Browsing by Subject "Autismi"

Autismi ja sen tunnistaminen on aiemman tutkimuksen perusteella jokseenkin kiistelty ilmiö. Autismista ja sen tunnistamisesta on esitetty eriäviä näkemyksiä ja teorioita, muun muassa niin lääketieteen kuin vammaistutkimuksenkin näkökulmista. Varhaiskasvatuksella on jois-sain tutkimuksissa esitetty olevan mahdollinen rooli autismin varhaisessa tunnistamisessa. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää, mitä varhaiskasvatuksen roolista au-tismin varhaisessa tunnistamisessa on tutkittu ja mitä tulkintakehyksiä tutkimuksissa käyte-tään. Integroivan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli koota yhteen mahdollisimman monipuo-lista kirjallisuutta varhaiskasvatuksen roolista autismin varhaisessa tunnistamisessa. Aineis-ton keruu tapahtui huhtikuussa 2022, Helka-tietokannasta. Katsauksen aineistoksi valikoitui kahdeksan vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla ja teo-rialähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten perusteella varhaiskasvatuksella nähtiin tulevaisuudessa autismin varhai-sessa tunnistamisessa mahdollinen rooli tiedonantajana. Varhaiskasvatukseen soveltuvia tunnistamisvälineitä oli jo tutkittu ja testattu. Autismin varhaista tunnistamista perusteltiin tut-kimuksissa palveluiden saavutettavuudella, yksilön kehitykseen ja elämänkulkuun vaikutta-misella sekä oppimisympäristöön vaikuttamisella. Lääketieteellinen näkökulma on vallitseva tulkintakehys varhaiskasvatuksen roolia autismin varhaisessa tunnistamisessa käsittele-vässä tutkimuskirjallisuudessa. Aihetta olisi syytä tutkia myös muista, kuten vammaistutki-muksen, näkökulmista.

Tavoitteet. Tutkimustiedon perusteella autismikirjon diagnoosin saaneiden oirekuvat vaihtelevat hyvin paljon yksilöstä toiseen. Aikaisemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että autismikirjolla olevilla lapsilla on puutteita pragmatiikassa. Puutteet pragmatiikassa haittaavat kommunikaatiota. Kuitenkin tutkimusten mukaan varhaisella kuntoutuksella ja puhetta tukevilla sekä korvaavilla menetelmillä on positiivisia vaikutuksia puheen aloittamisessa kirjolla olevien lasten kanssa. Erityisesti kuvamenetelmien on todettu olevan tehokkaita kommunikoinnin kehittymisen tukemisessa. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin autismikirjon diagnoosin saaneiden esikouluikäisten lasten kommunikaatiota ja sen tukemista puhetta korvaavan ja tukevan Picture Exchange Communication System -kuvakorttimenetelmän PECS:n avulla. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva autismi kirjolla olevien lasten kommunikaatiokyvyistä sekä niiden tukemisesta PECS:n avulla. Lisäksi tavoitteena oli pohtia tulevaisuuden mahdollisia jatkotutkimusaiheita tutkimuksen tuloksista nousseiden pohdintojen ja johtopäätösten pohjalta. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja aineistot haettiin kolmesta tietokannasta helmikuussa 2024 käyttäen integroivan kirjallisuuskatsauksen mukaisia seulontakriteereitä. Aineistoksi valikoitui 16 tutkimusartikkelia, jotka analysoitiin käyttäen sisällönanalyysiä. Tutkielman tulosten mukaan esikouluikäisten autismikirjon lasten kommunikaatiossa esiintyi puutteita ei-kielellisissä ja kielellisissä kommunikaation toiminnoissa sekä ei-kielellisissä kommunikoinnin muodoissa. Kommunikaation tukeminen PECS-menetelmän avulla osoittautui kuitenkin tehokkaaksi. Autismikirjon lapsi kasvatti esikouluiässä PECS-intervention kuuden tason soveltamisen jälkeen kielellistä osaamistaan sanavaraston ja lauseopin kautta. Kaikki lapsista oppivat myös puhumaan enemmän. Myös kommunikaation taitojen ja -muotojen käyttö lisääntyi. Lapset alkoivat tehdä itse kommunikaatiossa aloitteita PECS-intervention jälkeen jo ensimmäisten neljän tason aikana. Esikouluikäinen pääsee menetelmän harjoittelun myötä helpommin mukaan muiden lasten leikkeihin, tulee helpommin ymmärretyksi ja ymmärtää toisilla olevan eriäviä ajatuksia. Katsaukseen valikoituneissa tutkimuksissa on tutkittu erityisesti heikosti puhuvia autismikirjon lapsia. Tulevaisuudessa myös paljon puhuvien autismikirjon lasten tutkiminen olisi tärkeää.