Browsing by Subject "Naisjohtajuus"

Valkoiset miehet ovat maailmanlaajuisesti yliedustettuna ylimmän tason johtajien paikoilla. Tilanne on jopa paradoksaalinen, koska johtotason maskuliinisuus ylläpitää stereotyyppistä kuvaa ideaalisesta, itsevarmasta ja suorapuheisesta miesjohtajasta. Naiset ovat vakiintuneet työelämään ja saavuttaneetkin jo arvostettuja johtotehtäviä. On kuitenkin yleistä, varsinkin yritysmaailmassa, että naiset lähes jumittuvat keskitason johdon paikoille ja ovat vähemmistöä korkeampien johtotasojen tehtävissä. Lasikatto (eng. glass ceiling effect) kuvaa niitä näkymättömiä esteitä, joita naiset urakehityksellään kohtaavat. Työelämän tasa-arvon eteen on tehty paljon töitä, mutta lasikattoilmiö on edelleen laajalti tunnistettu. Tutkimuksessani selvitin, minkälaisia asioita piilee 34 vuotta vanhan lasikattoilmiön takana, sekä tarkastelin ajallisesti ilmiön luonnehdintaa. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Millaiset tekijät selittävät lasikattoilmiötä? 2) Minkälaisia keinoja lasikaton murtamiseen on esitetty? 3) Eroaako ilmiön luonne (esim. ongelmat, ratkaisut tai sävy) tutkittavissa artikkeleissa ajallisesti tarkasteltuna? Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoni koostui kahdestatoista vertaisarvioidusta artikkelista. Kaikki artikkelit olivat englanninkielisiä ja suurin osa niistä sijoittui Yhdysvaltoihin. V alitsin tarkoin kriteerein kaikki artikkelit EBSCO-tietokannasta. Yhdeksi suurimmaksi valintakriteeriksi muodostui tutkimusten painottuminen organisaatioihin. Aineiston analyysimenetelmänä käytin sisällönanalyysia. Tulokset esiintyivät selkeästi teemoittain. Läpi aineiston korostui yhteiskunnassa vallitsevien sukupuolistereotypioiden ja asenteiden negatiivinen vaikutus naisten urakehitykseen. Asenteilla oli vaikutusta yhteiskunnallisen tason lisäksi myös organisaatio- ja yksilötasolla. Näiden lisäksi lasikattoilmiölle selittäviä tekijöitä olivat mm. miesten sosiaaliset verkostot, naisen työn ja perhe- elämän yhdistäminen sekä sukupuolittunut välillinen syrjintä ja eriävä kohtelu. Keskeisimpiä ratkaisukeinoja olivat mentoroinnin ja tietoisuuden lisääminen sekä organisaation tuki. Vanhimmissa tutkimuksissa korostuivat enemmän naisen yhteiskunnallinen rooli ja naisjohtajuuden uutuus. Uudemmissa tutkimuksissa painottui enemmän naisen ääni johtajana, lasikattotermi sai vierelleen uutta termistöä ja tutkimusten sävy oli muutoshakuisempi.