Browsing by Subject "Johtaminen"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2023)Työn imulla (eng. work engagement) tarkoitetaan suhteellisen pysyvää myönteistä motivationaalista ja emotionaalista hyvinvoinnin tilaa, jolloin työntekijällä on paljon energiaa ja myönteisiä tunteita työssä ja työtä kohtaan, jotka toimivat liikkeelle panevana voimana. Työn imun kokemiseen vaikuttavat merkittävästi työn voimavarat ja vaatimukset. Esihenkilöllä on mahdollisuus vaikuttaa näihin. Kandidaatin tutkielmani tavoitteena on selvittää esihenkilöiden käsityksiä työn imusta. Lisäksi selvitetään, että mitä työn voimavara- ja vaatimustekijöitä esihenkilöt tunnistavat, ja kuinka he kokevat voivansa vaikuttaa näihin. Tutkimuksen tuottamia tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa johtamisen kehittämisessä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena henkilöstökonsultointialan organisaatiossa. Aineisto kerättiin haastatteluilla, mitkä toteutettiin videoyhteyden välityksellä kolmelle organisaation esihenkilölle. Aineiston analyysissä hyödynnettiin niin induktiivista kuin myös deduktiivista teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tutkittavien ilmaisuja verrattiin Hakasen sekä Bakkerin ja Demeroutin työn imuun liittyvään kirjallisuuteen, sillä aiempaa vastaavaa vertailukelpoista tutkimusta ei ollut tehty Suomessa. Tapaustutkimusorganisaation esihenkilöt käsittivät työn imun lähes teoriaa vastaavasti. Työn voimavara- ja vaatimustekijöitä tunnistettiin laajasti, ja niihin koettiin voitavan vaikuttaa. Esihenkilöt kokivat merkittävimmäksi työn vaatimuksiin vaikuttamisen, niin este- kuin myös haastevaatimuksiinkin. Kuitenkin myös työn voimavaroihin koettiin voitavan vaikuttaa. Tutkimus tarjoaa tietoa tapaustutkimuksen organisaatiolle johdon käsityksistä, kertoo mahdollisesta koulutustarpeesta sekä antaa pohjustusta jatkotutkimuksille. Esihenkilöiden käsityksillä työn imusta ja kokemuksista vaikutusmahdollisuuksiinsa työn voimavaroihin ja vaatimuksiin liittyen on ensi sijassa merkitystä organisaation työntekijöiden työhyvinvoinnin kannalta. Näiden käsitysten pohjalta rakentuu se, kuinka työhyvinvointia johdetaan organisaatiossa ja millaiseksi työntekijäkokemus rakentuu. Jokaisessa organisaatiossa onkin aiheellista tarkastella johdon käsityksiä niin työn imun kuin myös työhyvinvoinnin suhteen.
-
(2018)Shared leadership is an interesting theory in the leadership practice at the moment. As a concept it is relatively new-found and due to this there is no consensus about the definition and content. The need of research in this field has been recognized. This bachelor thesis is a systematic literature review. The purpose of this study is to survey the concept and prac-tice of shared leadership. The research questions are 1) how shared leadership is defined as a theoretical concept, 2) in what kind of practices does shared leadership appear in a pro-fessional organization and 3) which kind of practical consequences come out when shared leadership is applied to a professional organization based on the articles? The data was gathered of ten research articles. All articles were in English and they were found from the EBSCOhost database with one exception. The method of analysis was con-tent analysis, which was practically performed by arranging the provided materials in differ-ent colors, based on the research questions. A table was formed from these materials and the synthesis was constructed. For each research question, the results were divided into categories to make it easier to perceive the whole. According to the results, the concept of shared leadership is approached from different per-spectives. The concept was mainly defined in the material either by decentralizing the duties of a director or by working from a teamwork point of view. For shared leadership practices, half of the articles featured some practical application or project that was seen as demon-stration of shared leadership in the organization. Practices often caused embarrassment in organizations that rose from the ambiguity of roles and responsibilities. Positive impacts, such as the distribution of workload or professional development, also occurred almost as often. It was also observed that the organization's power relations and hierarchies may com-plicate the application of shared leadership.
-
(2024)Varhaiskasvatuksessa osallisuutta on keskitytty tutkimaan paljon lapsen näkökulmasta. Varhaiskasva-tuksessa johtamisen näkökulmasta osallisuutta on tutkittu kuitenkin verrattain vähän. Osallistavan johta-misen tavoitteena on tuottaa laadukasta varhaiskasvatusta yhdessä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa, korostaen henkilöstön aktiivista roolia varhaiskasvatuksen sekä työilmapiirin laadun varmistami-sessa. Työyhteisön osallisuutta johtamalla varhaiskasvatuksen henkilöstöä pystytään sitouttamaan ja motivoimaan työhön paremmin, joka on erityisen tärkeää nyt, kun varhaiskasvatuksessa on henkilöstö-kriisi. Tässä tutkielmassa replikoitiin Heikkisen (2019) Osallisuutta edistävä johtaminen -pro gradu -tutkielman tutkimusasetelma. Tutkimusasetelma toistettiin eri tutkimusotteella ja aineistonkeruumenetelmällä. Nivalan (1999) Johtamisen kontekstuaalinen malli toimi työn teoreettisen taustan perustana. Terveyden ja hyvin-voinnin laitoksen osallisuuden viitekehys toimi työn osallisuuden viitekehyksenä. Tutkimuksen tehtävänä oli tutkia Heikkisen (2019) tutkimuksen toistettavuutta varhaiskasvatuksen esi-henkilöiden kokemuksia osallisuuden johtamisesta osaamisen rakentumisen, jaetun johtamisen sekä joh-tamisen haasteiden kautta. Tutkielma oli kvalitatiivinen ja hyödynsi kokemuksen tutkimiseen fenomenologista metodologiaa. Tutki-musmenetelmänä toimi teemahaastattelu, johon osallistui kaksi varhaiskasvatuksen esihenkilöä. Aineiston analyysiin käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tämän tutkimuksen tulokset vastasivat Heikkisen (2019) aiempia tutkimustuloksia hyvin. Tulosten perusteella voidaan havaita selkeitä yhteneväisyyksiä Heikkisen tutkielman tuloksiin. Tämän tutkielman aineiston perusteella osallisuuden johtamisen keskeisimmäksi tekijäksi nousi johtamisen jakaminen. Työyhteisö ja luottamus alaisiin olivat aineiston mukaan suuressa roolissa osallistavan johtamisen onnistumisen kannalta. Pedagoginen johtaminen ja substanssinhallinta korostuivat aineistosta osallisuuden edistämisen avaintekijöinä. Aineiston mukaan osallisuuden edistämisen haasteiksi nousi varhaiskasvatuksen henkilöstötilanne ja laajasta tehtävänkuvasta johtuva ajanpuute pedagogiselle johtamiselle.
Now showing items 1-3 of 3