Browsing by Subject "Lapsiperhe"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2022)Tutkielmassa tarkastellaan 1–3-vuotiaiden lasten äitien kerrontaa yhteisistä arkiaterioista. Ilmiötä on aiemmin tutkittu yläkouluikäisten nuorten keskuudesta, sekä heidän vanhempiensa näkökulmasta ja tutkimukset osoittavat perheaterioiden tärkeyden nuorten kohdalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2019 laatimat ruokasuositukset lapsiperheille korostavat yhteisten perheaterioiden merkitystä myös perheissä, joissa on pieniä lapsia. Tutkielmassa pyritään ymmärtämään pienten lasten vanhempien kertomuksia yhteisistä arkiaterioista. Tässä tutkielmassa teemaa tarkastellaan äitien näkökulmasta ja siitä mitä he tuovat kerronnassaan esille yhteisestä perheateriasta. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla (n=4), jotka toteutettiin yksilöhaastatteluina. Puolet haastatteluista toteutui kasvokkain ja puolet videoyhteyden välityksellä. Aiemman tutkimuksen perusteella informanteiksi valittiin ydinperheiden äitejä. Haastateltavat saivat ennakkomateriaaliksi kansainväliset ruokasuositukset, jotka sisältävät myös lapsiperheiden ruokasuositukset. Aineisto on analysoitu abduktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Äidit kuvasivat päivittäin tapahtuvan yhdessä syömisen tärkeäksi. Arjen muuttuvat aikataulut ja kiire koettiin negatiivisiksi tekijöiksi yhteisten arkiaterioiden järjestämisessä. Negatiivisia tunteita ruokailutilanteisiin liittyen herättivät myös lasten sotkeminen ruokapöydässä, syömättä jättäminen ja pöydästä poistuminen ennen lupaa. Vanhemmat tarjosivat lapsilleen terveellisiä ruokailutottumuksia ja äidit kokivat lasten syömisen olevan mielekkäämpää, kun kaikki perheenjäsenet söivät samaa ruokaa samaan aikaan. Äitien omien ruokailutottumusten huomattiin vaikuttavan myös lasten ruokailutottumusten kehitykseen. Äidit toivoivat arkiaterioilta rauhallista yhdessä kokoontumisen hetkeä, jossa jokainen voi keskustella päivän tapahtumista. Perheen yhteiset ruokailuhetket ovat tärkeä osa perheen arkea ja lapset ottavat mallia vanhemmiltaan ruokailutilanteissa. Äidit ovat tietoisia terveyttä edistävästä ruokavaliosta, mutta perheen aikuiset kaipaavat lisää tietoa ja tukea pienten lasten kanssa yhdessä syömisestä.
-
(2020)Perheiden hyvinvointi on tärkeä yhteiskunnallinen asia, sillä noin 70 prosenttia suomalaisista kuuluu jonkinlaiseen perheeseen. Vaikka hyvinvointi onkin subjektiivinen asia ja jokainen kokee ja määrittelee hyvinvointiinsa vaikuttavat asiat itse, voidaan kuitenkin perheiden hyvinvoinnista löytää yhdistäviä tekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi arjen sujuvuus, taloudellinen tilanne, sosiaaliset suhteet, terveys, itsensä toteuttamisen mahdollisuus sekä tasapuolinen ja -painoinen ajankäyttö suhteessa työhön, perheeseen ja vapaa-aikaan. Kotitöiden ja hyvinvoinnin yhteyttä on tutkittu paljon ja kotitöitä voidaankin pitää perheen hyvinvointia lisäävänä suorituksena. Kotitöitä tekemällä voidaan huomioida ja täyttää perheenjäsenten erilaisia tarpeita. Tässä kandidaatintyössä kotitöitä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti eli kotityöt tarkoittavat kotona tehtäviä ja kodin arjen sujuvuuteen vaikuttavia töitä. Näitä töitä ovat esimerkiksi siivous, astioiden peseminen ja vaatehuolto, erilaiset huoltotyöt, lastenhoito ja -hoiva, ostoksilla ja asioilla käyminen, naapuriapu sekä valmisteleva kotityö eli niin kutsuttu näkymätön kotityö, johon liittyy suunnittelua, organisointia, laadunvalvontaa sekä kokonaisvastuunkantoa kotitöistä. Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla on tarkoitus saada tietoa siitä, millä tavoin kotityöt jakautuvat perheen sisällä ja miten kotitöiden jakautuminen näyttäytyy perheen hyvinvoinnin kannalta. Vaikka perheet päättävätkin itse, miten kotityöt perheen sisällä jakautuvat, voidaan niillä todeta olevan yhteneviä piirteitä. Näitä ovat esimerkiksi perheiden sisäinen ajankäyttö, traditiot ja sukupuolittuneisuus, työssä käyminen, lasten saanti ja -hoito, ihmisten henkilökohtaiset arvot ja asenteet sekä vallitseva yhteiskunnallinen malli. Perheiden hyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää, että osallistuminen kotitöihin olisi mahdollisimman tasapuolista ja samankaltaista sekä niiden jakamisesta ja tekemisestä sovittaisiin ja neuvoteltaisiin etukäteen. Kotitöiden teko on perheissä usein riitelyn ja eripuran aihe ja niiden epätasainen jakautuminen aiheuttaa tyytymättömyyttä parisuhteeseen ja perhe-elämään. Epäsuhtaisella jakautumisella on myös suurempia rakenteellisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä, joita yritetään ratkaista esimerkiksi perhepolitiikkaa kehittämällä.
Now showing items 1-2 of 2