Browsing by Subject "Opettajaopiskelija"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)Tässä tutkielmassa tutkitaan luokanopettajaopiskelijoiden sekä varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden kokemuksia opintojen kuormittavuudesta sekä tästä koetusta kuormittuneisuudesta selviämistä. Kuormittuneisuus on iso osa opiskelijan arkea ja mahdollinen syy siihen, että opiskelija ei valmistu korkeakoulusta lainkaan. Joka kymmenes opiskelija kokee opiskelu-uupumusta opintojensa aikana ja kuormittuneisuutta voidaan pitää uupumuksen esiasteena. Kasvatustieteellisillä opiskelualoilla opiskelu-uupumus on yleisempää kuin esimerkiksi lääketieteellisillä opiskelualoilla. Opiskelijan elämää saattaa kuormittaa myös monet muut asiat elämässä, ei ainoastaan opinnot. Tutkielmassa selvitetään, mikä opettajaopiskelijoita kuormittaa ja miten tämä koettu kuormittuneisuus ilmenee sekä opettajaopiskelijoiden omia keinoja selvitä opintojensa kuormittavuudesta. Lisäksi tutkittavana on, eroaako kuormittuneisuudesta selviäminen luokanopettajaopiskelijoiden ja varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden välillä. Tutkimukseen osallistui Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijat ja varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat vastaamalla E-lomake-palvelussa täytettävään kyselyyn. Vastaaminen oli vapaaehtoista ja vastausaikaa oli kaksi viikkoa. Vastauksia tuli yhteensä 18, jotka kaikki otettiin mukaan tutkimukseen. Aineistoa analysointiin sisällönanalyysillä ja sisällöllisten luokittelujen avulla. Tutkielmassa tulee ilmi, että opettajaopiskelijat pääsääntöisesti selviävät kokemastaan kuormittuneisuudesta eikä ulkopuoliselle ammattiavulle ole ollut juurikaan tarvetta tässä tapauksessa. Opettajaopiskelijat saavat voimavaroja muun muassa liikunnasta sekä muusta vapaa-ajan toiminnasta sekä perheeltään ja ystäviltään. Sosiaaliset suhteet saattavat kuitenkin olla myös osasyy kuormittuneisuuteen. Lisäksi kuormittavana pidettiin eniten opetusharjoitteluja sekä pro gradua tai kandidaatin tutkielmaa. Kuormittuneisuus aiheuttaa opettajaopiskelijoille väsymystä, stressiä sekä ahdistuneisuutta. Voimavarakeinot eivät eronneet lainkaan luokanopettajaopiskelijoiden ja varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden välillä. Tutkielma antaa tietoa siitä, mikä opettajaopiskelijoita kuormittaa ja millä keinoin he siitä selviävät.
-
(2023)Tällä tutkimuksella selvitettiin opettajaksi opiskelevien opiskelijoiden asenteita heidän peruskouluaikaista käsityönopiskeluansa kohtaan. Tutkimuksessa asennetta kuvattiin myönteisenä tai kielteisenä suhteena oppiaineessa osaamisen, hyödyllisyyden ja kiinnostavuuden ulottuvuuksilla. Asenteella on todettu olevan yhteyttä oppimistuloksiin ja se on liitettävissä yhteen motivaation, oppimishalukkuuden ja mielenkiinnon kohteiden kanssa. Asenteiden rakentuessa osittain sosiaalisesti, voidaan opettaja nähdä asenteita muovaavana mielipidejohtajana. Aiemmat peruskoululaisilla teetetyt tutkimukset ovat osoittaneet asenteiden käsityöoppiainetta kohtaan olevan myönteisiä. Tutkimuksen hypoteesi esittää opettajaopiskelijoiden käsityöasenteiden olevan myönteisiä ja erot ulottuvuuksien välillä ovat pieniä. Tutkimuskysymykset etsivät lisäksi eroja asenteissa eri opintosuuntien välillä ja miten vastaajien taustamuuttujat ilmentävät asenteita käsityötä kohtaan. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena survey-tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin e-lomakekyselyn avulla. Kysely sisälsi 15 Likert-asteikollista asenneväittämää, avoimen kysymyksen sekä taustatietokysymyksiä. Kysely kohdennettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan opettajaopiskelijoille. Kohdejoukkoa lähestyttiin opiskelijoiden ainejärjestöjen sähköpostilistojen kautta sekä yliopiston rakennuksiin jaetuin posterein. Kyselyn vastaukset (n=117) analysoitiin SPSS-ohjelmiston avulla. Analyysimenetelmiksi valikoituivat aineiston tilastollinen kuvaaminen sekä Mann-Whitneyn U- ja Kruskal-Wallisin H-testi. Tutkimustulokset osoittivat hypoteesin oikeaksi. Tutkimukseen vastanneiden opiskelijoiden asenteet peruskouluaikaisesta käsityöstä olivat myönteisiä, eikä suuria eroja asenteen eri ulottuvuuksien välillä ilmennyt. Käsityönopettajaksi opiskelevien asenteet olivat muita myönteisempiä. Suurimmat erot löytyivät hyödyllisyyden ulottuvuudella. Käsityön- ja luokanopettajaopiskelijoiden välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero jokaisella asenneulottuvuudella. Käsityönopiskelijoiden sekä kolmen muun - kotitalous-, varhaiskasvatus- ja erityispedagogiikanopiskelijoiden - ryhmän väliltä löytyi tilastollisesti merkitsevä ero hyödyllisyyden ulottuvuudella. Taustamuuttujista suuraluetieto ei ilmentänyt eroja opiskelijoiden asenteissa, mutta ikäjakaumassa hyödyllisyyden ulottuvuudella alle 26-vuotiaiden ja 26–35- vuotiaiden ryhmien välillä löytyi tilastollisesti merkitsevä ero.
Now showing items 1-2 of 2