Browsing by Subject "COVID-19"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2023)COVID-19-pandemian aikana vuonna 2020 monilla työpaikoilla siirryttiin laajamittaiseen etätyöhön. Nopean muutoksen myötä oli tärkeää tutkia etätyöntekijöiden työhyvinvointia, sekä erästä sen keskeistä osa-aluetta: motivaatiota. Motivaatiota voidaan pitää kaiken tekemisen perustana. Erityisen tärkeää se on työnantajien näkökulmasta, sillä motivoituneet työntekijät auttavat yritystä selviämään ja menestymään. Motivaatiota voidaan tarkastella esimerkiksi Ryanin ja Decin itseohjautuvuusteorian (2000a; 2000b) kautta, jonka mukaan motivaatio voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: kompetenssin, autonomian sekä yhteisöllisyyden tunteisiin. Tämän tutkielman tarkoituksena oli perehtyä motivaatioon etätyössä COVID-19-pandemian aikana. Vastaan tutkielmassa seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten siirtyminen etätyöhön COVID-19-pandemian aikana on vaikuttanut koettuun työmotivaation tasoon? 2) Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet työmotivaatioon etätyössä COVID-19-pandemian aikana? Tutkielmani on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valikoitui 10 englanninkielistä vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, joista yhdeksän löytyi ProQuest-tietokannasta. Artikkelit analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä korostamalla tekstin kohtia tietyllä värillä riippuen siitä, kumpaan tutkimuskysymykseen teksti vastasi, ja tulokset koostettiin taulukkoon samoin perustein. Lisäksi tulokset on ryhmitelty taulukon sisällä ranskalaisin viivoin sen perusteella, liittyvätkö ne motivaatioon yleisellä tasolla vai itseohjautuvuusteorian mukaisesti autonomian, kompetenssin tai yhteisöllisyyden tunteisiin. Tulosten mukaan työntekijöiden motivaatio oli muuttunut COVID-19-pandemian aikaisessa etätyössä. Erityisesti yhteisöllisyyden tunne oli vähentynyt, kun kokemuksia verrattiin aikaan ennen pandemiaa. Motivaatioon vaikuttavia tekijöitä listattiin useita erilaisia, joista keskeisiksi nousi esimerkiksi ikä ja yhteisöllisyyden tunne. Tutkielman perusteella voidaan todeta erityisesti yhteisöllisyydellä olevan suuri merkitys motivaation kannalta.
-
(2021)Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella sitä kuvaa tai kuvia, jota suomalaisesta varhaiskasvatuksesta muodostui merkittävässä uutismediassa poikkeuksellisena ajanjaksona. Näkökulmia ja käsityksiä suomalaisesta varhaiskasvatuksesta on tutkittu aiemmin, mutta vertaisarvioidun tutkimuksen, jossa muodostumisessa huomioidaan myös median rooli, löytäminen osoittautui haasteelliseksi. Tässä tutkielmassa pyrin vastaamaan tutkimuskysymykseen: Millaisista näkökulmista suomalaisesta varhaiskasvatuksesta puhutaan Helsingin Sanomien verkkouutisoinnissa koronapandemian aikana? Menetelmät. Tutkimukseni oli luonteeltaan laadullinen. Aineistoni koostui Helsingin Sanomien 18.3–14.5.2020 välisenä aikana verkkosivuillaan julkaisemasta 37 artikkelista, jotka löytyivät hakusanoilla varhaiskasvatus ja korona. Tietoa uutisoinnissa esiintyvistä, suomalaista varhaiskasvatusta koskevista näkökulmista tarkastelin sisällönanalyysin avulla. Analyysimenetelmäni nojasi abduktiiviseen eli teoriaohjaavan päättelyn logiikkaan, jossa jokin tietty johtoajatus ja aineistosta tehdyt havainnot yhdistämällä muodostetaan teoria. Tulokset ja johtopäätökset. Aineiston keskeiset näkökulmat oli mahdollista jakaa neljään pääluokkaan, jotka olivat terveys, taloudelliset resurssit, yhteiskunnan toiminta ja varhaiskasvatuksen rooli. Analyysiyksikkönä