Browsing by Subject "Rasismi"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2017)Public debates on racism have increased in recent years, and the notion of non-existent racism in Finland has begun to reverse. Today, the existence of racism is slowly becoming one of the problems of Finnish society, but the means to prevent and prevent racism are still relatively small. One way of preventing racism is found in antiracist education in schools, at least not yet mentioned in the basics of basic education in the curriculum. The aim of the study was to find out how anti-racism learning material is suitable for teaching or supporting materials in schools to support the idea of antiracist education. In the study, I analyze the racism-forming perception and the anti-racism of the teaching material. Research questions are: 1) What is racism in the textbook? 2) How is the teaching material antiracist? The material I used was the anti-racism learning material (2015) developed by Rauhankasvatusinstituutti and the University of Helsinki, available free of charge from the website of Rauhankasvatusinstituutti. I analyzed the content of the material consisting of teaching text, illustration and various tasks. I theorized the theoretical framework of the material, and I started to make content theory-based analysis on the clarity that corresponded to the theory. Based on the material, racism forms a good overview for the reader. The material deals with the history of racism and the forms of racism today, but the use of key concepts is missing. The concept of racism is abused by the abundance of the concept of discrimination, which is a misleading and narrow definition of racism. The inexactness of the concept of racism hides the existence of racism, that is, the identification of which is absolutely essential to antiracist action. Although the learning material has been designated as "anti-racism", it also contains a great deal of information on other forms of discrimination, whereby the reader may have the impression that discrimination, for example by sexual minorities, would be racism. The main disadvantage in the material is the lack of key concepts or their use in an overly broad context. The material can be seen as a whole in anti-racism. The material contains information on racism and anti-rebranding images and assignments. By increasing knowledge, it is possible to identify racism in society, and through the images and tasks it is possible to challenge the reader's own perceptions and possible prejudices. However, the material does not question what all the information is based on and how still today everything is based on "white power". The material, however, has so many antiracist elements that its use as a support material for teaching about racism, for example under the subject of history in the grades 7-9, could be seen being implemented in elementary school as the idea of antiracist education.
-
(2021)Rasismin tunnistaminen sen kaikilla tasoilla opetuksessa sekä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on ollut tärkeä ja ajankohtainen yhteiskunnallinen kysymys. Yhteiskunnallinen keskustelu on koskenut erityisesti antirasistisen kasvatuksen ja koulutuksen toteuttamista kouluissa ja oppilaitoksissa. Tämän tutkielman tavoitteena oli luoda kokonaiskuva valitun kirjallisuuden pohjalta siitä, miten rasismi tunnistetaan suomalaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Näkökulmana oli erityisesti rasismin kokemukset ja kokemuksissa ilmenevät rasismin muodot sekä niiden tunnistaminen. Tutkielman tutkimuskysymys on 1) Millä tavoin lähdeaineistossa kuvataan rasismia ja rasismin kokemuksia kouluissa ja oppilaitoksissa? Tämä tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja sen aineisto koostui artikkeleista, pro gradusta, väitöskirjoista sekä tutkimuksista, jotka käsittelevät rasismia ja sen kokemuksia kouluissa ja oppilaitoksissa. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua, jonka avulla aineiston tutkimuskysymystä käsittelevistä osista muodostettiin kolme pääteemaa. Teemoittelun analyysin keinoin aineistosta nousi kolme pääteemaa rasismin kokemuksille: julkinen rasismi, piilorasismi sekä rakenteellinen rasismi. Aineistosta löytyi runsaasti kuvailua rasismin kokemuksista oppilaiden ja opiskelijoiden näkökulmasta, kun taas opettajien havaintoja rasismista oli aineistossa selvästi vähemmän. Opiskelijat nimesivät kaikkiin kolmeen teemaan kuuluvia rasismin kokemuksia, ja he kuvasivat esimerkkejä erilaisista tilanteista koulun arjessa. Opettajat taas tunnistivat rasismia vähemmän kuin opiskelijat, ja opettajien tunnistama rasismin muoto oli pääosin rakenteellista rasismia. Opettajien oli siis vaikea tunnistaa kouluissa tapahtuvaa julki- ja piilorasismia. Näin ollen kirjallisuuskatsauksen tulos perustelee antirasistisen koulutuksen tarvetta suomalaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa.
-
(2020)The aim of this Bachelor's thesis was to search, what kind of relation between racism and mental health there is to be found in the previous studies conducted in the Nordic countries. It has been shown in the previous research literature, that there is a connection between racism and mental health. In Finland, the research on the topic is scarce. Hence the geographical focus is on the Nordic countries as a whole. The theoretical background is derived from the post-colonial per-spective, where it is necessary to take the colonial history in account, as it has been entangled to all areas of life. My theoretical standpoint is in the intersection of Frantz Fanon's thoughts on co-lonialism's relation to mental health, and Sara Ahmed's phenomenology of whiteness. This thesis was conducted as a narrative literature review. My research material consisted of 11 peer reviewed articles collected from the EBSCOhost-database. I did my analysis using theoreti-cally oriented content analysis, as the theories guided the frame of the analysis. Content analysis worked as tool for categorising the material. I created categories derived from the theoretical perspectives. In addition, I used colour codes and concept map in order for me to understand the relations and exceptions. Racism and mental health were conceptualised in many different ways, but in spite of the inco-herent conclusions, the relation between racism and mental health was clear. The results indicated that experiencing everyday racism was common. This in turn shows that whiteness is intertwined to the roots of our societies. The results suggested that immigrants with Somalian background did perceive more experiences of racism, whereas they reported relatively less mental health re-lated symptoms. This could be explained with the Eurocentrism and colonial history of Western mental health. Derived from the results it could be stated, that the Nordic welfare states are not safe for all, and this has alarming consequences for the wellbeing of non-white people. In order to change this, it is crucial to make structural societal changes and to dismantle the neutrality of whiteness.
-
(2020)Tutkimuksen tavoitteena oli koota yhteen tietoa haasteista, jotka kohdistuvat rasismista käytävään keskusteluun. Tutkimuksen kontekstina toimii perusopetus ja painopiste nojaa sekä yhteiskunnan rakenteisiin että rasismia omakohtaisesti kokeneisiin oppilaisiin. Ajankohtaisen ja yhteiskunnallisesti merkittävän ilmiön juuret ovat syvällä historiassa ja tämä heijastelee myös kouluympäristöön. Rasismi latautuneena ilmiönä näyttäytyy suomalaisessa peruskoulussa vaiettuna, vähäteltynä ja kiisteltynä. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena ja se pohjautui yhtä poikkeusta lukuun ottamatta vuoden 2010 jälkeen ilmestyneille vertaisarvioiduille tutkimuksille. Keskeistä aineistoon valikoituneissa tutkimuksissa oli myös se, että ne käsittelevät rasismia Suomen koulukontekstissa. Tuloksien pohjalta oli muodostettavissa kolme kategoriaa, jotka toimivat kaikki osaltaan esteinä rasismista keskustelemiselle. Ensimmäisenä kategoriana näyttäytyvät rakenteelliset piirteet, jotka ovat kerrostuneet kouluinstituuttiin historian valtasuhteiden kautta. Rakenteisin piiloutuneet rasistiset normit, kuten ”lännen” diskurssi, toisintavat ajatukset ja värisokeus eivät anna tilaa omien kokemuksien esiin nostamiselle, jolloin lapset ja nuoret joutuvat vaikenemaan. Toiseksi kategoriaksi muotoutuvat rasismia omakohtaisesti kokeneiden oppilaiden haasteet tuoda julki kokemuksiaan perusopetuksen kontekstissa. Kokemuksien taakka ja kouluympäristön kangistunut keskustelukulttuuri ajavat oppilaat vähättelemään ja piilottelemaan kokemuksiaan rasismista. Viimeinen kategoria tiivistää opettajien aseman rasismista käytävässä keskustelussa. Oppilaiden esiin nostamien näkemyksien mukaan, opettajat eivät ole valmiita tai halukkaita keskustelemaan rasismista. He myös vähättelevät oppilaiden kokemuksia. Näiden tekijöiden lisäksi myös julkinen keskustelu rasismista on vähäistä. Vaikka peruskoulun lähtökohdat tulkitaankin tasa-arvoisiksi, kyseinen instituutio toimii osaltaan modernin kolonisaation valtasuhteiden toisintajana ja epätasa-arvoisten rakenteiden piilottajana. Kouluyhteisön tehtävänä näyttäytyy kyseisten rakenteiden tunnistaminen ja rasismista keskusteleminen.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena on muodostaa yleiskatsaus rasismiin suomalaisessa peruskoulussa niin rakenteissa kuin sosiaalisissa suhteissa. Opettajat ovat julkisen vallan käyttäjiä ja keskeinen osa koulun toimintaa ja lasten koulukokemuksia, joten huomio kohdistui erityisesti heihin. Lisäksi tutkielman tavoitteena on tunnistaa ja nimetä rakenteellisen rasismin ilmentymiä suomalaisessa koulujärjestelmässä. Menetelmät. Tutkielma muodostui yleiskatsaukseksi rasismista koulussa narratiivisen kirjallisuuskatsauksen menetelmien mukaisesti analysoimalla lähdeaineistoa teoriataustan avulla. Koska tutkielman tutkimustehtävä liittyi juuri suomalaisen peruskoulun rasismiin, tutkielman aineistoksi valikoitui lähinnä suomalaisesta tutkimuskirjallisuudesta koostuva otos. Narratiiviselle kirjallisuuskatsaukselle ei ole kovin tiukkoja metodisia sääntöjä, mikä mahdollisti vapaamuotoisemman aineiston tulkinnan ja jäsentelyn. Keskeisen teoriapohjan tutkielmalle muodostivat arkipäivän rasismi, rakenteellinen rasismi ja valkoisuus Lähestyin tutkimustehtävääni kysymyksillä Millä tavoin rasismi ilmenee suomalaisen peruskoulun sosiaalisissa tilanteissa? ja Mitä on rakenteellinen rasismi suomalaisessa koulukontekstissa? Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmassa koulukontekstissa ilmenevä rasismi jäsentyi rakenteelliseen rasismiin ja arkipäiväisempään vuorovaikutustilanteissa ilmenevään rasismiin. Rakenteellinen rasismi on läsnä esimerkiksi koulujärjestelmämme perusteissa, suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppiaineessa ja näyttäytyy myös opetushenkilökunnan koostumisessa lähes poikkeuksetta valkoihoisista opettajista. Opettajien rasismin kiistäminen, kyvyttömyys tunnistaa rasismia ja puuttua siihen näyttäytyvät keskeisenä osana rasismia suomalaisessa peruskoulussa. Erityisesti rasismin kiistämisen ollessa kantavana teemana (valkoisten) opettajien suhteessa rasismiin, näyttäytyy se keskeisenä osana koulun rakenteellista rasismia.
Now showing items 1-5 of 5