Browsing by Subject "Suomi"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2024)Tutkimuksessani tarkastellaan kotiopetusta Suomen ja Euroopan kontekstissa. Kotiopetuksen valitsevien perheiden määrä on tilastojen mukaan kasvussa, mutta aihetta käsittelevää tutkimuskirjallisuutta on Suomessa niukasti. Kotiopetuksen suosion taustalla vaikuttavat syyt voivat liittyä perheen arvoihin, oppimistuloksiin ja huoliin kouluympäristön turvallisuudesta. Tämän työn tarkoituksena oli jäsentää olemassa olevaa tutkimustietoa kotiopetuksesta. Tutkimuksessani keskityn vanhempien motiiveihin valita kotiopetus sekä yhteiskunnan huoliin kotiopetukseen liittyen. Vertailen tilannetta Suomen ja Yhdistyneen kuningaskunnan näkökulmista. Tavoitteenani on koostaa kattava katsaus saatavilla olevasta vertaisarvioidusta kirjallisuudesta. Tutkimusaineisto kerättiin Google Scholarista, jossa valikoin tutkimuskysymyksiini parhaiten soveltuvia artikkeleita. Analyysissä painotettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mahdollistamaa laajaa näkökulmaa aiheeseen. Kotiopetuksen suosio vanhempien keskuudessa perustuu moniin motiiveihin, kuten haluun tarjota yksilöllistä opetusta ja saada tiiviimpi suhde lapseen erityisesti tilanteissa, joissa koulujen puuttuminen kiusaamiseen koetaan puutteelliseksi. Lisäksi usko siihen, että kotiopetus tarjoaa paremman oppimisympäristön, erityistarpeita tukevan opetuksen ja mahdollisuuden ohjata lapsen omaa oppimista, vaikuttaa päätöksiin poiketa perinteisestä koulujärjestelmästä. Yhteiskunnan huolenaiheet kotiopetukseen liittyen keskittyvät lasten sosiaalisten taitojen kehittymiseen ja eristäytymisen riskiin. Erityisesti Yhdistyneessä kuningaskunnassa korostuu huoli turvallisuuden ja valvonnan puutteista kotiopetuksessa. Suomalaisen kotiopetustutkimuksen niukkuus luo haasteita ymmärtää ilmiön monimuotoisuutta Suomessa. Ulkomaiset tutkimukset antavat näkökulmia aiheeseen, mutta ne eivät ole suoraan verrattavissa kotiopetuksen tilaan Suomessa. Kotiopetuksen syvällisemmin tutkiminen olisi oleellista, jotta voisimme laajentaa käsitystämme siitä, poistaa siihen liittyviä ennakkoluuloja ja parantaa kotioppijien asemaa.
-
(2020)Kansainvälisillä organisaatioilla on kasvava vaikutus Suomen koulutukseen. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on yksi merkittävimmistä Suomen koulutukseen vai-kuttavista kansainvälisistä organisaatioista. OECD:n painoarvo koulutusasioissa tunnuste-taan globaalisti. Järjestöllä on ollut esimerkiksi keskeinen rooli koulutuksen kansainvälisen vertailtavuuden kehittämisessä. Tämän tutkielma arvioi OECD:n vaikutusta Suomen koulutusasioihin. Tutkielmassa selvitettiin, miten OECD on vaikuttanut Suomen koulutusasioihin ja koulutuspolitiikkaan ja miten Suomessa on reagoitu OECD:n toimiin. Lisäksi tutkielmassa tarkasteltiin sitä, mitä vaikutuskanavia OECD:n vaikutukselle Suomen koulutusasioihin ja koulutuspolitiikkaan tunnistetaan tutkimuskirjallisuudessa. Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka kautta aineistoksi valikoitui viisi tutkimusta. Tutkielmaan valikoitujen tutkimusten tuli olla vertaisarvioituja ja tieteellisessä julkaisussa julkaistuja. OECD:n vaikutus Suomen koulutusasioihin näkyi siinä, miten koulutusta on Suomessa kehitetty eri osa-alueilla OECD:n näkemykset huomioiden. Vaikutus havaittiin myös koulutusta koskevissa diskursseissa. OECD:n olennaisimmiksi vaikutuskanaviksi koulutusasioissa havaittiin PISA-tutkimukset (Programme for International Students Assessment) sekä maakohtaiset ja teemakohtaiset raportit. Tutkielman perusteella OECD:lla on ollut vaikutus Suomen koulutuksen ja koulutuspolitiikan kehitykseen. Aihepiiriä koskevaa tutkimusta voisi jatkojalostaa kansainvälisen vertailun suuntaan, niin että Suomen lisäksi OECD:n vaikutuksia arvioitaisiin muissa järjestön jäsenmaissa. Lisäksi OECD:n vaikutuksia voisi tutkia rajatummilla koulutuksen osa-alueilla kuten erityispedagogiikassa.
