkelien tiedot olisivat ajantasaisia. Aineistoksi valikoitui kymmenen tieteellistä artikkelia. Aineiston analyysissä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Aineistosta löytyvien sisältöjen mukaan muotoiltiin kaksi pääluokkaa, mitkä kuvaavat tutkielman tutkimuskysymyksiä. Pääluokiksi muodostui oppilaan alakouluun kiinnittymiseen vaikuttavat asiat sekä opettajan mahdollisuudet tukea oppilaiden kouluun kiinnittymisessä. Aineistosta kerättiin pääluokkiin sopivia ilmauksia, joista muodostettiin viisi alaluokkaa. Tutkimustuloksiksi löytyi oppilaan alakouluun kiinnittymiseen vaikuttavia asioita, sekä opettajan vaikutusmahdollisuuksia tukea oppilaan alakouluun kiinnittymistä. Oppilaan kouluun kiinnittymiseen vaikuttavia asioita olivat ihmissuhteet koulussa, yksilölliset tekijät sekä oppilaan tausta. Opettaja pystyi vaikuttamaan oppilaan kouluun kiinnittymiseen rakentamalla myönteisen suhteen oppilaaseen ja huolehtimalla oppimisympäristöstä. Tuloksista voi päätellä, että moni asia vaikuttaa oppilaan kouluun kiinnittymiseen, erityisesti oppilaan sosiaaliset suhteet. Lisäksi tuloksista nousee esille opettajan monet vaikutusmahdollisuudet tukea oppilaan kouluun kiinnittymistä.
-
(2021)Syftet med denna studie är att kartlägga hurdan forskning som gjorts om sexualundervisning och vad den säger om barns och ungas kunskap i ämnet. Studien har ett explorativt syfte. Frågeställningarna handlar del om vad forskningen säger om barn och ungas kunskap om pubertet och sexualhälsa och dels om vad som påverkar barns och ungas möjlighet till information i ämnet. Studien genomfördes som en systematisk litteraturstudie. Analysen utgick från åtta forskningsartiklar som valdes genom sökningar i databaser. Sökandet avgränsades med tydliga inklusions- och exklusionskriterier. Resultatet på denna studie visar på att barn och unga inte får ändamålsenlig kunskap om sexualitet och puberteten tillräckligt tidigt. Många föräldrar har en positiv attityd till att deras barn ska lära sig om sexualitet och puberteten och de flesta ansåg även att det är på föräldrarnas ansvar att lära sina barn om ämnet. Trots detta så var det få som hade diskuterat med sina egna barn. Det framkom även att lärare ofta känner sig obekväma att diskutera sexualitet i klassen, främst för att de kände att de inte hade tillräckligt med utbildning och kunskap. Barn och unga kände allmänt att de har den kunskap de behöver om ämnet, trots att undersökningarna visade att kunskapsnivån var bristfällig. Bland tonåringar var det vanligt att sexualundervisningen ansågs tråkig då den ofta fokuserar på att minimera risker, som oönskade graviditeter och könssjukdomar. Undervisningen tenderar alltså endast i liten utsträckning ta fasta på det tonåringarna ansåg vara relevanta i sin vardag, som frågor kring förhållanden och lustfylldhet.
-
(2021)Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on syventyä design – etnografiaan ja sen käyttöön kasvatustieteellisellä kentällä, tarkemmin oppimisen ja koulun kontekstissa. Tutkimuksen tuloksena saadaan mahdollisimman monipuolinen kuvaus design – etnografiasta, sen käyttökohteista sekä mahdollisista hyödyistä ja haasteista oppimisen ja koulun kontekstin tutkimuksissa. Kandidaatin tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, joka mahdollistaa monipuolisen, laaja-alaisen sekä ajankohtaisen katsauksen design – etnografian käytöstä tällä hetkellä. Kuvailevaan kirjallisuuskatsaukseen valittiin pääosin kansainvälisiä tutkimuksia ja artikkeleita. Tutkimus osoitti, että design – etnografiaa on käytetty koulun ja oppimisen kontekstissa jonkin verran, mutta sen käyttö on soveltunut aikaisempien artikkeleiden ja tutkimuksien perusteella melko kapealle sektorille. Design – etnografista menetelmää on sovellettu erityisesti oppimisympäristöjen kehittämisen apuna sekä erilaisten kontekstien kulttuurien tutkimuksissa. Tutkimuksissa nostettiin esille erilaisia hyötyjä sekä heikkouksia design – etnografisen menetelmän käytössä kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Hyötynä koettiin erityisesti monipuoliset työkalut, joilla voidaan syventyä hyvin monipuolisesti erilaisiin tilanteisiin. Heikkoutena koettiin erityisesti design – etnografian monipuolisuuden tuomat haasteet, koska tutkimustavan käyttöönotto ja soveltaminen voi olla melko monimutkaista.