toimineiden ajatuskokonaisuuksien eri pääluokkien kesken jakautumisen tarkastelu osoitti terveyden (95 kpl) nousseen voimakkaimmin esiin, kun taas taloudelliset resurssit (29 kpl), yhteiskunnan toiminta (20 kpl) ja varhaiskasvatuksen rooli (23 kpl) ilmenivät Helsingin Sanomien uutisoinnissa lähes samansuuruisena edustuksena. Tarkastelussa oli tärkeää huomioida yhteiskunnallinen tilanne, jossa tutkittavaa aihetta käsiteltiin mediassa. Poikkeustilanne saattaa osaltaan tuoda esiin niin kaunistelemattomia ajatuksia varhaiskasvatuksen tehtävästä kuin kasvattaa siitä käytävää julkista keskustelua. Joka tapauksessa esiin nousee median rooli julkisuuden portinvartijana ja sen säätelijänä, mitä suomalaisesta varhaiskasvatuksesta sanotaan, ja kuka sen sanoo. Huomionarvoista aineistossa oli myös se, että lapset eivät päässeet kertomaan omista kokemuksistaan vaan äänessä olivat yksinomaan aikuiset. Lasten omat ajatukset ja näkökulmat koronapandemian aikaisesta varhaiskasvatuksesta jäävät uutisoinnissa kokonaan tavoittamatta.
-
(2024)Koronapandemia aiheutti työelämässä suuren muutoksen. Monet siirtyivät pakon edessä työskentelemään kotoa käsin. Ennen pandemiaa vähemmän kuin yksi kahdestakymmenestä henkilöstä teki etätöitä säännöllisesti (Eurofound, 2020). Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaista työntekijöiden työhyvinvointi on pakotetussa etätyössä. Tutkimuksessa pyritään myös löytämään tapoja, joilla työntekijä voi itse vaikuttaa hyvinvointiinsa pakotetussa etätyössä. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Lähtökohtana oli etsiä vastausta siihen, mitä ilmiöstä jo tiedetään, mitkä ovat sen keskeiset käsitteet ja mitkä ovat käsitteiden keskeiset suhteet (Vilkka, 2023). Aineisto koostui 8 artikkelista, joiden julkaisuajankohta oli 2020–2024. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Aineiston analyysin perusteella pakotettu etätyö vaikutti työntekijän hyvinvointiin monella tapaa. Äkillinen siirtyminen etätyöhön liittyi sosiaalisen eristyneisyyden, perheen ja työn välisen konfliktin sekä jaksamisen kaltaisiin haasteisiin. Työntekijät ilmoittivat työympäristön äkillisestä muutoksesta johtuvasta stressaantuneisuudesta, uupumuksesta ja henkisestä ahdistuksesta. Haasteista huolimatta tietyt tekijät, kuten työn autonomia ja joustavuus, nousivat tärkeiksi työntekijöiden hyvinvointia parantaviksi tekijöiksi. Tutkimuksissa osallistujat korostivat lisääntyneen työnhallinnan ja joustavien työaikataulujen myönteistä vaikutusta stressin lievittämiseen. Aineistosta nousi esille myös erilaisia tapoja, joilla työntekijä voi itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa pakotetussa etätyössä. Rutiinit, työn ja muun elämän selkeä erottaminen toisistaan, kollegoiden ja esimiesten tuki ja itsehoitotoiminnot, kuten liikunta ja tauot edistivät työntekijöiden hyvinvointia. Omaksumalla kokonaisvaltaisen lähestymistavan, joka käsittelee hyvinvoinnin fyysistä, emotionaalista ja sosiaalista ulottuvuutta, työntekijät voivat tehokkaasti navigoida etätyön haasteissa. Johtopäätöksenä työntekijöiden hyvinvointiin vaikuttavat moninaiset tekijät etätyössä. Organisaatioiden tulisi tunnistaa nämä tekijät ja tarjota työntekijöilleen tukea ja resursseja, jotka ylläpitävät hyvinvointia. Lisäksi yksilölliset strategiat ja tukimekanismit voivat olla arvokkaita työntekijöiden hyvinvoinnin tukemisessa etätyöympäristöissä. Tästä tutkimuksesta saadut tulokset tarjoavat tietoa sekä tutkimukseen että käytäntöön ja korostavat kokonaisvaltaisen lähestymistavan tärkeyttä työntekijöiden hyvinvoinnin tukemisessa etätyössä.
