Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "P4C"

Sort by: Order: Results:

  • Lasten kanssa filosofointi kognitiivisten taitojen edistäjänä 
    Vessonen, Terhi (2017)
    In today’s rapidly changing 21st century world, thriving citizens require skills such as critical thinking, reasoning, problem solving, synthetizing of information and metacognition. Studies have shown that today’s school doesn’t necessarily manage to foster these domain-general cognitive skills by teaching only domain-specific information. Cognitive skills refer to the ability to process information, thus, the ability to comprehend and understand information. The aim of the discussion method, philosophy for children (P4C), is to, among other outcomes, foster such cognitive abilities. The aim of this study was to examine the capacity of philosophy for children (P4C) to foster cognitive abilities in the school context. In this study, I will examine what kinds of studies have been conducted regarding the influence philosophy for children has on children’s cognitive abilities. In addition, I will examine and report the studies’ outcomes regarding the types of influences philosophy for children has on cognitive abilities. This research was carried out as a systematic literature review. Six peer reviewed scientific articles were selected as research material. The selected articles reported studies regarding the influence of philosophy for children on children’s cognitive abilities. In the study, there had to be performed measurements before and after or during the intervention lasting at least two months. This research found that the methods of philosophy for children produce a wide range of positive outcomes related to cognitive abilities as well as other abilities. Positive influences were discovered in critical and logical thinking, verbal and non-verbal reasoning and deduction. Additionally, improvements were also found in areas such as self-esteem, reading comprehension and social relationships, dialog within the class, extraversion and honesty. Researches reviewed in this study were conducted with various methods and samples, as well as in a variety of cultural contexts. The results indicate that philosophy for children has the possibility to enhance cognitive abilities in the school world. It is concluded that more research should be aimed at the philosophy for children’s influences on cognitive abilities in a Finnish context, as no such studies were identified in the present review.
  • P4C-menetelmien vaikutukset kouluikäisten lasten sosioemotionaalisiin taitoihin 
    Salo, Juuso (2020)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää filosofiaa lapsille (P4C) -menetelmien vaikutusta kouluikäisten lasten sosioemotionaalisiin taitoihin. Aikaisempi tutkimus aiheesta antaa viitteitä siitä, että P4C-pohjaisilla interventio-ohjelmilla on positiivisia vaikutuksia lasten sosioemotionaalisiin kykyihin, joiden harjaannuttamista voidaan pitää lähes välttämättömänä lapsen normaalin sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen kannalta. P4C-menetelmiä, jotka pyrkivät oppilaiden välisen dialogin sekä ajattelutaitojen kehittämiseen niin kriittisen, luovan kuin välittävän ajattelun osalta, on hyödynnetty ympäri maailman, myös Suomessa. P4C:n maailmanlaajuisen suosion takia sen mahdollista vaikutusta lasten kognitiivisiin ja ei-kognitiivisiin kykyihin voi pitää tärkeänä ja ajankohtaisena tutkimuskohteena. Suoritin tutkimukseni integroivana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistoksi valikoitui viisi kansainvälistä tutkimusartikkelia. Tutkimukseen valikoituneet artikkelit käsittelivät P4C-menetelmiä hyödyntävien, eri pituisten interventioiden vaikutusta 5-15 vuotiaiden lasten kognitiivisiin ja ei-kognitiivisiin taitoihin. Jaottelin tutkimusaineistoni analyysissa käsitteet sekä sosiaalisiin että emotionaalisiin kykyihin, joita käsittelin tutkimuksessani myös yhdessä termillä sosioemotionaaliset taidot. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että P4C-menetelmiä hyödyntävillä interventioilla on vaihtelevia, mutta enimmäkseen lievästi positiivisia vaikutuksia lasten sosioemotionaalisiin taitoihin. Vaihtelevia tuloksia selittänee muun muassa suuret kokoerot tutkimusten otoksissa sekä erilaiset mittarit. Sosioemotionaalisten taitojen objektiivista mittaamista hankaloittaa myös niiden luonne vaikeasti havainnoitavina ja mitattavina kykyinä, verrattuna puhtaasti kognitiivisiin kykyihin. Tuloksista voi kuitenkin saada selviä viitteitä P4C-pohjaisten interventioiden hyödyistä lasten sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen kannalta. Aihe kaipaa lisätutkimusta ja parempaa jatkotutkimusta varten tarvitaan tarkempia mittareita, isompia otoksia ja lisäresursseja pidempiin interventiojaksoihin.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO