Browsing by Subject "Disney"

Tavoitteet: Tutkimuksen tavoite oli tutustua Disneystä tehtyyn tutkimukseen ja selvittää mitä aiheita on tutkittu. Esihaku ja oma mielenkiinto rajasivat aiheen Disney-prinsessoihin ja sukupuoleen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Disney-prinsessojen antamaa naiskuvaa ja sen vaikutuksia tyttöihin. Sukupuolelle sopivien käytösmallien kehittymistä tarkastellaan Busseyn ja Banduran (1999) sosiaaliskognitiivisen teorian avulla. Teorian keskeisin sisältö on sosiaalisen ympäristön vaikutuksissa lapsen käsitykseen sukupuolistereotypioista ja hyväksytystä käytöksestä kullekin sukupuolelle. Disney-prinsessat ovat osa lapsen ympäristöä ja tuovat yhden näkökulman, jota lapsi vertaa muihin saamiinsa malleihin. Menetelmät: Tutkimuksen aluksi on tehty esihaku, joka rajasi aihetta, rakensi aineiston sisäänottokriteerit ja toimi hakusanojen testinä. Tutkimuksessa käsitellään kahdeksaa artikkelia, joista kaksi tarkastelee Disney-prinsessojen elokuvia ja niissä ilmenevää käytöstä ja kuusi tarkastelee lapsien kokemusmaailmaa Disney-prinsessojen ympärillä. Tutkimus on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jossa on aineistolähtöisen analyysin piirteitä. Tulokset ja johtopäätökset: Disney-prinsessojen feminiinisyys naiskuvan hallitsevana piirteenä oli vähentynyt verrattaessa vanhempia leffoja uudempiin. Lapset eivät kyseenalaistaneet prinsessojen naiskuvaa. Prinsessan tärkeimmäksi ominaisuudeksi lapset nostivat hänen kauneutensa ja se oli syy, miksi he halusivat olla kuin suosikkiprinsessansa. Lapset osasivat kuitenkin erottaa, ettei yhtä laiha ihminen kuin elokuvan prinsessa näyttäisi normaalille oikeassa elämässä. Kauneuden lisäksi lapset toivoivat itselleen prinsessan onnellista loppua, johon sisältyi yleensä naimisiinmeno prinssin kanssa.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tutkielmani tavoitteena on selvittää kuinka miesten ja naisten sukupuolirooleja kuvataan Disneyn elokuvissa ja kuinka kuvaukset ovat muuttuneet eri vuosikymmeninä. Tarkastelen tutkielmassani sukupuolta ja sukupuolirooleja sosiaalisesta näkökulmasta. Tämän näkökulman kautta sukupuolta ei pidetä vain biologisena tuotteena vaan myös yhteiskuntamme ja kulttuurimme tuotteena. Yhteiskunta ja siinä vallitseva kulttuuri määrittelevät mitä on olla mies tai nainen (Gardner, 2015). Yhteiskunnan jäsenet saavat median kautta viitteitä vallitsevista sukupuolirooleista, eli siitä kuinka miesten ja naisten odotetaan käyttäytyvän (Gardner, 2015). Koska sukupuoliroolit vaihtelevat ja ne saattavat muuttua ajan myötä, tarkastelen tutkimukseni tuloksia myös 1950-, 1990-, 2010-lukujen vallitsevien sukupuoliin kohdistuvien odotusten kautta. Menetelmät. Tutkimukseni on laadullinen ja menetelmänäni on koodattu sisällönanalyysi, jota on käytetty aikaisemmin saman tapaisissa tutkimuksissa. Menetelmän avulla voidaan kerätä tietoa elokuvahahmojen kuvatuista käyttäytymispiirteistä, kuinka paljon tiettyä käyttäytymistä kuvattiin ja kuinka se liittyy hahmon sukupuoleen (England, Descartes & Collier-Meeks, 2011). Aineistona minulla toimi kolme Disney elokuvaa eri vuosikymmeniltä: Prinsessa Ruusunen vuodelta 1959, Kaunotar ja hirviö vuodelta 1991 ja Urhea vuodelta 2012. Käytin aineiston analyysiin Englandin ym. (2011) tutkimuksessa käytettyjä koodeja perinteisistä maskuliinisista ja naisellisista ominaisuuksista. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmani mukaan naisia kuvataan Disney elokuvissa hoivaavina, avuliaina, hellinä, pelokkaina, epäröivinä, tunteikkaina ja myös urheilullisina. Miehiä kuvataan tuloksieni mukaan vahvoiksi, urheilullisiksi, helliksi, pelkoa inspiroiviksi, jotka osoittavat tunteitaan ja pyytävät tai hyväksyvät muiden apua. Miehet kuvataan myös johtajiksi. Molemmat sukupuolet omaavat enemmän ominaisuuksia, jotka perinteisesti katsotaan kuuluvan tietylle sukupuolelle, esim. naisia pidetään hoivaavina ja hellinä, ja miehiä voimakkaina ja urheilullisina. Tästä huolimatta molemmilla, enimmäkseen miehillä, esiintyy myös vastakkaiseen sukupuoleen kohdistettuja ominaisuuksia, jotka rikkovat nämä perinteiset sukupuoliroolien odotukset. Tutkimukseni tulokissa näkyy yhteiskunnan ja siinä olevien sukupuoliroolien ajan myöstä tapahtuvaa löystymistä. 1950-luvulla vallitsi tiukat sukupuoliroolit, jossa naisten odotettiin olevan kotona hoitamassa lapsia, kun miehet kävivät töissä kodin ulkopuolella. Naisten odotettiin myös alistuvan miesten auktoriteetin alla. 1990- ja 2010-luvuilla sukupuoliroolit ovat löystyneet, esimerkiksi feminismin kolmannen aallon myötä. Tämä näkyy myös elokuvien sukupuoliroolien kuvauksissa, esim. 1990- ja 2010 elokuvien mies- ja naishahmot omasivat huomattavasti enemmän perinteisesti maskuliinisia ja naisellisia ominaisuuksia kuin 1950-luvun hahmot. Tulokseni antavat alustavasti kuvaa siitä, kuinka lapsille kohdennetuissa elokuvissa kuvataan miehiä ja naisia, jotka vaikuttavat joko negatiivisesti tai positiivisesti lasten suhtautumiseen sekä perinteisiin että ei-perinteisiin sukupuolinormeihin.