Browsing by Subject "Nuoret"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2020)Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella kaupallista sisältöä ja sen esiintymistä nuorten suosimien suomalaisten YouTube-sisällöntuottajien videoilla. Aikaisempi aiheesta tehty tutkimus oli tehty enimmäkseen markkinatutkimuksena. YouTube on ilmiönä melko uusi ja se on saa-vuttanut valtavan yleisön varsinkin nuorten keskuudessa. Tästä syystä kaupallisiin sisältöihin lähdettiin etsimään tulkintaa kuluttajakasvatuksen näkökulmasta keskittyen juuri mainontaan, markkinointiyhteistyöhön, tuotesijoitteluun ja kuluttamiseen. Tarkoituksena oli siis tunnistaa videoilta edellä mainittuja ilmiöitä ja löytää sieltä mahdollisesti sellaista sisältöä, josta sekä kasvattajien että nuorten tulisi olla tietoisia. Tutkimuksen aineistoksi valikoitui kahden suomalaisen tubettajan Roni Backin ja mmiisaksen julkaisemia videoita. Tutkimus toteutettiin aineistolähtöisenä aineistoanalyysina, jossa videoi-den kaupallisesta sisällöstä tehtiin erilaisia havaintoja. Aineisto koostui lopulta yhteensä kym-menestä YouTube-videosta, jotka ovat kaikki ajalta ennen koronaviruksen aiheuttamaa maa-ilmanlaajuista pandemiaa. Pandemian jälkeinen analyysi voisi mahdollisesti tuottaa erilaisia tuloksia. Lopputuloksena aineistosta voidaan todeta, ettei videoilla esiinny ainakaan tarkoituksellista negatiivista vaikuttamista tai piilomainontaa. Silti joitakin huolestuttaviakin ilmiöitä nousi esiin. Aineistosta löytyi esimerkiksi sisältöä, jossa ulkonäköpaineita lievitettiin ulkonäköön kulutta-malla. Tutkimustulosten perusteella laajemmalle jatkotutkimukselle olisi tarvetta.
-
(2022)Tämän tutkielman tavoite oli pohtia, millainen on minäpystyvyyden ja yläkoulun ilmapiirin välinen yhteys. Minäpystyvyys on Albert Banduran sosio-kognitiiviseen teoriaan sisältyvä käsite, jolla tarkoitetaan, että ihmisen toimintaan ryhtymistä ja sinnikästä ponnistelua ohjaa tunne omasta kyvykkyydestä, jolla on edelleen vaikutusta motivaatioon, hyvinvointiin ja elämänkulkuun. Tutkielman tarkoitus oli tuoda esiin yläkouluikäisen nuoren minäpystyvyyden merkitys, sillä kyseisessä elämänvaiheessa nuori joutuu tekemään ensimmäisiä tärkeitä koulutusvalintojaan. Lisäksi sosiaalisesti tukeva kouluilmapiiri on tärkeä huomioida, kun COVID19-pandemia on lisännyt nuorten yksinäisyyttä ja mielenterveyden ongelmia. Tutkimusten mukaan nuorten kokemus kouluilmapiiristä koskee heidän havaintojaan koulun ihmissuhteista. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valikoitui kolme kansainvälistä tutkimusartikkelia, joissa käsiteltiin kouluilmapiirin ja minäpystyvyyden välistä yhteyttä sekä vaihtelevasti myös muita kouluun tai hyvinvointiin liittyviä muuttujia. Aineistoa analysoitiin erittelemällä sen keskeisimpiä tuloksia. Tutkimusaineisto ei ollut kovin suuri, joten sen antamia tuloksia pohdittiin suhteuttamalla niitä monipuolisesti aihepiiriin liittyvään muuhun ajankohtaiseen tutkimukseen. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että nuorten motivaation ja hyvinvoinnin tukemiseksi yläkouluissa tulisi panostaa aikuisten mahdollisuuteen solmia nuoreen sellainen läheinen ja kannustava suhde, joka luo minäpystyvyydelle ja osallisuudelle suotuisan alustan.
-
(2020)Valtaosa suomalaisista käyttää älylaitteita joka päivä ja kerryttää ruutuaikaa useita tunteja päivässä. Ilmiönä tämä on uusi ja koskettaa koko maailmaa. Varsinkin nykyajan lapset ja nuoret ovat eläneet pelkästään ruutuajan ja älylaitteiden valloittamassa maailmassa. Siksi onkin tärkeää tutkia millaisia vaikutuksia ruutuajalla ja sen sisällöllä voi olla terveyteen. Ilmiö on koko ajan kehittyvä, joka myös lisää tarvetta tutkimukselle. Tämän työn tarkoituksena on käsitellä ruutuajan mahdollisia vaikutuksia lasten ja nuorten terveyteen. Lisäksi tarkoituksena on tarkastella ruutuajan sisältöä osana terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena helmi-toukokuussa 2020. Kirjalli-suuskatsauksen materiaali on kerätty Helsingin yliopiston kirjastosta, Helsingin kaupungin kirjastosta sekä verkkomateriaalina Finna-, Google- ja Google Scholar -hakukoneista. Kirjalli-suuskatsauksessa käytetty materiaali valikoitui hakusanojen ehdottaman materiaalin perus-teella. Hakusanoina työssä käytettiin ruutuaika, terveys, älylaitesovellukset sekä lapset, nuo-ret ja media. Ehdotetuista materiaaleista rajattiin tieto koskemaan kouluikäisiä lapsia, ruutu-aikaa, älylaitteita ja terveyttä. Tämän vuoksi osa kirjastojen materiaalista jouduttiin sulke-maan pois lopullisesta aineistosta. Tilalle ei saatu materiaalia kirjastojen sulkemisen vuoksi, joten materiaali jouduttiin etsimään pääosin verkosta. Kirjallisuuskatsaukseen pohjautuvana tuloksena todettiin, sekä ruutuajan, että lasten ja nuor-ten ruutuajan määrittelevän sisällön vaikuttavan jokaisella terveyden osa-alueella. Vaikutuk-sista löytyi sekä terveyttä tukevia, että terveydelle haitallisia tekijöitä. Ruutuajan passiivisuu-desta löydettiin yhteys fyysisiin ongelmiin, kuten liikkumattomuudesta johtuvaan ylipainoon ja lihaskipuihin. Älylaitesovelluksista huomattiin sisällön vaikuttavan etenkin sosiaaliseen ter-veyteen. Sisällöillä oli myös vaikutusta siihen, kulutettiinko ruutuaikaa passiivisesti vai aktiivi-sesti. Tuloksista ilmeni ruutuajan haittavaikutuksien syntyvän, silloin kun se vie liikaa aikaa päivästä. Haittavaikutuksia esiintyi etenkin silloin, kun ruutuajan vuoksi muut terveyssuosi-tukset eivät toteutuneet.
-
(2021)Kandidaatintutkielmassani tarkastelin työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ja nuorten aikuisten toimijuutta sekä tätä tukevia ja heikentäviä tekijöitä. Vaikka nuorten ja nuorten aikuisten osallisuudesta ja sen edistämisestä on oltu kiinnostuneita jo jonkin aikaa, on esimerkiksi yli 18-vuotiaiden toimijuuden tutkiminen jäänyt vähemmälle. Toimijuutta tutkimalla voidaan saada kuvaa siitä, millaisia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia nuorilla on vaikuttaa omaan elämänkulkuun ja näin saada ymmärrystä nuorten kokemuksista ja osallisuuteen liittyvistä tarpeista. Toteutin tutkielmani systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jossa aineiston analyysiani ohjaa Jyrki Jyrkämän toimijuuden kuuden modaliteetin malli. Jäsensin myös tulokseni kyseisen mallin pohjalta. Aineistoni koostuu yhdeksästä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, jotka on julkaistu vuoden 2010 jälkeen. Tutkimukset kohdistuivat työn ja koulutuksen ulkopuolella oleviin nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Luin aineistoani useamman kerran ja näiden lukukertojen myötä hahmotin vähitellen toistuvia säännönmukaisuuksia, joita nuorten toimijuuden kuvauksissa esiintyi. Nuoret tavoittelivat pääsääntöisesti aikuisuuteen liitettyä itsenäisyyttä hakemalla koulutukseen tai työelämään ja toivoivat arkeensa hyvinvointia tuottavia rutiineja. Itsenäisyyden tavoitetta rajoittaa kuitenkin muodollinen osaaminen, sillä nuorilla ei useimmiten ole ammatillista tutkintoa. Tämän myötä nuoriin kohdistuu aktivointipoliittisia velvoitteita, jotka eivät aina näytä antavan tilaa nuorten omille näkemyksille ja toiveille, vaan tuottavat pettymyksen ja riittämättömyyden tunnetta. Nuorten kokemuksissa korostuu, kuinka he kokevat paineita saavuttaa yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita ja kokevat alisuoriutuvansa, jos eivät saavuta näitä. Toimijuuteen vaikuttavat tekijät liittyivät keskeisesti sosiaalisiin resursseihin, sillä osallisuuden ja tunnustetuksi tulemisen kokemus tuki toimijuuden tunnetta, kun taas päinvastoin kokemus osattomuudesta heikensi toimijuuden tunnetta.
-
(2016)The purpose of this study was to examine high school students’ social networks from perspectives of friendship, helping others in school and social-digital participation as well as compare potential differencies in networks between girls and boys and between different profiles of socio-digital participation by using social network analysis. The subject of the study was first year students of a high school in Helsinki (N = 82). The data was collected by using a social networking questionnaire and a questionnaire for social-digital participation. According to the results students had 8 friends on average and everyone helped at least one peer with schoolwork. Instead, there was relatively low amount of connections between students in network of socio-digital participation which represents helping others with information and communication technology (ICT) as well as shared activity in internet. There were differences in networking between genders thus on average girls had more friends and school related helping relationships than boys who had more ICT related activity with other peers than girls. However, the results were distorted by the low number of boys (n = 21) in respect of girls (n = 49). Instead, students’ profiles of socio-digital participation did not have a clear influence on their networks. In fact, in this study the homophily of students’ personal networks came out mostly through gender in all described networks.
Now showing items 1-5 of 5