Browsing by Subject "Narratiivinen tutkimus"

Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että musiikilla ja kielen kehittymisellä on yhteys toisiinsa. Tutkimuksia aiheesta on jo paljon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin selvittää, minkälaisilla musiikin keinoilla opettajat tukevat kielenkehitystä varhaiskasvatuksen arjessa niiden lasten osalta, joilla tässä on haasteita. Tutkimuksen tehtävä on ymmärtää niitä käytäntöjä, joilla opettajat tukevat kielenkehitystä. Menetelmät. Tutkimukseen haastattelin sekä sähköpostiviesteillä että puhelulla seitsemää varhaiskasvatuksen opettajaa ja yhtä varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Haastattelun sisällön toteutin laadullisen tutkimuksen menetelmällä käyttäen teemahaastattelua. Haastattelut analysoin teemottelulla. Tulokset ja johtopäätökset. Opettajat tukivat kielenkehitystä varhaiskasvatuksessa musiikin keinoin, toistamalla aktiivisesti lauluja, soittamalla erilaisia soittimia käyttämällä teoriaa (rytmejä, äänenvoimakkuuksia ja sointivärejä) ja esteettömän viestinnän välineitä (kuvatukea, tukiviittomia), hyödyntämällä rekvisiittoja sekä erilaisia musiikkimenetelmiä (suupoppia, lauluveikkoa tai laulupiirtämistä) lapsille, joilla on selektiivinen mutismi. Musiikkia käytettiin erilaisissa arjen tilanteissa (odotushetkillä, siirtymätilanteissa, kuten pukemistilanteissa) ja opetushetkillä (metsäretkillä ja jumpassa). Teemalliset musiikkihetket suunniteltiin erilaisille kokoonpanoille lasten iän, kehitystason tai tarpeiden mukaan, varhaiskasvatussuunnitelmaa käyttämällä. Tulokset kertovat, että musiikkia hyödynnetään paljon erilaisissa hetkissä (odotushetkillä, siirtymätilanteissa kuin opetustilanteissa), jotta stressaava arki muuttuu miellyttävämmäksi lapselle. Opettajan oma innostuneisuus lisää musiikin käyttämistä arjessa. Lauluja toistetaan, soittimilla soitetaan rytmejä, sointuja ja äänenvoimakkuuksia sekä käytetään esteettömän viestinnän välineitä (kuvia ja tukiviittomia), tukemaan kielenkehitystä. Näillä keinoilla kartutetaan sanavarastoa, autetaan ymmärtämään viestejä sekä innostetaan ja rohkaistaan lasta ilmaisemaan itseään, jolla on selektiivinen mutismi. Musiikkihetkiin suunnitellaan tietoisesti teemallisia hetkiä erilaisille kokoonpanoille (pienryhmille, koko ryhmille ja koko talolle), joissa otetaan huomioon lasten ikä, kehitystaso sekä tarpeet. Suunnittelussa hyödynnetään varhaiskasvatussuunnitelmaa. Toiminta on tavoitteellista, joka perustuu varhaiskasvatussuunnitelman.