Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Ruoanvalinta"

Sort by: Order: Results:

  • Myyryläinen, Roope (2020)
    Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten nuoret aikuiset käsittävät termin kotiruoka ja mitä mielikuvia se heille herättää. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli sel-vittää minkälaista ruokaa nuoret aikuiset valmistavat kotonaan ja mitkä asiat siihen vaikutta-vat. Kotitalousopetuksen näkökulmasta on tärkeää tietää, millaisia muutoksia ruokakulttuu-rissa on tapahtunut, jotta opetus on mahdollista pitää ajankohtaisena. Lisäksi kotitalousope-tuksen näkökulmasta on tärkeää tiedostaa, minkälaiset asiat ohjaavat nuorten aikuisten ruo-anvalintaa. Menetelmät. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla seitsemää 20–30-vuotiasta aikuista. Haastateltavat valittiin tutkimukseen lumipallo-otannalla. Haastattelut toteutettiin kasvotusten sekä puhelimen välityksellä ja ne nauhoitettiin, jonka jälkeen ne litteroitiin. Tutkimuksessa syntynyt aineisto on analysoitu ai-neistolähtöisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset tukevat aiempaa aiheeseen liittyvää tutki-mustietoa. Kotiruoka koetaan perinteiseksi suomalaiseksi ruoaksi, jota on syöty lapsuuden-kodissa. Kotiruoan koettiin myös olevan riittoisaa, käytännöllistä ja ravitsevaa. Tutkimuksen mukaan nuoret aikuiset valmistavat kotonan perinteisiä suomalaisia ruokia, mutta myös mui-den ruokakulttuurien ruokia. Kotona valmistettavaa ruokaa kuvattiin riittoisaksi, käytännöl-liseksi, ravitsevaksi, maukkaaksi ja terveelliseksi. Samat ominaisuudet myös vaikuttivat nuorten aikuisten ruoanvalintaan. Ruoanlaitto koettiin arkena pääosin raskaaksi taakaksi, mutta vapaa-ajalla ruoanlaiton koettiin olevan nautintoa tuovaa. Tuloksia voidaan käyttää esimerkiksi tukemaan kotitalouden opetuksen suunnittelua erityisesti ruoan valintaan ja ruo-kakulttuuriin liittyvissä kysymyksissä.
  • Erola, Milla (2021)
    Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten nuoret salibandypelaajat käsittävät terveellisen ruoan ja miten heidän mielestään terveellisyys näkyy ruoanvalinnassa. Nuorten ruoanvalintaan vaikuttavat useat tekijät, eikä terveellisyys ole aiempien tutkimusten mukaan näistä tärkein. Perheen, koulun ja vapaa-ajan harrastusten rooli lasten ja nuorten ruokakäsitysten muodostumisessa on keskeinen. Nuorten urheilijoiden kohdalla väestötason ravitsemussuositukset tukevat terveellisen ruokavalion koostamista. Tutkimus toteutettiin laadullisten tutkimusmenetelmien keinoin. Tutkimusaineisto koostui kahdesta ryhmähaastattelusta, jotka toteutettiin etäyhteyksin. Haastattelin yhteensä seitsemää 14–15-vuotiasta salibandypelaajaa. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja aineistosta löytyneitä alkuperäisilmaisuja analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Analyysi noudatti kolmevaiheista prosessia, johon kuuluivat aineiston redusointi, klusterointi ja abstrahointi. Lopuksi löytämiini luokkiin liitettiin teoreettisia kytkentöjä ja aikaisempaa tutkimusta. Ensimmäistä tutkimuskysymystä kuvasivat kaksi luokkaa: mielikuvat ja luokittelu. Haastatellut nuoret toivat esille erilaisia käsityksiä terveellisestä ruoasta. Nuoret näkivät eroja eri ruokien välillä ja luokittelivat niitä terveelliseen ja epäterveelliseen. Toista tutkimuskysymystä kuvasivat terveellisyyden näkymistä ohjaavat tekijät: koti ja perhe, salibandyharrastus, koulu ja ystäväpiiri. Kotona tehtyä ruokaa pidettiin terveellisenä ja koulussa terveellisyys nousi esille monipuolisen ruoan osalta. Terveellisyys vaikutti ruoanvalintaan erityisesti nuorten harjoitus- ja pelipäivinä, jolloin ruokailun ajoittamista ja ruoan sisältöä pohdittiin enemmän. Ystävien kanssa nuoret eivät usein ajatelleet terveellisyyttä ja söivät kodin ulkopuolella pikaruokapaikoissa. Terveellinen syöminen on tavoiteltavaa toimintaa, minkä ajatteluun ja toteutumiseen vaikuttavat eri tilanteet arjessa. Tutkimuksen tulokset tuovat tietoa salibandypelaajien terveellisen ruoan käsityksistä ja ruoanvalinnasta, mitkä ovat tärkeitä lasten ja nuorten ruokakasvatuksen kehittämisen alueella. Jatkotutkimuskohteena voitaisiin tarkastella ruokakasvatuksen roolia nuorten urheilijoiden arjessa ja selvittää, millä tavoin nuorten arkeen liittyvät toimintaympäristöt, kuten urheiluharrastus, lisäävät nuorten ymmärrystä terveellisestä ruoasta ja ruoanvalinnasta.