-
(2021)Tavoitteet. Pelillisyys on ollut jo pitkään osa opetusta alakouluissa ja erityisesti digitaaliset opetusmenetelmät ja pelit lisääntyvät vauhdilla. Lukemaan oppiminen on koulun alkaessa merkittävimpiä taitoja saavuttaa, sillä se vaikuttaa vahvasti opiskelussa pärjäämiseen ja koko koulumenestykseen. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia pelejä lukemaan oppimisen tukena käytetään alakoulussa ja millaisia hyötyjä ja haasteita pelin avulla lukemaan oppimisessa esiintyy. Menetelmät. Tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka aineistona tarkastellaan oppimispelien kuvauksia ja vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita. Aineiston hakuun käytettiin Helka Finnaa ja Google Scholaria. Suomenkielisistä hakutermeistä käytettiin ilmaisuja oppimispeli-, lukemaan oppiminen peli ja digitaalinen oppimispeli lukeminen. Englanninkielisiä hakutermejä olivat digital learning game-, game- based learning, reading game, learning game reading ja computer learning reading. Aineistosta rajattiin pois kandidaatin tai pro gradu- tasoiset tutkielmat, jotka eivät ole vertaisarvioituja. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusten perusteella lukutaidon harjoittamiseen käytetään pelejä, joissa keskitytään kirjaintuntemuksen, dekoodauksen, grafeemi-foneemi-yhteyden sekä luetunymmärtämisen harjoittamiseen. Lukemisen harjoittelu pelin avulla näyttää tutkimusten perusteella vahvistavan peruslukutaidon eri osa-alueita pelin ominaisuuksista riippuen. Lukemisen harjoittelu pelin avulla näyttäisi aineiston tutkimusten perusteella olevan erityisen motivoiva harjoittelumuoto lapsille. Pelillisen lukuharjoittelun haasteina tutkimuksissa nousi esiin palkitsemisjärjestelmien negatiivinen vaikutus sisäiseen motivaatioon ja huomion vieminen pois itse opeteltavasta aiheesta. Myös vaikeustasoltaan liian hankalat pelit koettiin haasteeksi harjoittelussa ja laitteiden asentaminen käyttövalmiuteen koulussa koettiin työlääksi.
-
(2021)Tämä tutkimus yhdistää elämänkatsomustietoon sekä verkko-oppimateriaaleihin tutustumisen. Tavoitteena on saada yleiskäsitys siitä, millainen oppiaine on kyseessä ja kuinka siihen suunnattu Apollo verkko-oppimateriaali täyttää kyseisen katsomusaineen sisältöalueet. Kandidaatintutkielmani alussa tarkastelen elämänkatsomustiedon luonnetta ja miten se on saanut monen vaiheen kautta nykyisen roolinsa perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Oppiaineen tarkastelun jälkeen perehdyn siihen, mitä tarkoittaa oppimateriaali ja työväline sekä mistä puhutaan, kun puhutaan verkko-oppimateriaalista. Lisäksi tuon esille sen, kuinka konstruktivismi liittyy verkko-oppimateriaalien hyödyntämiseen. Tutkimuskysymykseni on: ”kuinka Apollo-verkko-oppimateriaali vastaa opetussuunnitelman (2014) asettamia sisältöalueita?” Pyrin löytämään vastauksia siihen, kuinka tämä vuonna 2015 julkaistu elämänkatsomustiedon verkko-oppimateriaali ilmentää neljää sisältöaluetta, jotka ovat kasvaminen hyvään elämään (S1), erilaisia elämäntapoja (S2), yhteiselämän perusteita (S3) sekä luonto ja kestävä tulevaisuus (S4). Tulokset osiossa tarkastelen yksitellen näiden neljän sisältöalueen ilmenemistä. Sisältöalueet saattavat esiintyä tietoruutujen, tarinoiden, yksilö- ja paritehtävien, monisteiden sekä toiminnallisten pelien ja -leikkien muodossa. Tuon esille mitä aiheita on korostettu, ja mitkä aiheet jäävät vähemmälle käsittelylle. Pohdin myös lopuksi, kuinka opetussuunnitelman asettamat tavoitteet toteutuvat Apollossa ja sen soveltuvuutta useammalle luokka-asteelle samanaikaisesti. Jatkotutkimuksissa olisi hedelmällistä perehtyä Apollon tarjontaan vielä opettajien ja oppilaiden näkökulmista. Opettajia ja oppilaita voisi haastatella Apollo verkko-oppimateriaalista esimerkiksi puolistrukturoidun haastattelun avulla ja mikäli mahdollista, tutkija voisi asettautua havainnoimaan Apollon käyttöä luokkahuoneeseen.
-
(2021)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa, miten ensimmäisen luokan oppilaat tunnistavat ja tulkitsevat heille esitettyjä kielikuvia. Tuoretta tutkimusta aiheesta ei juurikaan löytynyt, minkä takia koin aiheen tutkimisen mielekkääksi. Peilaan tutkimustani Piaget’n kognitiivisen kehityksen teoriaan sekä Vygotskin sosiokulttuuriseen teoriaan. Piaget’n mukaan ensimmäisen luokan oppilaat ovat sellaisessa kehitysvaiheessa, että heidän ei vielä pitäisi ymmärtää kielikuvien abstrakteja merkityksiä. Vygotskin mukaan ympäristö on merkittävässä roolissa lapsen kehityksessä. Oikeiden ympäristötekijöiden avustamana kielikuvien abstrakti tulkinta olisi jo mahdollista. Ympäristö vaikuttaa pakostikin kielikuvien tunnistamiseen; et voi tunnistaa jotain mitä et ole aiemmin nähnyt. Oman hypoteesini mukaan ensimmäisen luokan oppilaat kykenevät jo tulkitsemaan kielikuvia abstraktisti. Tutkimukseeni osallistui erään kymenlaaksolaisen koulun ensimmäisen luokan 16 oppilasta. Keräsin aineiston tutkimuslomakkeella, johon oppilaat vastasivat anonyymisti. Lomakkeessa oli kahdeksan monivalintakysymystä sekä yksi yhdistelytehtävä, joka osoittautui liian vaikeaksi oppilaille, joten en käsittele sitä tässä tutkimuksessa. Tutkimukseni oli empiirinen ja tarkastelin tutkimuskysymyksiäni kerätyn aineiston kautta. Teoria ohjasi aineistolähtöisen analyysin tekoa. Liitin aineistoni jo valmiiksi luotuihin teorioihin ja teoreettisiin käsitteisiin. Lisäksi käytin aineiston analyysissa deskriptiivisiä menetelmiä (descriptive methods) aineiston statististen arvojen löytämiseksi. Tutkimukseni perusteella ensimmäisen luokan oppilaat olivat kohdanneet kielikuvia jo aiemmin, ja heillä oli jonkinasteinen ymmärrys myös niiden abstraktista merkityksestä. Saatujen tulosten perusteella Piaget’n näkemys tarkkarajaisista kehitysvaiheista ei pitäisi paikkaansa. Sen sijaan ympäristön vaikutus kielikuvien tulkintaan on ilmeinen. Abstrakti kielenymmärrys ei synny itsestään, vaan on aina opittua. Vygotskin teorian mukaan sosiaalinen ympäristö onkin keskeisin tekijä ajattelun ja kielen muokkaajista. Tutkimukseni tulokset tukevat tätä teoriaa.
-
(2021)The national programme “Skolan i rörelse” aims at increasing the students’ physical activity and decreasing the sitting during the school day. The programme started in 2010 as a pilot project. The national Move! measurements in 2020 show that children’s and adolescent’s physical endurance has deteriorated. The aim of this dissertation was to chart how the target school has experienced the “Skolan i rörelse” programme. The aim was also to chart how the school is going to utilize the experiences and results of the programme. The research questions were: 1. Why the school wanted to participate in the “Skolan i rörelse” programme? 2. Which circumstances at school facilitated the “Skolan i rörelse” programme? 3. Which circumstances at school obstructed the “Skolan i rörelse” programme? The dissertation was made with a qualitative study and the collection of the material was made with semi-structured interviews. Three teachers participated in the interviews. A descriptive thematic analyses was used for analysing the responses. Factors that facilitate the implementation of the “Skolan i rörelse” programme are the dynamic operational culture, the facilities inside and outside together with the local environment of the target school. The experiences of the programme are positive and the school is going to con-tinue the activity. One thing that has made the implementation of the “Skolan i rörelse” pro-gramme more difficult, is the limited information about the programme in the target school. The entire staff is not familiar with the programme and the different teachers are unfamiliar about their role in the programme. Also the fact that the school has not fully succeeded in mo-tivating the ninth graders to participate in the activities has aggravated the implementation of the programme. A third factor that has complicated realizing the programme is the COVID-19 pandemic. The information about the “Skolan i rörelse” programme has to reach everybody at school in a systematic manner, this includes the whole staff including the school health care, students and moreover homes. When the school is recruiting new personnel or employing sub teachers, they must also get informed of this programme. Thus the target school will ensure that the “Skolan i rörelse” programme will be familiar for everybody.
