Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Lapset"

Sort by: Order: Results:

  • Jokio, Minna; Jokio, Minna (2018)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract The purpose of this study was to find out how to support children to make spontaneously music in the kindergarten environment. The study focused on the factors that can support the children making music. There has been a lot of research about the situations children begin to make music spontaneously. The researchers have found out that children often sing and make music while doing something else for example while they are drawing or dancing. These researches have also shown the importance of a supportive teacher giving the children time, space and examples how to make music. This study has been implemented as a qualitative research and the material has been collected by interviewing three kindergarten teachers from three different kindergarten in the capital region of Finland. The interviews were made in Summer 2013. The material was analysed by categorizing the answers. The results showed that the kindergarten teachers valued the professional skill of the pedagogic educator. The interviewees thought the educators know how to observe the children and how to plan and carry out activities adaptively but they also know how to listen to the children. They also answered that children often made music everywhere and at any time during the day. The interviewees thought it was important to change the practices in such a way it would support the children making music. It was seen important to listen to the children and their thoughts also when making changes in the physical environment. It was also seen important that musical instruments and recorders could be available to children in the kindergarten environment.
  • Radi, Heini (2016)
    The aim of this study is to examine parents' thoughts about their children's hobbies. Intention is to investigate factors that parents think are essential in hobbies. I reflect parents' upbringing perspective with social climate that highlights individuality, efficiency and competitiveness in the spirit of neo-liberal policy. My interest is directed to the potential benefits that parents believe hobbies produce. The capitalistic values of neo-liberal politic seems to have background influence in school and in leisure and I seek to examine indication of these values in parents speech. Previous studies suggest that hobbies serve as one form of cultural and social capital when choosing educational paths. Skills obtained at school alone don’t seem to suffice for the aptitude tests to selective classes, but with suitable hobbies one can acquire necessary capital to pass the tests. The ideal of healthy citizen and wholesome activity has also been sought through hobbies. With proper hobbies there is also the parental desire that their child finds suitable friends. Organized activity has even been considered as a vaccine for social exclusion and behavioural problems, especially during puberty. The study material consists of four interviews. The interviewees were parents of preschoolers in a day care center in the capital regionof Finland. Interviews were conducted as theme interviews and they were transcribed and analysed according to the principles of content analysis. Based on this research, hobbies were thought to bring content and interests into children's lives which would help them find their ”own thing”. Hobby-specific know-how, sport skills and better self-esteem were mentioned as benefits of hobbies too. The most significant advantages were thought to be the health benefits, the development of communication skills and the prevention of social exclusion. Health education was underlined by several interviewees and these parents believed that organized physical activity and sports lifestyle passes into adulthood. There was not significant evidence of neo-liberal policies in parents' speech.
  • Leppänen, Paula (2022)
    Lasten osallistumiselle yhteiskunnassa on vahva oikeutus, ja sitä kohtaan on osoitettu yhä laajempaa kiinnostusta. Kehitykseen on vaikuttanut Lapsen oikeuksien sopimuksen ratifiointi sekä nykyinen käsitys lapsesta kyvykkäänä osallistumaan. Tämä tutkimus tarkastelee lasten osallistumista fyysisen ympäristön suunnitteluun. Tavoitteena oli selvittää, millaisissa konteksteissa lasten osallistumista suunnitteluun on toteutettu ja miten sen toteuttamista on perusteltu. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia vaikutuksia lasten osallistumisella on ollut osallistuvien lasten, suunnittelun prosessin ja sen tulosten sekä laajemmin yhteisön kannalta. Tutkimuksen menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksen aineisto koostui tutkimusartikkeleista, joista kaksi oli kirjallisuuskatsauksia ja kolme käsitteli yksittäisiä tutkimuksia lasten osallistumisesta ympäristön suunnitteluun. Aineistossa oli mukana tutkimuksia eri puolilta maailmaa. Lasten osallistuminen oli tapahtunut erilaisissa konteksteissa, muun muassa päiväkodissa ja asuinalueella, ja sitä oli tutkimuksissa perusteltu lasten oikeuksien toteuttamisella sekä uusien taitojen oppimisella. Lapsilta saatava paikallinen tieto ja lasten suunnitteluun tuomat näkökulmat oli nähty tärkeinä lapsille sopivien kaupunkiympäristöjen toteuttamisessa. Osassa tutkimuksia pääpaino oli lasten osallistumisen menetelmien tutkimuksessa ja tiedonkeruussa Lasten osallistumisella ympäristön suunnitteluun tunnistettiin olevan vaikutuksia sekä osallistujiin itseensä että ympäristöön. Lapset olivat saaneet tietoa ympäristöstä ja suunnittelun käytännöistä sekä saavuttaneet osallisuuden ja voimaantumisen kokemuksia. Aikuiset osallistujat olivat saaneet lapsilta uutta tietoa ja näkökulmia ympäristön suunnitteluun; lasten osallistumisen nähtiin edistävän paremman kaupunkiympäristön toteuttamista. Lasten osallistuminen ympäristönsä suunnitteluun tukee kasvatuksen tavoitteita yhteiskunnallisen osallistumisen taitojen oppimisesta sekä osallisuuden ja toimijuuden vahvistamisesta. Tutkimuksissa välittyy näkemys lapsesta osaavana, aktiivisena toimijana.