-
(2020)Tiivistelmä - Referat – Abstract Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten opettajien digitaalisesta kompetenssista puhutaan suomalaisessa tutkimuksessa. Opettajien digitaalinen kompetenssi on monitahoinen ilmiö, eikä tutkimuksessa ole vielä päästy yhteisymmärrykseen, millä tavalla siitä tulisi puhua ja mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan. Jotta opettajien digitaalista kompetenssia voitaisiin kehittää, on pystyttävä määrittelemään käsitteet yksiselitteisesti. Aihe on ajankohtainen varsinkin koronapandemian aiheuttamien opetusjärjestelyiden muutoksen myötä. Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu näkökulmien laaja kirjo käsitteen määrittelyssä. Osa tutkijoista mieltää digitaalisen kompetenssin lähtökohtaisesti poliittiseksi, ennalta määrätyksi, toiset keskittyvät vain tiettyihin digitaalisiin taitoihin. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa kuvaillaan ja analysoidaan käsitteitä, joita tutkijat ovat käyttäneet tutkimuksessaan. Katsaus kohdistui vertaisarvioituihin kasvatustieteellisiin artikkeleihin, jotka käsittelevät opettajien digitaalista osaamista suomalaisessa koulukontekstissa. Aineisto muodostui viimeisen kymmenen vuoden aikana julkaistuista artikkeleista. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysillä ja tulokset teemoiteltiin synteesiksi. Tutkielmassa saadut tulokset tukivat aiemman tutkimuksen havaintoja käytettyjen käsitteiden laajasta skaalasta. Aineiston analyysissä esille nousi viisi teemaa, jotka kuvaavat käytettyjen käsitteiden tausta-ajatuksia: opettajien digitaalinen kompetenssi pedagogisina ratkaisuina, taitoina tietyllä osa-alueella, asenteina ja tunteina, oppilaiden osaamisen välineenä ja ennalta määrättyjen kriteerien perusteella. Opettajan työn pedagoginen luonne tuo digitaalisen kompetenssin tarkasteluun aivan erityisen näkökulman. Opettajien digitaalisen kompetenssin määrittelyssä on pyrittävä yhtenäisyyteen, jotta yhteistyö ja kehittäminen olisi mahdollista. Määrittelyn olisi hyvä pohjautua kansainvälisiin viitekehyksiin, jotta yhteistyö olisi mahdollista myös kansainvälisesti.
-
(2018)Ministry of Education and Culture in Finland has issued that Finland should be the leading country in the world in science education by the year 2020. The aim of this study was to research how early childhood science education is presented in the curriculums of Finland and Sweden and what targets it is given. Science education includes every aspect of science but it usually means natural sciences. In this study early childhood science education is defined to include only chemistry and physichs and also mathematics. These three have some basic terms in common and children can learn them simultaneously. The Finnish and Swedish curriculums of pre-school are the materials of this study. The Finnish curriculum is from the year 2014. The Swedish curriculum is part of the curriculum of comprehensive school. It has been revised in 2016. In Sweden there is also an extended part for the pre-school which was taken into account in this study. The method of this study was content analysis. Use of the basic science study terminology in the curriculums was also analysed. Science education as such is not mentioned in either curriculum. Basic terms were covered in both curriculums in different situations. The use of the terms were broarder in Sweden but the terms were used more often in Finland. The Swedish curriculum sets targets for the basic terms and gives examples for teachers how to teach science and all three aspects (mathematics, physichs and chemistry) were mentioned. In the Finnish curriculum the basic terms were included in mathematics whereas neither chemistry nor physichs were acknowledged. In Finland practicing of observation was emphasized and it was considered as the foundation of learning to research. Pre-school teacher in Sweden is given more precise targets for early science education than Finnish teacher. The Finnish curriculum gives teachers more freedom to organize early childhood science education.
Now showing items 1-4 of 4