-
Esiopetuksesta onnistuneesti ensimmäiselle luokalle: Opettajien välinen yhteistyö siirtymävaiheessa (2021)Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella esi- ja alkuopetuksen opettajien välistä yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa. Tarkempana tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia yhteistyötoimia esi- ja alkuopetuksen opettajien välillä tarvitaan esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa sekä millaisia haasteita esi- ja alkuopetuksen opettajien välisen yhteistyön toteuttamiselle on. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet siirtymän olevan merkittävä hetki, joka on yhteydessä lapsen tulevaan koulumenestykseen. Lisäksi aiemmat tutkimukset osoittavat opettajien yhteistyön siirtymävaiheessa tukevan siirtymän onnistumista. Tämä laadullinen tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistona toimii yhdeksän (9) vuosien 2010-2019 välillä julkaistua englanninkielistä tutkimusartikkelia. Tutkielman aineisto tuotettiin tiettyjen kriteerien mukaisesti systemaattisella aineistohaulla EBSCOhost-tietokannasta. Aineiston analyysi toteutettiin teorialähtöisenä sisällönanalyysinä, jolloin aineistoa tulkittiin suhteessa tutkielmassa esitettyyn teoriaan. Tulosten perusteella yhteistyötoimia esi- ja alkuopetuksen opettajien välillä oli keskustelu, dokumenttien jakaminen, yhteissuunnittelu ja kouluvierailut. Näiden yhteistyötoimien käyttäminen vaihteli kuitenkin suuresti opettajien välillä. Haasteet, jotka vaikuttivat esi- ja alkuopetuksen opettajien yhteistyön toteuttamiseen, liittyivät erilaisten resurssien, siirtymäohjelman tai tiedon puutteeseen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että opettajien yhteistyötä siirtymävaiheessa tulisi lisätä, jotta siirtymän onnistumista voidaan tukea. Opettajien vastuunottamisen ja aktiivisen osallisuuden lisääminen, yhteistyötä koskevan ohjeistuksen luominen sekä tarvittavien resurssien takaaminen ovat keinoja, joilla voidaan lisätä esi- ja alkuopetuksen opettajien yhteistyötä siirtymävaiheessa.
-
(2021)Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tutkia improvisaation kognitiivisten piirteiden yhteyttä sävellyttämisen työtapaan. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että improvisaation ja muiden luovien työtapojen käyttö koetaan koulussa hankalaksi ja aikaa vieväksi. Monet luovat toimintatavat ovat olleet pitkään opetussuunnitelmien lehdillä, mutta siitä huolimatta aiemman tutkimuksen mukaan moni suomalaisen peruskoulun oppilas kokee, ettei ole koskaan osallistunut luovaan keksimiseen tai tuottamiseen musiikin opetuksessa. Halusin kartoittaa, millä tavoin improvisaatiota voitaisiin yhdistellä muihin säveltämisen keinoihin, tässä tapauksessa sävellyttämiseen, ja sitä kautta lisätä niiden määrää ja merkitystä luokkahuonetyöskentelyssä. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksessa tarkasteltiin improvisaatiota ja sen kognitiivisia piirteitä sävellyttämisen kontekstissa. Tutkimus osoitti, että improvisaatiolla ja sävellyttämisellä on monia yhtäläisyyksiä. Improvisaation ja sävellyttämisen lähtökohdat esimerkiksi motivaation kannalta olivat hyvin samankaltaiset. Molemmat sävellysmenetelmät olivat sovellettavissa oppilaan oman taitotason mukaisiksi, ja niillä molemmilla oli yhteyksiä myös musiikin teoreettiseen oppimiseen. Oppimisprosessin seuraamisen kannalta sävellyttämistä oli helpompi seurata ja tarkastella kuin improvisaatiota, sillä improvisaatioprosessi jää usein vain improvisoijan itsensä näkyville. Opettajalla oli keskeinen rooli kummankin työskentelytavan yhteydessä turvallisen ja motivoivan ilmapiirin ja oppimisympäristön varmistajana. Improvisaatiolla ja sävellyttämisellä on paljon yhteisiä piirteitä, jolloin niitä on mahdollista yhdistää mielekkäiksi oppimiskokonaisuuksiksi.
-
(2021)Objectives. The purpose of this thesis is to study the use of the See the Good! digital application and its effects on classroom climate. I study how a class teacher uses the application and how it has affected the classroom climate. The theory of my research is based on See the Good! digital application developed by Positive Learning Oy and the five dimensions of school climate by Amrit Thapa, Jonathan Cohen, Shawn Guffey and Ann Higgins-D’Alessandro (2013). Methods. This study was conducted as a qualitative descriptive case study. It does not pursue to give general results but instead it provides a description of the examinee´s overall personal experience of the subject. The study material is based on interview conducted with a semi-structured theme interview. The study consists of 1 subject who has been teaching for over 25 years and has used the See the Good! application over a year. The responses of the interview were transcribed and analyzed by data driven qualitative content analysis. Results. The examinee used the application irregularly as a part of many positive pedagogy applications along with actual schoolwork. The use of the application was based on examinee´s own interest and motivation towards the topic of the application. Examinee used the application as a teaching material and as an assistance in planning lessons. Examinee had used all the sections in the application, of which the Teach section was the most used. The use of the application didn´t affect every dimension but it had effect on most of the dimensions. The most significant effects of using the application were on the dimension of relationships and social skills. The use of the application had positive effects on students´ social skills and it improved class spirit and respect for diversity. The use of the application had also positive impact on teacher´s work and it improved students´ work in the classroom.
-
(2021)Tavoitteet. Koulukasvatukseen ladataan odotuksia paremman tulevaisuuden rakentamisesta ja globaalisen ongelmien ratkaisemisesta. Tämä tutkielma on kriittinen katsaus ajankohtaiseen opetussuunnitelmatutkimukseen ideologiakritiikin näkökulmasta. Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka kapitalismin ideologia vaikuttaa suomalaiseen koulukasvatukseen tiedostamattomasti. Slavoj Žižekin psykoanalyyttis-filosofinen ideologiakritiikki muodostaa tutkielman teoreettisen viitekehyksen, josta käsin opetussuunnitelmatutkimusta analysoidaan. Uusimman opetussuunnitelman tavoitteet asetetaan kyseenalaiseksi siitä näkökulmasta, implikoiko ne globaalin kapitalismin vaihtoehdottomuutta tai pseudoaktiivisuutta, jonka päätarkoitus on ylläpitää vääränlaista toiveajattelua. Menetelmät. Tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka aineistona oli neljä suomalaista ajankohtaista opetussuunnitelmatutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysilla abduktiivisen päättelyn keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman mukaan ideologiasta puhutaan paljon opetussuunnitelmatutkimuksessa erilaisin merkityksin. Tutkielma osoitti, että kapitalismi ohjaa vahvasti koulukasvatusta ja opetussuunnitelmaa. Kapitalismin vaikutuksia tiedostettiin, mutta myös aliarvioitiin. Globaali kapitalismi nähtiin vaihtoehdottomana maailmanjärjestyksenä ja toivo yhteiskunnallisesta muutoksesta asetettin suurilta osin yksilön toimintaan. Kasvatuksen tavoitteissa on ristiriitainen kaksoiskäsky: edistäkää talouskasvua ja ratkaiskaa siitä aiheutuvia ongelmia. Tutkimusta voisi jatkaa tutkimalla perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita dokumenttianalyysin keinoin.
-
(2021)Tavoitteet. Kasvun ajattelutapa liittyy Carol Dweckin kehittämään teoriaan älykkyyteen kohdistuvista ajattelutavoista. Teoriassa puhutaan kasvun ajattelutavasta ja muuttumattomasta ajattelutavasta, ja niiden väitetään vaikuttavan merkittävästi oppimiseen. Teoria on kuitenkin saanut myöhemmin kritiikkiä muissa tutkimuksissa. Tämän tutkielman tavoitteena oli tehdä aikaisempia tutkimuksia yhteenkokoava kirjallisuuskatsaus, jossa perehdyttiin kasvun ajattelutavan vaikutuksiin matematiikan oppimisessa ja opetuksessa. Tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin kasvun ajattelutapa vaikuttaa matematiikan oppimiseen, ja mitä toimintamalleja matematiikan opetuksessa olisi hyvä käyttää kasvun ajattelutavan näkökulmasta. Tutkielmassa kootaan yhteen näitä toimintamalleja matematiikan opetuksessa sekä aikaisempien tutkimusten tuloksia liittyen kasvun ajattelutavan vaikutuksiin matematiikan oppimisessa. Menetelmät. Tutkielma oli kuvaileva, integroiva kirjallisuuskatsaus kasvun ajattelutavan ja matematiikan oppimisen ja opettamisen välisiin yhteyksiin perehtyneistä aikaisemmista tutkimuksista. Aineistonhaussa oli käytössä neljä eri tietokantaa: Helka, ERIC, EBSCO ja Google Scholar. Tutkimusaineistossa oli mukana 12 artikkelia, joista yksi oli kirjallisuuskatsaus ja loput monimenetelmällisiä empiirisiä tutkimuksia. Tulokset ja johtopäätökset. Kasvun ajattelutavalla näytti olevan positiivinen vaikutus matematiikan oppimiseen osassa artikkeleista. Osassa aineistoa väitettiin, ettei ajattelutavalla olisi juurikaan vaikutusta oppimiseen. Eniten hyötyä kasvun ajattelutavasta vaikutti olevan matematiikassa heikosti suoriutuville oppilaille, ja suurimman osan aineistosta mukaan ainakin pitkällä aikavälillä kasvun ajattelutapa näytti johtavan parempiin tuloksiin matematiikan oppimisessa. Osassa tutkimuksista taustatekijöillä, kuten sukupuolella, oli merkittävä vaikutus, kun taas osassa taustatekijät joko sivuutettiin kokonaan tai niillä ei ollut merkittäviä vaikutuksia oppimisen ja ajattelutavan kannalta. Hyväksi todettuja toimintamalleja tai huomioitavia seikkoja opetuksessa olivat ainakin seuraavat: kasvun ajattelutavan opettaminen, kehuminen, ryhmäjako, keskusteleminen tunnilla, oppilaslähtöisyys, jatkuva palaute, tehtävien haastavuus, opettajan puhetapa ja positiivisen ilmapiirin tukeminen. Vaikka kasvun ajattelutavan ja matematiikan oppimisen yhteyden vahvuudesta ei ole täyttä varmuutta, kasvun ajattelutapa vaikuttaa hyödyttävän matematiikassa heikosti suoriutuvia ja yhteiskunnassa heikossa asemassa olevia oppilaita. Taustatekijöihin liittyviin ennakko-oletuksiin kannattaa tuloksista päätellen kiinnittää huomiota. Opettajan toiminnalla matematiikan tunneilla näyttää olevan merkitystä opetuksen laadun, oppilaille muodostuvien ajattelutapojen ja tasa-arvon kannalta.
