Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Laatujohtaminen"

Sort by: Order: Results:

  • Kehityskeskustelu työn laadun kehittämisen välineenä : sairaanhoitajien näkemyksiä 
    Haverinen, Eerika (2017)
    Goals: Successful performance appraisal is in the interest of employer and employee because both parties will greatly benefit of its positive impact. Successful performance appraisal enhances individual, and improves working conditions in such a way that the organizations operation can also improve. The success rate of a performance appraisals can vary, and it is always very individual and environment sensitive subject. There is no unambiguous solution on improving the performance appraisal itself either, but rather it is always very individual and organization dependent. In this study the views of performance appraisals and their meanings in terms of improving work quality, and sustaining good work-quality are described by nurses. The goal is to understand the impact of a performance appraisal from the individual point of view. Furthermore quality management which is used to examine the work quality and its development is handled in this study. Methods: The material of this study was collected as semi-structured interviews from four nurses. The material was analyzed with content analysis. Results and conclusion: It was found that the performance appraisal was formed mostly of social and structural factors. These factors were mainly employees and employer interactions, appropriate execution of what was discussed, and systematic monitoring during the execution. The development of the work-quality in nursing was not only seen as responsibility of individuals but as whole community. The development of work-quality included: development discussions, discussion about good quality nursing, and opportunity to further educate oneself. Ultimately the basis for a Successful performance appraisal is an open, but confidential relation between employer and employee. Although the performance appraisal is very important event, the following time, and actions after the discussions were held as equally important. The performance appraisal was felt most successful when the goals and targets were put into practice, and when the goals were achieved. The most important baseline in the development of work-quality is the active role of employees, and finding the desire to develop because of the work itself.
  • Laatujohtaminen kolmessa espoolaisessa päiväkodissa 
    Mervi, Syväranta (2020)
    Tavoitteet. Aiemmissa tutkimuksissa on kuvattu useita eri malleja liittyen varhaiskasvatuksen laatujohtamiseen, laadunhallintaan tai laadunarviointiin. Uusin varhaiskasvatuksen laatumalli on Karvin varhaiskasvatuksen laatukriteeristö. Laatumalleissa on yhteisiä tekijöitä, kuten strategian luominen, asiakastarpeiden selvittäminen ja täyttäminen, prosessien kehittäminen, sekä tiimien ja työyhteisön osaamisen kehittäminen. Tässä tutkimuksessa aiemmista malleista muodostettiin neljä varhaiskasvatuksen laatujohtamisen näkökulmaa. Näkökulmat ovat strategia-, asiakas-, laatu-, ja työyhteisönäkökulma. Tutkimuksessa kuvattiin, millä tavalla nämä näkökulmat toteutuvat kolmessa päiväkodissa Espoossa, jossa on tehty laatutyötä varhaiskasvatuksessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja siinä oli mukana kolme espoolaista päiväkotia, joiden johtajia haastattelin vuosina 2011-2012, kun aloitin proseminaarityöni. Haastattelutyyppinä oli puolistrukturoitu haastattelu. Aineiston analyysissa käytin teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuspäiväkodeilla oli yksikön strategia, eli yksikön varhaiskasvatussuunnitelma, ja niissä tehtiin strategista suunnittelua, kuten vuosisuunnitelmia. Päiväkodeissa kiinnitettiin huomiota ulkoisiin ja sisäisiin asiakkaisiin, sekä heidän tarpeidensa täyttämiseen. Päiväkodeissa kehitettiin erityisesti kasvatusprosessia, mutta myös johtoprosessia. Kehittämisessä käytettiin laatutyökaluja, kuten asiakastyytyväisyyskyselyjä ja snadit stepit -menetelmää. Päiväkodeissa oli tiimejä, joista tärkeimpänä lapsiryhmän oma tiimi. Myös johtajilla oli alueen johtotiimit ja laajennetut johtotiimit. Tiimit nähtiin työnsä kehittäjinä ja varhaiskasvatuksen laadun tekijöinä, ja ammattitaitoa kehittävään koulutukseen osallistuttiin, jotta varhaiskasvatus olisi laadukasta. Tutkimuspäiväkotien laatujohtaminen vuosina 2011-2012 sisältää samoja osatekijöitä kuin laatujohtaminen ja laadunarviointi nykyään. Kehitystäkin on tapahtunut: Karvin uusi, valtakunnallinen varhaiskasvatuksen laatukriteeristö on yksityiskohtaisempi kuin useat aiemmat varhaiskasvatuksen laatumallit. Nykytilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, että varhaiskasvatuksen laadun määritelmä on kiinni ajassa, ja varhaiskasvatuksen laatua seurataan ja kehitetään, koska resurssit eivät ainakaan lisäänny – usein päinvastoin – ja erilaiset asiakastarpeet kasvavat.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO