Browsing by study line "Klasslärare (pedagogik) + inriktningsalternativet specialpedagogik"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2021)Viime vuosina on kiinnitetty huomiota jokaisen lapsen ja nuoren yhdenvertaiseen mahdollisuuteen osallistua vapaa-ajan liikuntaan. Aiempi tutkimus osoittaa, että yhdenvertaisuutta ei ole kuitenkaan onnistuttu toteuttamaan. Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkastelen erityistä tukea tarvitsevaksi määriteltyjen ja/tai vammaisten lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tarkoituksena on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin tutkia, millaisia esteitä yhteiskunta asettaa näiden lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuudelle sekä millaisia mahdollisuuksia soveltava liikunta voi tarjota heidän liikunta-aktiivisuutensa tukemiseen. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Minkälaisia esteitä yhteiskunta asettaa erityistä tukea tarvitsevaksi määriteltyjen ja/tai vammaisten lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuudelle ja 2) Millä tavoin erityistä tukea tarvitsevaksi määriteltyjen ja/vammaisten lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta voidaan tukea soveltavan liikunnan keinoin? Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto muodostui kymmenestä (10) vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Tutkimusartikkelit valittiin systemaattisia sisäänotto- ja poissulkukriteereitä käyttäen. Aineisto analysoitiin teorialähtöistä sisällönanalyysia käyttäen. Aineisto luokiteltiin ja analysoitiin suhteessa tutkimuskysymyksiin ja tutkielman teoreettiseen viitekehykseen. Tulosten mukaan erityistä tukea tarvitsevaksi määritellyt ja/tai vammaiset lapset ja nuoret kohtaavat yhteiskunnan asettamia vapaa-ajan liikuntaan liittyviä esteitä, joita muut lapset ja nuoret eivät kohtaa. Jaoin nämä esteet neljään teemaan, jotka olivat vähäiset mahdollisuudet, saavutettavuus, muut ihmiset ja sosiaaliset esteet. Tulosten perusteella soveltava liikunta voi tarjota keinoja erityistä tukea tarvitsevaksi määriteltyjen ja/tai vammaisten lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta. Soveltava liikunta voi hyvin toteutettuna tarjota lapsen tai nuoren valmiuksiin mukautettua ja mielekästä liikuntatoimintaa ja näin tukea positiivisen liikuntasuhteen muodostumista.
-
(2021)Maahanmuuttajataustaiset nuoret saavuttavat valtaväestöä heikomman osaamis- ja koulutustason, mikä ennustaa syrjäytymistä ja matalampaa elintasoa tulevaisuudessa. Tutkimukseni tavoitteena oli tuoda esille mahdollisia syitä maahanmuuttajataustaisten heikompaan osaamis- ja koulutustasoon sekä tutkia mahdollisia haasteita, joita maahanmuuttajataustaiset nuoret kohtaavat koulutuspoluillaan. Halusin tutkia tätä aihetta, sillä se koskettaa entistä enemmän suomalaista yhteiskuntaa ja koulutusjärjestelmää maahanmuuton lisääntyessä ja monikulttuurisuuden yleistyessä paikallisissa kouluissa. Kandidaattitutkielmani teoria osiossa käsittelen yleisesti maahanmuuttoa Suomessa ja määrittelen tutkimuksessa käytettävät termit, jotka kuvaavat maahanmuuttajia. Tämän jälkeen siirryn käsittelemään maahanmuuttajataustaisten kotouttamista, koulutuspolkuja ja koulumenestystä. Teoriaosuuden jälkeen käsittelen tutkimuksen toteutusta, tuloksia ja lopuksi johtopäätöksiä sekä pohdintaa. Tutkimusmenetelmäksi valitsin kuvailevan narratiivisen kirjallisuuskatsauksen, sillä sen avulla on mahdollista antaa laaja kuva käsiteltävästä aiheesta ja tiivistää aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia. Hyödynsin tiedonhakuprosessissa Google Scholar- hakukonetta, Googlea sekä Helka- kirjaston nettisivun hakutoimintoa. Valitsin aineistoksi mahdollisimman tuoreita artikkeleita ja raportteja. Tuloksissa ilmeni, että maahanmuuttajataustaisten nuorten haasteet koulutuspoluilla ja heikommat oppimistulokset selittyvät suurimmalta osaltaan vanhempiensa heikommalla sosioekonomisella taustalla. Myös vanhempien heikko tietämys suomalaisesta koulutusjärjestelmästä tuo haastetta lasten koulutuspolkuihin. Oppimiseroja valtaväestön kanssa selittävät erilaiset oppimisvaikeudet, matala hyvinvointi ja sopeutumisongelmat.