-
(2021)Tässä tutkielmassa pyrin selvittämään, millaisin syin kielikylpyopetusta on perusteltu maailmalla ja Suomessa. Kielikylvyllä tarkoitan tässä tutkielmassa kaikkia maailmalla esiintyviä kielikylvyn muotoja, joilla kielikylpyopetusta toteutetaan. Kielikylpy on mielenkiintoinen aiheena, sillä sitä on tutkittu verrattain vähän Suomessa, vaikka maailmalla tehdyt tutkimukset kannustaisivat myös aiheen tutkimiseen Suomessa. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja tutkimuskirjallisuus koostui selvityksistä ja artikkeleista. Tutkimuskirjallisuudesta ilmeni, että Suomessa kielikylpyä koskevaa tutkimusta ei juuri ole tehty, vaan kirjallisuus on laajasti kielikylyopetuksen levinneisyyden kartoittamista sekä kielikylvyn opetusmenetelmistä kertovaa. Ulkomailla kielikylpyä on tutkittu enemmän ja sen tutkimus on monimuotoisempaa. Tutkimuskirjallisuus keskittyy kuitenkin erityisesti kielikylvyn oppimistuloksiin ja oppilaiden parantuneeseen kognitiiviseen osaamiseen. Tutkimuskirjallisuuden perusteella kielikylpyopetusta on perusteltu eniten positiivisilla oppimistuloksilla ja oppilaiden kognitiivisilla eduilla, mutta myös kielikylpyoppilaiden vanhempien kiinnostuksella ja tyytyväisyydellä. Lisäksi tutkimuskirjallisuudesta nousi perusteluksi myös muuttuva ja rikastuva kieliympäristöllä sekä kansainvälistyminen.
-
(2021)Tavoitteet. Sosiaalisen median käyttö on kasvanut tiiviiksi osaksi nuorten arkea. Nuoret muo-dostavat käsityksen itsestään ja ulkonäöstään osittain pohjautuen sosiaalisen median sisältöihin, jotka painottuvat pitkälti ulkonäköpainotteisiin julkaisuihin ja epätodellisiin ulkonäköihanteisiin. Ihanteille altistumisen lisäksi sosiaalinen media toimii uutena väylänä nuorten vertailulle ja ul-konäön kommentoinnille. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella sitä, millä tavoin sosi-aalinen media vaikuttaa nuorten kehonkuvaan ja mitkä tekijät selittävät näitä sosiaalisen median vaikutuksia nuoriin. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto rajattiin 2010–2020-luvuilla julkaistuihin vertaisarvioituihin tutkimuksiin ilman maantietteellistä rajausta. Tut-kielman aineisto käsittelee sekä tyttöjen että poikien sosiaalisen median käyttöä ja sen vaikutuk-sia, jotta aiheesta saadaan mahdollisimman laajaa ja yksityiskohtaista tietoa. Aineistoa on etsitty tietokannoista: Google Scholar, Helka ja Eric. Aiheesta ei löytynyt suomalaisia vertaisarvioituja tutkimuksia, joten aineistoa on haettu englanninkielisillä hakusanoilla: body image, social me-dia, social network site, body dissatisfaction, adolescent. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusaineistosta ilmenee, että sosiaalinen media vaikuttaa nuor-ten kehonkuvaan ja sen vaikutukset nuoriin ovat lyhyt- ja pitkäkestoisia. Sosiaalinen media vaikuttaa yleisimmin nuoriin vähentämällä heidän kehotyytyväisyyttään. Sosiaalisesta mediasta johtuviin kehonkuvan ongelmiin vaikuttavia tekijöitä havaittiin olevan muun muassa sosiaalisen median käyttöaika ja -tapa, vertaiset sekä mediassa esillä olevat sosiokulttuuriset ulkonäköihan-teet. Tulosten perusteella voi todeta, että nuoret tarvitsevat laajempaa ohjausta sosiaalisen medi-an käyttöön ja sen sisältöjen kriittiseen tulkitsemiseen. Aineiston perustella kehonkuvan on-gelmat johtavat usein vakaviin mielenterveyden ongelmiin, kuten syömishäiriöihin ja masen-nukseen, joten kehonkuvan ongelmien ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää nuorten koko-naisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseksi
-
