Browsing by Subject "Autismikirjo"

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli antaa autismikirjoisen lapsen lähiaikuisille uusia keinoja tukea lapsen vuorovaikutuksen kehittymistä. Konkreettisilla esimerkeillä oli tarkoitus tuoda kuntoutusmenetelmät helpommin ymmärrettäväksi. Aiempien tutkimuksien perusteella voitiin todeta, että autisminkirjoisella lapsella on halu olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa, mutta lähiaikuiset eivät anna riittävästi mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa. Tutkimuksen yhtenä lähtökohtana oli ajatus siitä, että laadukas varhaiskasvatus perustuu laadukkaaseen vuorovaikutukseen ja myös autismikirjoisilla on oikeus siihen, vaikka heidän keinonsa siihen ovat rajoittuneet. Autismikirjon kuntoutuksessa on oleellista yksilöllinen ohjaus. Tutkimuksen tavoitteena on vastata yksilöllistämisen ongelmaan perehtymällä, vertailemalla sekä arvioimalla sosiaalisen kommunikaation kautta kuntoutusmenetelmiä voimauttava vuorovaikutus ja pivotal response training. Tutkimuksessa vuorovaikutusta arvioidaan sosiaalisen kommunikaation osa-alueiden kautta. Nämä osa-alueet ovat sosiaalinen vuorovaikutus, sosiaalinen kognitio, pragmatiikka sekä kielellinen prosessointi. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta ja tarkemmin narratiivista kirjallisuuskatsausta. Narratiivinen katsaus ei ole systemaattinen vaan siinä käytetty aineisto on valittu, eikä kaikkia aihetta käsitteleviä tutkimuksia ole otettu huomioon. Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla tutkimuksessa käytetty aineisto oltiin valittu tukemaan ajatusta tuoda tutkimuksen aiheet, käsitteet ja kuntoutusmenetelmät mahdollisimman konkreettisesti esille. Tämän tarkoituksena oli helpottaa niiden ymmärtämistä ja madaltaa kynnystä ottaa mahdollisesti kuntoutusmenetelmät osaksi arkea. Tutkimuksen aineistona käytettiin kokoomateoksia, erilaisia artikkeleita, tutkimuskirjallisuutta sekä oppaita. Voimauttava vuorovaikutus sekä pivotal response training -kuntoutusmenetelmät tukivat autismikirjoisen lapsen vuorovaikutusta monipuolisesti, vaikka niiden lähestymistavat ja toteutumistavat olivat erilaiset. Voimauttavan vuorovaikutuksen hyödyntäminen kuntoutusmenetelmänä tukee erityisesti autismikirjoisen lapsen sosiaalista vuorovaikutusta. Menetelmän tavoitteena oli kehittää lähiaikuisen vuorovaikutustaitoja ja tämän avulla vaikuttaa autismikirjoisen lapsen vuorovaikutuksen kehittymiseen. Pivotal response training -menetelmän tavoitteena oli kehittää lapsen kommunikaation perusteita vahvistamalla lapsen toivottua käyttäytymistä. Sen avulla on mahdollista tukea sosiaalisen kommunikaation jokaista osa-aluetta. Kuntoutusmenetelmien käyttäminen autismikirjoisen lapsen vuorovaikutuksen tukena monipuolistaa ilmaisun keinoja. Kuntoutusmenetelmien käyttäminen, niiden yhdisteleminen lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan on oleellista. Mikä vain toimivaksi osoittautunut voi johtaa uusien vuorovaikutuksellisten tapojen syntymiseen.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia autismikirjon lasten ja nuorten taideterapiaa ja nostaa esiin taideterapiasta saatuja mahdollisia tuloksia autismikirjon lasten ja nuorten tukemiseksi. Tämän lisäksi esitellään tutkimusartikkeleista löydettyjä harjoitteita ja menetelmiä, joista autismikirjon lapset ja nuoret olivat hyötyneet taideterapiassa. Tutkimuskysymyksinä on, että mitä vaikutusta taideterapialla on tutkimuksen mukaan ollut autismikirjon lapsille ja nuorille sekä millaisista harjoitteista ja menetelmistä autismikirjon lapset ja nuoret ovat hyötyneet taideterapiassa. Työssä avataan myös autismikirjon sekä taideterapian käsitteitä yleisesti. Tutkielma on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineisto koostuu vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista, jotka käsittelevät autismikirjon lasten ja nuorten kanssa toteutettua taideterapiaa. Aineisto rajattiin 2010-luvun jälkeisiin vertaisarvioituihin tutkimusartikkeleihin, jotta tutkimustieto olisi mahdollisimman ajankohtaista ja tieteellistä. Aineistossa taideterapialla nähtiin olevan vaikutusta autismikirjon lasten ja nuorten seuraaviin haasteisiin: vaikeuteen olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa, vaikeuteen jakaa huomiota, sosialisaation ja sosiaalisen käyttäytymisen haasteisiin, rajoittuneisiin käyttäytymismalleihin, minätajun vaikeuksiin sekä motorisiin taitoihin. Taideterapiasta tunnistettiin myös monia konkreettisia harjoitteita ja sovelluksia. Näitä ovat muun muassa mandala-harjoitus, käsinuken kanssa työskentely, roolipelaaminen, ilme- ja tunneharjoitukset, muotokuvapiirustus sekä sosiaaliset tarinat. Kokonaisuutta arvioitaessa on kuitenkin muistettava autismikirjon ja taideterapian yhteisen tutkimuksen olevan vähäistä ja tutkimuksen tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti.