Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ACC"

Sort by: Order: Results:

  • Närhinen, Anni (2018)
    The purpose of this study was to find out how the use of Augmentative and Alternative Communication, or AAC, affected daily situations in a Finnish kindergarten. The topic of my research is timely, since a major group of all children in kindergartens round Helsinki metropolitan area do not speak Finnish as their first language. Even though children with different native languages might benefit significantly of the use of AAC, there is a lot for all children to gain. Using AAC in kindergarten is helpful not only in bringing equality among children, but for instance in situations of transition and emotional intelligence. My bachelor’s thesis is a qualitative research with a phenomenological basis. I gathered my data using an internet enquiry. The link to the enquiry was sent to the kindergarten personnel (26) but only nine people answered. I analysed the data by analysis of content. The results were close to what I had expected. All of the participants felt the use of AAC had positively affected themselves and the children. I found five main groups in which I categorized the answers.
  • Valtanen, Johanna (2024)
    Tavoitteet. Tutkimuksessa selvitettiin millaiset lapset varhaiskasvatuksessa tarvitsevat puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä, millaisia menetelmiä aiemmista tutkimuksista voidaan löytää sekä miten näitä menetelmiä voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksessa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että puhetta tukevista ja korvaavista menetelmistä ei ole haittaa lapsen kielenkehitykselle. Tutkimusaineistojen avulla päästiin tutustumaan perinteisiin, vaihtoehtoisiin kommunikaatiokeinoihin sekä myös alan uusimpiin innovaatioihin eli älyvaatteisiin,joiden avulla lapsi voisi kommunikoida. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin ilmiön laaja-alaisella tarkastelulla eli kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto kerättiin tieteellisten tietokantojen vertaisarvioiduista artikkeleista. Tutkimukseen päätyi viisi vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Analysoinnissa hyödynnettiin sisällönanalyysiä. Tutkimusaineistoa tiivistettiin värikoodauksen ja ANTIC-tiedostokorttien avulla tutkittavaan muotoon, josta voitiin muodostaa uusia päätelmiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusaineiston perusteella jokaisella lapsella on oikeus saada oma ääni kuuluviin. Kasvattajien tehtävänä on varmistaa, että lapsella on käytössä hänelle parhaiten sopiva kommunikointi keino. Tuloksista voitiin havaita, että puhetta tukevat ja korvaavat menetelmät ovat keskeisiä apuvälineitä lapsille, joilla on vaikeuksia puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä. Näitä menetelmiä tarvitaan erityisesti silloin, kun lapsen kommunikointi ympäristön kanssa on haastavaa ja sosiaalinen osallisuus estyy. Menetelmät, kuten tukiviittomat, kuvakommunikaatiokansiot ja teknologiset apuvälineet, mahdollistavat vuorovaikutuksen niin kotona kuin varhaiskasvatuksessa.