Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Ekologinen kestävyys"

Sort by: Order: Results:

  • Seppänen, Sara (2022)
    Tavoitteet. Kestävän kehityksen välttämättömyys elämän kannalta maapallolla ymmärretään koko ajan perusteellisemmin eri tieteenaloilla. Kasvatuksen tehtävä tulevaisuuden rakentajana on laajasti tunnustettu ja sen vuoksi varhaiskasvatuksella voidaan nähdä olevan hyvinkin pitkälle yltävä vaikutusvalta myös kestävyyden suhteen. Sen lisäksi kirjallisuuden sekä itseisarvo että potentiaali välinearvona on tunnustettu myös varhaiskasvatuskonteksteihin sijoittuvassa tutkimuksessa. Varhaiskasvatusta ohjaaviin asiakirjoihinkin sekä kestävä elämäntapa että kirjallisuus ovat jo päätyneet omiin kohtiinsa, mutta tutkimukset osoittavat, että näiden kahden aihepiirin toteutuminen käytännössä varhaiskasvatuksen arjessa on vielä hyvin vaihtelevaa. Lisäksi kirjallisuuden ja kestävän kehityksen yhdistäminen on myös heikosti tutkittu yhdistelmä varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on sen vuoksi kuvailla, analysoida ja tulkita sitä, millä tavoin eri kestävän kehityksen ulottuvuudet ja piirteet ilmenevät valitsemissani kuvakirjoissa. Sen pohjalta on mahdollista arvioida näiden kirjojen soveltuvuutta varhaiskasvatukseen ja etenkin arvioida niiden mahdollisuuksia osana kestävän kehityksen pedagogiikkaa ja laajemminkin kirjallisuuden potentiaalia varhaiskasvatuksessa. Menetelmät. Aineistona tässä tutkimuksessa toimi kaksi viime vuosina ilmestynyttä kuvakirjasarjaa; Koira nimeltään Kissa ja Muru ja minä- trilogia. Tutkimusmenetelmä oli laadultaan kvalitatiivinen ja analyysimenetelmänä toimi teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka apuna käytin myös lähiluvun tekniikkaa. Sosiaalinen konstruktionismi ja sosiokulttuurinen teoria toimivat tutkimuksen viitekehyksinä. Tulokset ja johtopäätökset. Kestävä kehitys ilmeni neljän ulottuvuuden ja kolmentoista piirteen kautta kuvakirjoissa. Eri ulottuvuuksia ja piirteitä ilmeni kaikissa aineistoksi valikoituneissa kuvakirjoissa. Siitä voidaan päätellä, että nämä kirjat soveltuisivat kestävän kehityksen käsittelyyn, mutta kirjojen välillä oli myös paljon eroa siinä, miten kestävyys ilmeni. Sen lisäksi tutkittavana olleista kirjoista löytyi myös muun muassa monitulkintaisuutta. Näiden seikkojen takia onkin olennaista kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen mitä kirjoja otetaan mukaan ja miten niitä käsitellään osana varhaiskasvatusta. Kuvakirjoilla ja muullakin kirjallisuudella voidaan tutkimustulosteni perusteella myös olettaa olevan monia soveltamismahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa eri aiheiden käsittelyyn ja muuhun toimintaan.
  • Puustelli, Heidi (2023)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatusikäisten lasten näkemyksiä ekologisesta kestävyydestä. Lasten näkemyksillä ekologisesta kestävyydestä on suuri merkitys tulevaisuuden kannalta. Näkemykset ja ajatukset, joita lapsilla on antavat merkityksellistä tietoa siitä, toteutetaanko ympäristökasvatusta varhaiskasvatuksen kentällä niin, että se vastaa Varhaiskasvatussuunnitelman (2022) tavoitteisiin. On todettu, että ympäristökasvatuksen tulisi luoda lapsille toiveikkuuden tunnetta ja uskoa omaan pystyvyyteensä. Samalla kuitenkin lasten tulisi tiedostaa maapallon hyvinvoinnin tämänhetkinen tilanne. Tämän tutkimuksen avulla tarkastellaan ekologisen kestävyyden toimia lasten silmin. Tavoitteena on laajentaa käsitystä siitä, miten varhaiskasvatuksessa toteutettava ympäristökasvatus ja erityisesti ekologisen kestävyyden aihepiirit aidosti vaikuttavat lapsiin. Tutkimusaineisto kerättiin luontopainoitteisesta varhaiskasvatusyksiköstä joulukuussa 2022. Tutkimukseen osallistui seitsemän 5-vuotiasta lasta. Aineisto kerättiin ennalta suunnitellulla osallistavalla havainnoinnilla. Osallistava havainnointi videoitiin, jonka jälkeen se litteroitiin. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä, jossa aineistosta nousseet tutkimuksen kannalta merkitykselliset tiedot jaettiin erilaisiin teemoihin. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tutkimukseen osallistuvalla lapsiryhmällä oli myönteinen suhtautuminen ekologisen kestävyyden aihepiireihin. Lapsilla oli vahva ja myönteinen luontosuhde, johon on varmasti vaikuttanut yksikössä toteutettavan ympäristökasvatuksen määrän lisäksi henkilöstön omat arvot ja suhtautuminen. Tutkimustulokset osoittivat, että ryhmän lapset olivat erittäin ympäristötietoisia, sekä he tiedostivat syyt toimiensa pohjalla. Ekologista kestävyyttä edistävistä toimista ryhmälle oli eniten tuttuja ne toimet, joiden toteutuksessa lapset ovat konkreettisesti mukana, kuten kodin kierrätys. Tulokset olivat linjassa aiempaan tutkimukseen siinä, että lasten osallisuus vaikuttaa pitkälti siihen, kuinka merkityksellisinä he asioita pitävät.