Browsing by Subject "1800-luvun loppu"

Kirjallisuuden avaaman ikkunan kautta päästään kurkistamaan kyseisen aikakauden maail-maa, yhteiskuntaa, kulttuuria ja ilmiöitä, kuten käsityötä ja sen merkitystä. Pienen kirjallisuus-historiallisen otannan kautta on mahdollista tarkastella yhtä kulttuurishistoriallista esiintymää, jota voidaan tulkita aikaisemman tutkimuksen valossa. Tutkielmassa syvennyttiin luomaan kuvaa 1800-luvun lopun sääty-yhteiskunnasta sekä kirjallisuushistoriasta. Käsityön käsittee-seen paneuduttiin esineen, taidon sekä prosessin kautta ja siihen perehdyttiin erityisesti 1800-luvun lopun kontekstissa. Tutkielmassa tarkasteltiin käsityön ja käsityötieteen näkö-kulmasta Juhani Ahon teoksia Papin tytär ja Papin rouva. Tutkielmassa selvitettiin, millaisia merkityksiä käsityölle teoksissa annetaan. Papin tytär ja Papin rouva ovat kirjallisuustieteen puolella hyvin tutkittuja teoksia, mutta tut-kielman käsityönäkökulma on uusi. Aineistosta poimittiin käsityötä käsittelevät tekstikatkel-mat, joita ensin kvantifioitiin. Kvantifioinnin jälkeen tutkimus toteutettiin aineistolähtöisenä si-sällönanalyysinä, jossa hyödynnettiin myös diskursiivisia menetelmiä. Analyysissa aineistoa jaoteltiin ala- ja yläluokkiin sen mukaan, millaisia aiheita aineistosta nousi esiin. Käsityö jaettiin esineen, taidon ja tekemisen teemoihin, joiden sisällä annetut merkitykset jaettiin positiivisiin ja negatiivisiin. Analyysin tuloksina saatuja käsityölle annettuja merkityksiä peilattiin teo-riataustassa luotuun katsaukseen yhteiskunta- ja kirjallisuushistoriasta. Aineistosta nousi esiin käsityön merkitys osana erityisesti naisen arkea. Käsityöesineille an-nettiin erilaisia merkityksiä ja esineitä käytettiin laajasti erilaisten sanattomien viestien välittä-miseen. Käsityötä tekemisenä kuvattiin naisen arkisena askareena. Tämän kaltaista kuvaus-ta käytettiin erityisesti, kun haluttiin luoda kuvaa päähenkilö Ellistä kunnollisena naisena. Tä-mä antoi viitteitä käsityölle annetusta arvostuksesta, ja käsityöstä välttämättömänä osana hyveellisen naisen elämä. Käsityötaito nousi aineistosta esille, mutta sen oppimisesta ei ollut viitteitä edes Ellin kasvua ja koulutusta kuvaavassa Papin tyttäressä. Tämän pohjalta oli tul-kittavissa, että käsityötä taitona arvostettiin ja että käsityötaidon oppimista pidettiin itsestään selvänä. Tutkimusaineistosta tehdyt havainnot ja tulkinnat vastasivat hyvin teoriataustassa esitettyjä käsityön merkityksiä 1800-luvun lopun yhteiskunnassa.