Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ADD"

Sort by: Order: Results:

  • Paasio, Panu (2020)
    ADHD, ADD, keskittymisvaikeus, työelämä
  • Veijalainen, Amalia (2023)
    Tavoitteet. Positiivinen psykologia on ollut tämän vuosituhannen uusi suuntaus. Pahoinvoin- tinäkökulman rinnalle on noussut onnellisuuden, kukoistuksen ja hyvinvoinnin näkökulma. Positiivisuus ja hyvän valokeila on saanut jalansijaa myös kasvatuksen alalla. Tämän kirjalli- suuskatsauksen tehtävänä on analysoida sitä, miten positiivista pedagogiikkaa hyödynnetään nimenomaan ADHD-diagnosoitujen oppilaiden koulunkäynnin tukena, ja mitä vaikutuksia tällä on näiden oppilaiden koulunkäyntiin. Koska positiivinen pedagogiikka pohjaa vahvasti positii- viseen psykologiaan, on tutkimuksen taustateoriassa avattu Martin Seligmanin (2011) PERMA+-mallia sekä alan aikaisempaa tutkimusta luonteenvahvuuksista. Läpi taustateorian kuljetetaan myös mukana ADHD-näkökulmaa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana ja narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto sisälsi viisi vertaisarvioitua julkaisua viimeisten 10 vuoden sisältä. Artikkelit löydettiin EbscoHostin, Heldan, Ericin ja Google Scholarin tietokannoista ADHD:hen ja positiiviseen psykologiaan/pedagogiikkaan liittyvillä hakusanoilla (liite1). Julkaisut käsittelivät kaikki sekä positiivista pedagogiikkaa että ADHD:ta. Koulukonteksti ei esiintynyt kaikissa artikkeleissa, mutta ne olivat sovellettavissa siihen. Neljä artikkelia oli englanniksi ja yksi suomeksi. Niistä löytyi tapaustutkimus, kirjallisuuskatsauksia, haastatteluita sekä kyselytutkimuksia. Analyysi- menetelmäksi valikoitui kuvaileva synteesi. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta erottui neljä teemaa: vahvuudet, positiiviset ja vahvis- tavat tunteet ja uskomukset, oppilas yksilönä sekä positiiviset lähiympäristöt. Luonteenvah- vuusopetusta, tuen yksilöllistämistä, onnistumisten luomista ja oppilaan mielenkiinnon kohtei- den hyödyntämistä käytettiin positiivisen pedagogiikan tukikeinoina. Lisäksi positiivisella pe- dagogiikalla oli luokan ilmapiiriä parantava vaikutus, se kasvatti oppilaiden resilienssiä, pa- ransi koulumenestystä, loi vahvistavamman ja myönteisemmän koulukokemuksen, tasapai- notti ADHD-oireita sekä auttoi soveltamaan strategioita muihin elämäntilanteisiin ja koulun ulkopuolisiin ympäristöihin. Positiivisella pedagogiikalla on tasapainottava ja eheyttävä paik- kansa ADHD-diagnosoitujen oppilaiden koulunkäynnin tuessa. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa pohjana laajemmalle ADHD:n ja positiivisen pedagogiikan tukikeinojen tut- kimukselle.