Browsing by Subject "Näkövamma"

Tavoitteet. Useimmat näkövammaiset oppilaat opiskelevat inkluusion mukaisesti yleisopetuksen ryhmissä. Avukseen he tarvitsevat usein erilaisia apuvälineitä, kuten suurennuslaitteita ja näytönlukuohjelmia sekä yksilöllisiä muutoksia, kuten lisävaloja ympäristöön. Aiemmin on tutkittu oppimisympäristöjen inklusiivisuutta sekä opettajien asenteita inkluusiota kohtaan. Myös koulujen sosiaalista esteettömyyttä sekä kaupunkiympäristön fyysistä esteettömyyttä näkövammaisille on tutkittu. Näkövammaisten oppilaiden vanhempien tarvetta tiedolle ja tuelle on myös tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia koulujen kokonaisvaltaista esteettömyyttä näkövammaisille oppilaille niin fyysiseltä, psyykkiseltä, pedagogiselta kuin sosiaaliseltakin osa-alueelta. Tavoitteena on kerryttää tietoa siitä, kuinka kouluista voidaan luoda esteettömämpiä ympäristöjä näkövammaisille. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kahta opetusalan asiantuntijaa, jotka tekevät töitä näkövammaisten parissa koulumaailmassa. Kummallakin haastateltavalla on monen vuoden kokemus näkövammaisten oppilaiden kanssa työskentelystä sekä tietoa ja kokemusta yleisesti eri kouluista ympäri Suomea. Haastatteluaineisto litteroitiin tekstimuotoon ja analysoitiin sekä teoria- että aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Litteroitu aineisto luokiteltiin tutkimuskysymysten mukaan. Litteroidut ilmaukset pelkistettiin, teemoitettiin ja luokiteltiin ala- ja yläkategorioihin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksien mukaan oli tärkeää huomioida oppilaiden fyysinen, psyykkinen, pedagoginen sekä sosiaalinen esteettömyys näiden kaikkien osa-alueiden vaikuttaessa oppimiseen sekä ryhmäytymiseen. Opetushenkilöstöllä oli suuri rooli esteettömän ympäristön luomisessa esimerkiksi erilaisten pedagogisten ratkaisujen kautta. Tulosten mukaan myös erilaiset ulkopuoliset hallinnolliset seikat vaikuttavat siihen, kuinka esteettömäksi koulu ympäristönä voi muokkautua.