-
(2021)Tämän tutkimuksen tarkoitus on tutkia, miten COVID-19 on vaikuttanut varhaiskasvatuksen opettajien ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajien arkeen keväällä 2020. Tarkoitus on hahmottaa heidän työnkuvansa muutoksia sekä niitä haasteita, mitä opettajat ja hoitajat ovat kohdanneet kun ”normaali” arki muuttui. Lisäksi tavoitteena on saada käsitys siitä, että millaisia tunteita he ovat käyneet läpi kevään aikana ja onko vallitseva tilanne vaikuttanut heidän henkiseen jaksamiseensa. Tutkimustehtävänä on pohtia, miten varhaiskasvatuksen opettajan ja lastenhoitajan työ muuttui pandemian seurauksena keväällä 2020. Tutkimuskysymykset ovat 1. Mitkä olivat suurimmat käytännön muutokset varhaiskasvatuksen opettajan ja lastenhoitajan työssä ja 2. Millä tavoin käytännön muutokset vaikuttivat varhaiskasvatuksen opettajien ja lastenhoitajien jaksamiseen ja hyvinvointiin? Tutkimus on erittäin ajankohtainen vielä tänäkin (2021) keväänä. COVID-19:n vaikutuksia varhaiskasvatukseen ei ole vielä paljoakaan tutkittu. Teoriaosuudessa käsiteltäviä teemoja ovat varhaiskasvatus, varhaiskasvatuksen opettajan ja lastenhoitajan työnkuvat, COVID-19 tuomat muutokset varhaiskasvatuksen kentälle sekä työhyvinvointi. Tässä laadullisessa tutkimuksessa käytetiin tiedonkeruumenetelmänä puolistrukturoitua kyselyä hyödyntäen Helsingin yliopiston e-lomaketta. Aineisto kerättiin sosiaalisen median alustalta, joten sosiaalinen media oli tutkimuksen väline. Kyselyssä vastaajia oli yhteensä 68, joista varhaiskasvatuksen opettajia oli 51 ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajia 18. Analysointi tapahtui induktiivisen sisällönanalyysin menetelmin Milesin ja Hubermannin (1994) jaottelua seuraten. Vastauksista nousi esille kolme pääluokkaa: muutokset työtehtävissä, ammatilliset vahvuudet sekä työssäjaksaminen. Pääluokat vaikuttivat toinen toisiinsa, esimerkiksi muutokset työtehtävissä vaikuttivat työssäjaksamiseen. Vastaukset olivat kuitenkin myös hyvin vaihtelevia, sillä siinä missä toinen vastaaja koki viime kevään varhaiskasvatuksessa olleen ihanaa aikaa saadessaan vihdoin tehdä rästiin jääneitä kirjallisia töitä, toinen vastaaja joutui pelkäämään sekä työpaikkansa että terveytensä puolesta. Ammatillisissa vahvuuksissa huomionarvoista oli tieto- ja viestintäteknologian osaamisen merkitys. Sitä taitoa tulisi kuitenkin osata hyödyntää niin, että se palvelisi mahdollisimman hyvin perheitä ja ennen kaikkea varhaiskasvatukseen osallistuvia lapsia.
Now showing items 1-4 of 4