(2021)Inkluusion myötä opettajien on ollut entistä vaikeampi selviytyä yksin monenlaisten oppijoiden joukosta, jolloin opettajien välisellä yhteistyöllä ja yhteisopetuksella on pyritty vastaamaan inkluusion tuomiin haasteisiin. Aihe on ajankohtainen, sillä yhteisopetus on yleistynyt vuonna 2016 voimaan tulleen perusopetuksen opetussuunnitelman myötä, jossa korostetaan opettajien välisen yhteistyön tärkeyttä. Yhteisopetuksen yleistyminen on tuonut mukanaan myös haasteita, jotka ovat näyttäytyneet opettajien yhteistyössä. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella tarkemmin opettajien yhteistyötä ja opettajien tekemiä pedagogisia ratkaisuja yhteisopetuksessa kollegiaalisen yhteistyön mallin pohjalta. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Mitkä tekijät näyttäytyvät keskeisinä yhteisopetusta toteuttavien opettajien yhteistyössä ja 2) Millä tavoin nämä tekijät ovat yhteydessä yhteisopetuksen pedagogisiin ratkaisuihin? Toteutin tutkielman systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi muodostui yksitoista (11) vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusartikkelia, jotka oli haettu ERIC (ProQuest) -tietokannasta. Aineisto kerättiin systemaattisesti käyttäen sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa aineistoa yliviivaamalla ryhmiteltiin tulokset kollegiaalisen yhteistyön mallia hyödyntäen. Tulkinnat tehtiin suhteessa teoreettiseen taustaan ja tutkimuskysymyksiin vastattiin limittäin. Tulosten mukaan opettajien välinen vuoropuhelu ja etenkin varhaisten keskustelujen merkitys näyttäytyivät keskeisinä opettajien yhteistyöhön liittyvinä tekijöinä. Opettajat keskustelivat opetuksen käytännön asioista ja saivat tätä kautta käsityksen toistensa persoonallisuuspiirteistä ja opetustyyleistä. Toiseen tutustuminen helpotti opettajien pohdintoja yhteensopivuudesta. Lisäksi yhteissuunnittelu ja yhteisen suunnitteluajan löytäminen osoittautuivat tärkeiksi, mutta aikaisempien tutkimusten tapaan haastaviksi. Yhteisopetusta toteuttavat opettajat olivat yhdessä vastuussa oppituntien pitämisestä, mutta suunnittelu ja materiaalin valmistaminen jaettiin usein yhdessä sovitulla tavalla opettajien erityisosaamisen mukaan. Myös oppituntien ohjausvastuut jaettiin opettajien erityisosaamisen mukaan, mutta vastuu kaikista luokan oppilaista pysyi kuitenkin tasavertaisena. Opettajakollegat täydensivät toisiaan ja oppivat toisiltaan myös uutta.
-
(2021)Kehonkuva ja sen erilaiset häiriöt ovat nykyään paljon esillä esimerkiksi sosiaalisen median tarjoamien ihanneulkonäköä kuvaavien kuvien ja mainosten takia. Koulukontekstiin liittyvää kehonkuvan tutkimusta löytyy vielä suhteellisen vähän, vaikka kehonkuvasta itsestään löytyy melko paljon tutkimusta. Etenkin lapset ja nuoret ovat alttiita kaikenlaisille kehonkuvaan vaikuttaville tekijöille, minkä vuoksi koulumaailman ja kehonkuvan kehityksen yhteyksien tutkiminen on kiinnostavaa ja hyödyllistä. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, voiko koululiikunnalla olla vaikutuksia oppilaan kehonkuvan muodostumisessa. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona on käytetty ulkomaisia tutkimuksia, jotka sopivat mahdollisimman tarkasti juuri valitsemaani aiheeseen. Aineiston valinnassa kriteereinä pidin tuoreutta ja sitä, että tutkimukset olivat vertaisarvioituja. Oli myös tärkeää, että jokaisessa aineistona käytetyssä tutkimuksessa esiintyy suhde koululiikunnan ja kehonkuvan välillä. Tämän tutkielman tulokset osoittivat, että koululiikunnalla voidaan vaikuttaa oppilaan kehonkuvaan joko kielteisesti, tai myönteisesti. Keskeisiä kehonkuvaan vaikuttavia tekijöitä olivat opettajan toiminta liikuntatunneilla, pukuhuonetilanteissa tapahtuva sosiaalinen vertailu sekä liikuntatuntien koettu mielekkyys ja innostavuus. Tuloksista jäi puuttumaan kuitenkin konkreettisia keinoja, joilla positiivisen kehonkuvan rakentuminen voitaisiin saavuttaa. Lisätutkimusta koululiikunnan ja kehonkuvan välisestä suhteesta olisi siis vielä tarpeellista tehdä, etenkin Suomessa.