-
(2021)Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa selvitetään, minkälaisia matemaattisten oppimisvai- keuksien tunnistamiseen tarkoitettuja normiperustaisia mittareita 9-16 -vuotiaille lap- sille on olemassa. Tutkimuksessa selvitetään myös, millainen on näiden mittareiden reliabiliteetti ja validiteetti. Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä Suomessa ollaan ke- hittämässä uutta sähköistä arviointivälinettä matemaattisten oppimisvaikeuksien tun- nistamiseen tälle ikäryhmälle. Menetelmät. Tutkimus on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineistoksi valikoitui 11 normitettuun vertailuaineistoon pohjautuvaa mittaria 9–16 -vuotiaiden lasten oppi- misvaikeuksien tunnistamiseen. Tutkimuksessa mittareita tarkasteltiin niiden sisällön, reliabiliteetin ja validiteetin kannalta. Tulokset ja johtopäätökset. Matemaattisten oppimisvaikeuksien tunnistamiseen 9-16- vuotiaille lapsille tarkoitettuja normitettuun aineistoon pohjautuvia testejä ja seuloja on useita. Mittarit mittaavat pääasiassa samoja asioita, jotka Aunio & Räsänen (2015) esittävät kuuluvan keskeisiin matemaattisiin taitoihin esi- ja alkuopetusikäisillä lapsilla. Lisäksi mittareissa mitataan myös muita taitoja, geometriaa ja soveltamista. Luonnol- listen lukujen lisäksi mittareissa arvioidaan myös rationaalilukujen hallintaa. Mittarei- den reliabiliteettia on tarkasteltu testien sisäisen korrelaation kautta tarkastelemalla testien eri osioita, teettämällä esikokeita tai toistomittausten avulla. Mittareiden validi- teettia on tarkasteltu vertaamalla testiä tai seulaa muihin mittareihin ja tarkastelemalla näiden välistä korrelaatiota. Tutkimuksen mittareiden luotettavuuden tarkastelu on melko yksipuolista, eikä kaikkien mittareiden osalta tietoa ole julkisesti saatavilla.
-
(2021)Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa syvennyttiin työuran käsitteeseen ja opettajan tyypilliseen työuraan. Uran käsitettä on tutkittu jo monta vuosikymmentä ja sillä on monenlaisia eri merkityksiä. Uraa voidaan tarkastella yksilön tai organisaation näkökulmasta. Yksilön näkökulmasta työura koostuu tällöin sarjoista päätöksiä, jotka hän itse valitsee, kun taas organisaation näkökulmasta työura voi uudistaa itseään erilaisten prosessien avulla. Prosesseihin kuuluvat yksilöiden työurat ja niiden vaiheet. Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää mitä tarkoittaa työura ja määrittää opettajan tyypillistä työuraa. Aineistoa tarkasteltiin seuraavien kysymysten avulla: Mitä tarkoittaa työura ja millainen on opettajan tyypillinen työura. Menetelmä. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja aineisto kerättiin tutkimuskysymysten avulla eri tietokannoista, jotta saataisiin mahdollisimman laaja aineisto. Aineistoa ei ajallisesti rajattu mihinkään tiettyihin vuosiin ja se koostui pääosin tieteellisistä julkaisuista. Tulokset ja johtopäätökset. Työuralla tarkoitetaan yksilön prosessia, joka pitää sisällään erilaisia vaiheita, eli ura-askelia. Työuran määritelmiä on monenlaisia ja tässä tutkimuksessa tuotiin esille itsekehittyvän ja joustavan uran määritelmät sekä opettajan tyypilliseen työuraan liittyvät pysyvien, lähtevien, siirtyvien ja vaihtajien määritelmät.Opettajan tyypillisestä työurasta on tehty tutkimusta jo 2000-luvun alusta lähtien, suomalaista tutkimusta kuitenkin vähemmän ja vain tietynlaisista näkökulmista. Opettajan tyypillinen työura on hyvin suoraviivainen urapolun koostuessa pääosin luokkahuonetyöskentelystä valmistumisesta eläkeikään asti. Työmarkkinoiden avoimuuden takia opettajille on auennut monia uusia työllistymisvaihtoehtoja. Tästä johtuen opettajan tyypillinen työura ei enää tarjoa kaikille samanlaisia mahdollisuuksia ja se on muutosvaiheessa. Tutkimuksessa käytettiin Hubermanin sekä Day ym. työuravaihemalleja havainnollistamaan tyypillisen työuran kulkua.Tyypillisen työuran tuntemusta tarvitaan tutkittaessa opettajan työuran muutosta ja siitä johtuvia ilmiöitä.
Now showing items 1-4 of 4