  • Timonen, Viivi (2020)
    Valtaosa suomalaisista käyttää älylaitteita joka päivä ja kerryttää ruutuaikaa useita tunteja päivässä. Ilmiönä tämä on uusi ja koskettaa koko maailmaa. Varsinkin nykyajan lapset ja nuoret ovat eläneet pelkästään ruutuajan ja älylaitteiden valloittamassa maailmassa. Siksi onkin tärkeää tutkia millaisia vaikutuksia ruutuajalla ja sen sisällöllä voi olla terveyteen. Ilmiö on koko ajan kehittyvä, joka myös lisää tarvetta tutkimukselle. Tämän työn tarkoituksena on käsitellä ruutuajan mahdollisia vaikutuksia lasten ja nuorten terveyteen. Lisäksi tarkoituksena on tarkastella ruutuajan sisältöä osana terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena helmi-toukokuussa 2020. Kirjalli-suuskatsauksen materiaali on kerätty Helsingin yliopiston kirjastosta, Helsingin kaupungin kirjastosta sekä verkkomateriaalina Finna-, Google- ja Google Scholar -hakukoneista. Kirjalli-suuskatsauksessa käytetty materiaali valikoitui hakusanojen ehdottaman materiaalin perus-teella. Hakusanoina työssä käytettiin ruutuaika, terveys, älylaitesovellukset sekä lapset, nuo-ret ja media. Ehdotetuista materiaaleista rajattiin tieto koskemaan kouluikäisiä lapsia, ruutu-aikaa, älylaitteita ja terveyttä. Tämän vuoksi osa kirjastojen materiaalista jouduttiin sulke-maan pois lopullisesta aineistosta. Tilalle ei saatu materiaalia kirjastojen sulkemisen vuoksi, joten materiaali jouduttiin etsimään pääosin verkosta. Kirjallisuuskatsaukseen pohjautuvana tuloksena todettiin, sekä ruutuajan, että lasten ja nuor-ten ruutuajan määrittelevän sisällön vaikuttavan jokaisella terveyden osa-alueella. Vaikutuk-sista löytyi sekä terveyttä tukevia, että terveydelle haitallisia tekijöitä. Ruutuajan passiivisuu-desta löydettiin yhteys fyysisiin ongelmiin, kuten liikkumattomuudesta johtuvaan ylipainoon ja lihaskipuihin. Älylaitesovelluksista huomattiin sisällön vaikuttavan etenkin sosiaaliseen ter-veyteen. Sisällöillä oli myös vaikutusta siihen, kulutettiinko ruutuaikaa passiivisesti vai aktiivi-sesti. Tuloksista ilmeni ruutuajan haittavaikutuksien syntyvän, silloin kun se vie liikaa aikaa päivästä. Haittavaikutuksia esiintyi etenkin silloin, kun ruutuajan vuoksi muut terveyssuosi-tukset eivät toteutuneet.