-
(2021)Tämä kirjallisuuskatsaus nivoo yhteen teoreettisia ja käytännön näkemyksiä siitä, mitä talouskasvatus on tai mitä sen tulisi olla kouluinstituution näkökulmasta. Näkemyksiä ja määritelmiä on olemassa valtavasti, vaikka talouskasvatus nykyisellään on varsin moderni kokonaisuus. Talouskasvatuksen tarkastelu analyyttisesti ei ole mielekästä, jos käsitteellinen määrittely ei ole yhteneväinen. Tarkasteltaessa talouskasvatusta onkin keskeistä huomata sen nykyisin kattavan myös yksilöiden henkilökohtaista omaa talouden hallinnan osa-aluetta. Usein talouskasvatukseen liittyy vahvojakin ennakkoluuloja ja virhekäsityksiä. Tällä tutkielmalla pyrin selkeyttämään sitä, mitä talouskasvatus koulussa on sekä teoreettisella tasolla Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014) nojautuvalla tarkastelulla että käytännössä aiheeseen liittyvän tutkimuskirjallisuuden tarkastelulla. Opetussuunnitelmasta nostan selkeitä talouskasvatukseen viittaavia sisältöjä eri oppiaineista, sillä talouskasvatus ei ainakaan toistaiseksi ole oma oppiaineensa. Lisäksi tarkastelen talouskasvatuksen toteutumisen mahdollisuuksia ja edellytyksiä opetukselle asetettujen reunaehtojen valossa. Tutkimuskirjallisuuteen pohjautuvan tarkastelun keskiössä on pyrkimys vetää yhteen sellaisia isompia konkreettisia kokonaisuuksia, joihin talouskasvatuksella pyritään. Tämän tarkastelun pohjalta tiivistän talouskasvatuksen keskeisimmän sisällön kolmeen kategoriaan: kestävään oman talouden hallintaan, riittävään taloudelliseen lukutaitoon ja väistämättömien osaamiserojen tasaamiseen. Lisäksi tässä kirjallisuuskatsauksessa selvitetään todellista nuorten mitat tua taloudellista osaamistasoa. Tämä tarkastelu liittyy suomalaisnuoria koskeviin tuloksiin vuoden 2018 PISA:n talousosaamisen arvioinnissa ja niistä tehtyihin tulkintoihin ja raportteihin. PISA 2018 -tutkimuksen talousosaamista koskevien tulosten perusteella suomalaisnuorten taloudellinen osaamistaso on kansainvälistä kärkitasoa ja suomalaisella kouluinstituutiolla on jopa erityisen hyvä mahdollisuus vaikuttaa tähän. Tuloksista huolimatta keskustelu talouskasvatuksen ympärillä ei tunnu laantuvan. Osaltaan tähän voi vaikuttaa melko huolestuttavat tutkimustulokset suomalaisnuorten keskinäisten osaamiserojen kasvamisesta kansainvälisellä tasolla vertailtaessa todella suuriksi. Useassa yhteydessä osaamiserojen selittäjäksi nousee nuorten sosioekonominen tausta. Talouskasvatus Suomessa onkin seuraavan haasteen edessä pyrkimyksissään näiden erojen tasoittamiseen.
-
(2021)Tutkielmani tarkoitus oli tuoda esiin sateenkaarinuorten haastattelujen kautta heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään koulun seksuaalikasvatuksesta. Tutkielmani kannalta olennaiset käsitteet seksuaalisuus ja sukupuoli on nähty aikaisemman teorian mukaan joko sisäsyntyisenä, biologisena ja valmiiksi annettuna tai sosiaalisesti, historiallisesti ja kulttuurisesti rakentuneina konstruktioina. Tässä tutkielmassa seksuaalisuus ja sukupuoli ymmärretään jälkimmäisen näkemyksen mukaisesti jatkuvassa vuorovaikutuksessa olevina prosesseina. Seksuaalikasvatuksenkin sisällöt ja määritelmät ovat vaihdelleet paljon aikojen saatossa, ja pyrin tutkielmassani näyttämään seksuaalikasvatuksen monet muodot ja vaiheet historiasta tähän päivään. Pyrin tuomaan esille, että ennen vallinneilla käsityksillä on merkitystä vielä tämänkin päivän seksuaalikasvatuksessa siitä syystä, että se heijastelee paikoin vanhoja arvoja ja asenteita vieläkin. Tutkielmassani kuvaan, analysoin ja tulkitsen sateenkaarinuorten kokemuksia ja näkemyksiä koulun seksuaalikasvatuksesta. Tutkimuskysymyksenäni on kaksiosainen kysymys: Minkälaisia käsityksiä sateenkaarinuorilla on koulun seksuaalikasvatuksesta ja minkälaisia merkityksiä he antavat sille? Toteutin tutkielmani tapaustutkimuksena ja koostin aineistoni puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Haastattelin viittä sateenkaarinuorta. Aineiston analyysini oli kvalitatiivista analyysia. Tutkielmani tulosten esittelin sateenkaarinuorten käsityksiä koulun seksuaalikasvatuksesta: seksuaalikasvatuksen sisältöjä, opetuksen järjestämistä tietyn oppiaineen mukaan ja erilaisia tiedonlähteitä. Haastateltujen antamia merkityksiä koulun seksuaalikasvatukselle puolestaan olivat kaverisuhteet, identiteetin muodostus ja erilaisten normien (sukupuolinormit, heteronormi) merkitykset. Tutkielmani tuloksia kannattaisi ehdottomasti syventää jatkotutkimuksin paneutuen esimerkiksi identiteetin ja aikuiseksi kasvamisen prosesseihin.
Now showing items 1-20 of 48