Browsing by Subject "Suomi toisena kielenä"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2017)Objectives. Previous studies show that using music and songs in particular is an effective way to teach a new language to a child. Linguistically incompetent child may take part in a music moment and experience the feeling of achievement and belonging to a group. According to research it is also important to support the child's native language in order to make it possible to learn a new language. The objective of this research is to find out how do kindergarten teachers experience the use of songs as a tool in supporting language learning of 5 to 6-year-old children with Finnish as a second language. The research studied the tools used in supporting the learning of songs and mapped out kindergarten teachers' visions of themselves as an implementer of music pedagogy. Methods. This research was executed as a qualitative research. The research method was thematic interview and I interviewed five kindergarten teachers who work in the metropolitan area. Material's analytical method was content analysis. Findings and the conclusion. The kindergarten teachers experienced singing as a daily and significant way to teach language. Songs were appointed as the best method to teach language, for both children speaking Finnish as a native language and for those speaking Finnish as a second language. Each interviewee had experiences and examples of how linguistically incompetent children can express themselves by using songs. Children with Finnish as a second language, whose persuasion forbids music education or some parts of it, are taken into consideration especially during Christmas. Pictures and signs were definitely the most used methods supporting songs. In addition, the kindergarten teachers used methods of drama and physical education. Apart from one respondent the interviewees experienced the use of songs as "their thing" and told that they also have music related hobbies. None of the kindergarten teachers clearly brought out the way the native language of the child is supported. Arguing the use of songs was left at a practical stage. With additional research, it is possible to find out how kindergarten should support the child's own culture and the development of their native language.
-
(2023)Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkastellaan tapoja, joilla suomalaisuutta rakennetaan alakoulun S2-opetuksessa käytettävissä oppimateriaaleissa. Kielen opettamisen ohella, S2-opetuksella on vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan myös sosialisaatiota ja kotoutumista edistävä tehtävä. POPS:in mukaan kulttuurinen identiteetti, ja siten myös kansallisuus, on kuitenkin dynaaminen ja yksilön itsensä määriteltävissä. Aiempi tutkimus on osoittanut, että kansallisuus rakentuu diskursiivisesti; kansallisuuden rajoja, sen jaettua historiaa ja homogeenisyyttä uusintavan puheen kautta. Samalla kansallisuuden diskurssi luo toiseuttavia ja rodullistettuja kategorisointeja ja subjektipositioita, joiden kautta kuuluminen johonkin kansallisuuteen estetään. Tutkimukseni kysyy minkälaista ja miltä näyttävää suomalaisuutta tällä hetkellä käytössä olevat S2-oppimateriaalit rakentavat, ja mitä suomalaisuuden ulkopuolelle mahdollisesti suljetaan. Tutkimuksen aineistona toimi Opetushallituksen julkaisema S2-oppikirja Kielikarhu 1 ja siihen kuuluva opettajan materiaali. Aineistoa lähestyttiin diskurssianalyysin kautta; tunnistamalla suomalaisuuden diskursseja oppikirjan kuvista ja oppimateriaalien teksteistä ja erittelemällä suomalaisuuteen eksplisiittisesti ja implisiittisesti yhdistyviä kategorisointeja ja oletuksia. Suomalaisuus rakentui oppimateriaaleissa valkoisuuden normiin yhdistyvän kehollisuuden ja suomalaiseen tapakulttuuriin yhdistyvien rituaalien kautta. Suomalaisuus vertautui usein toi-siin kansallisuuksiin erontekojen ja vastakohtien kautta. Opettajan materiaaleissa suomalaisuus ja ei-suomalaisuus yhdistyivät oletukseen S2-oppilaan suomalaisuuden taidoista, jotka oli sidottu oppilaan maahanmuuttajataustaisuuteen. Oppimateriaalissa kuvailtiin kuitenkin moninaista lasten suomalaisuutta ja yksilön mahdollisuuksia määritellä omaa suomalaisuuttaan ja identiteettiään. Oppimateriaalien ristiriitainen tapa rakentaa suomalaisuutta korostaa koulun ja opetuksen valtaa uusintaa normatiivisia kansallisuuden diskursseja sekä niiden mahdollisuuksia haastaa näitä diskursseja. Sen sijaan, että suomalaisuus rakennettaisiin valmiiksi S2-oppilaille, heidän omaa toimijuuttaan sen rakentamisessa tulisi tukea. Siten myös suomalaisuus voitaisiin tulevaisuudessa rakentaa valtadiskursseja haastavien vaihtoehtoisten diskurssien kautta.
-
(2018)Objectives. The aim of the thesis was to find out what kind of means the teacher can use teaching Finnish as a second language students in order to support the production of their speaking. There has been quite a bit of research on this topic, though the topic is timely as cultural diversity increases and the number of pupils in the syllabus of Finnish as a second language is increasing. The thesis was made as a literature review. The aim was to explore, as far as possible, the most effective ways to support the production of speaking by Finnish as a second language students through the analysis of the research. There was found similiar types of supporting methods, but depending on the context, different methods for teaching was also found. Methods. The material of this thesis was collected from literature using a systematic literature review. The research material was compiled using related keywords in the most common library knowledge databases. The literature to be analyzed mainly consisted of studies related to the topic, but also other researches based literature for the period 2007-2016 was accepted. The results of the literature analysis were systematically grouped and analyzed using descriptive method. Results and Conclusions. From the research literature, there was found various teaching methods which the teacher can apply when teaching Finnish as a second language. Key elements of the most important researches, in particular to support the speech of the students, were small group activities, peer support and spontaneous interaction situations. In most studies, teaching functionality and interaction were important. Other well-functioning methods, such as the use of pupils' own mother language in teaching, were considered workable. The aim behind these teaching methods was to enrich the vocabulary of the students and thus to improve the fluency of speaking. The research results can be directly applied to practical teaching work.
Now showing items 1-3 of 3