Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Harrastus"

Sort by: Order: Results:

  • Mikä saa aikuisen tarttumaan puikkoihin? : Aikuisena uuden neulontaharrastuksen aloittamisen motiiveja 
    Repo, Noora (2016)
    The aim of this study was to determine the motives of adult knitting hobby. Research theses and other studies about different hobby motives has been made earlier. However, the studies do not explain the leading causes of the hobby, especially knitting hobby. Motives for the initiation of a hobby, and the hobby motives may differ significantly from each other. The study examines the motives of knitting hobby, which have been started as an adult. I collected my data from the members of Facebook's Knitting Group. For the method of collecting data, I chose an open questionnaire, which I forwarded to participants on the internet. The study involved 24 adults, who had started the hobby as an adult. The data were analyzed using qualitative content analysis. I used theory bound analysis as Tuomi and Sarajärvi (2002, p. 98-99) has presented. Data analysis starts like data-driven analysis, but at the end it takes assistance from the existing theory. In this study I used Madsens motive classification as my theory. According to Madsen’s theory the motives of new knitting hobbies were divided for functional, emotional, social and intellectual motives. Based on the results I developed three types of the initiators. The “Product at the centre” -type sees the knitting hobby as an opportunity to produce new products. “Other people as an influence” -type sees knitting as an enabler for a social contact. For “Making as a starter point” –type new knitting hobby is a possibility for a new activating activity. These fictitious examples of the initiator types can be utilized in the future. For example, craft subjects versatility can be presented to the pupils by exploiting the initiator types.
  • Sisujohtajien tukeminen partiotoiminnassa 
    Rintamaa, Janna (2020)
    Tutkimuksen tehtävänä on kartoittaa minkälaista tukea erityisen tuen partiotoimintaa järjestävät sisujohtajat saavat sekä heidän toiveitaan tuen muodoista. Tutkimusaineistoa tarkasteltiin näiden kahden näkökulman kautta. Sisujohtajuus on ilmiönä hyvin vähän tutkittu ja siksi tutkimuksessa sisujohtajuutta tarkastellaan vapaaehtoisuuden näkökulmasta. Lisäksi käsitellään erityisen tuen henkilöiden harrastusmahdollisuuksia sekä yhdenvertaisuutta partiossa. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että esimerkiksi järjestöltä saatu tuki auttaa vapaaehtoistyössä jatkamiseen ja harrastustoiminnalla, johon myös sisupartio kuuluu, on postiivinen vaikutus erityisen tuen henkilöiden hyvinvointiin. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja siihen osallistui kolme sisujohtajaa, jotka kaikki toimivat haastatteluhetkellä Hämeen Partiopiirissä. Haastattelut toteutettiin etäyhteyksin, jonka jälkeen ne litteroitiin tutkijan muistiinpanoja hyödyntäen. Aineistolle suoritettiin sisällönanalyysi, jossa aineisto luokiteltiin ensin kahteen pääteemaan, nykyiseen tukeen sekä toiveisiin tuesta. Pääteemat muodostettiin tutkimuskysymyksistä. Näiden pääteemojen alla aineistoa luokiteltiin vielä tarkemmin. Luokittelun jälkeen aineiston yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia vertailtiin ja koottiin tulokset yhteen. Tutkimustulokset osoittivat, ettei kukaan sisujohtajista jäänyt pestissään täysin yksin vaan tukea oli lippukunnassa saatavilla. Kaikista hyödyllisimmiksi tukitoimiksi koettiin vertaistuki ja kannustus muilta johtajilta sekä sisupartiolaisten vanhemmilta saatu palaute ja tuki. Myös sisutoiminta itsessään koettiin motivoivaksi. Tukea kaivattiin lisää ja erityisesti partiopiirin sekä keskusjärjestön tuki jäi haastateltavilla epäselväksi, eikä tukitoimia osattu mainita. Lippukunnalta toivottiin enemmän huomiota sisutoiminnalle. Partiopiiriltä ja keskusjärjestöltä toivottiin sisupartiolaisille omaa ohjelmaa ja tapahtumia sekä johtajille konkreettisia ohjeita toimintaan. Tukea sisutoimintaan on siis saatavilla, mutta sen eteen tulee olla oma-aloitteinen. Partiopiirin ja keskusjärjestön tuesta ei ole lippukunnilla tai johtajilla tietoa tarpeeksi. Tällä tutkimuksella kartoitetaan sisujohtajien tilannetta Hämeen Partiopiirissä, mutta koko Suomen tilanteen selvittäminen jatkotutkimuksena mahdollistaa sisujohtajien tuen kehittämisen kattavammin.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO