Browsing by Subject "Tasa-arvo"

Tämän kandidaatin tutkielman aiheena oli maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tasa-arvon diskurssin rakentuminen Opetushallituksen verkkojulkaisuissa. Tutkielmassa pyrittiin määrittelemään tasa-arvon käsitteen saamia sisältöjä sekä sitä, mistä oikeastaan puhutaan, kun käsitellään maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tasa-arvoa. Tutkielmassa tasa-arvon käsite laajeni yleisestä tasa-arvon määritelmästä sukupuolten tasa-arvona laajempaan määritelmään, joka pitää sisällään yhdenvertaisen kohtelun. Tutkimusaineisto koostui Opetushallituksen verkkojulkaisuista, joissa käsiteltiin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tasa-arvoa peruskoulun vuosiluokilla 1 – 9 sekä peruskouluun valmistavassa opetuksessa. Tutkimusmenetelmänä tutkielmassa käytettiin diskurssianalyysiä, jonka avulla aineistosta on määritelty tasa-arvon diskurssin rakentavat merkityssysteemit, joista tutkimuksen tulokset muodostuivat. Tuloksien mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tasa-arvon diskurssi rakentui kolmesta eri merkityssysteemistä. Puhuttaessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tasa- arvosta, puhuttiin siitä suorin sanaviittein tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, tai käsiteltiin sitä rasismin tai mahdollisuuksien tasa-arvon kautta. Rasismin merkityssysteemiin sisältyi selkeästi alaryhmä, jossa tasa-arvosta puhuttiin kulttuurin kautta. Mahdollisuuksien tasa- arvoon puolestaan sisältyi alaryhmä, jossa käsiteltiin kielitaidon merkitystä tasa-arvon toteutumisessa.

Suomea pidetään sukupuolten tasa-arvon mallimaana ja lähes kaikki ilmoittavat kannattavansa tasa-arvoa. Tasa-arvo on ollut myös virallinen yhteiskunnallinen ja poliittinen tavoite, joka on kirjattu lakiin ja asetuksiin ja jonka edistämiseksi on tehty runsaasti töitä vuosikymmenten aikana. Pyrkimyksistä ja monista edistysaskelista huolimatta koulutusalat ja työmarkkinat ovat Suomessa edelleen vahvasti sukupuolen mukaan segregoituneet. Tasa-arvosta yleisluonteisena periaatteena ja päämääränä ollaan hyvin yksimielisiä. Sen sijaan käsitykset siitä, mitä tasa-arvolla tarkoitetaan, sekä konkreettiset keinot, joilla sitä kohti pyritään, jakavat mielipiteitä vahvasti, mikä on tullut selvästi esiin esimerkiksi tasa-arvolain uudistusten yhteydessä. Tutkielman tarkoituksena on kuvata suomalaisen tasa-arvo- ja koulutuspolitiikan kehityskaarta peruskoulun syntyvaiheesta 1970-luvulta alkaen aina nykyhetkeen saakka sekä esitellä peruskouluissa tehtyä tasa-arvotyötä ennen vuoden 2015 tasa-arvolain uudistuksen tuomaa tasa-arvosuunnittelun velvoitetta. Kandidaatintutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa on haettu suomalaisten yliopistokirjastojen julkaisutietokannoista, Arto-artikkeliviitetietokannasta, Google Scholar -hakukoneella sekä käymällä läpi aiempien tutkimusten lähdeluetteloita. Tutkimuslähteet koostuvat väitöskirjoista, tieteellisistä artikkeleista, vanhoista toimikuntien ja neuvottelukuntien mietinnöistä ja kartoituksista, opetussuunnitelmista sekä verkkojulkaisuista. 1960- ja 1970-lukujen paikkeilla niin Suomessa kuin monissa muissakin maissa tehtyjen koulutusreformien yhtenä keskeisenä ajatuksena oli, että koulutuksen avulla olisi mahdollista saada aikaan tasa-arvoa edistäviä uudistuksia ja muutosta sukupuolittuneisiin rakenteisiin koulutus- ja työmarkkina-aloilla. Tutkielman perusteella näyttää siltä, että sukupuolten tasa-arvon edistämisen keinot kouluissa ovat pysyneet hyvin samanlaisina. Vuosikymmeniä jatkunut keskustelu sukupuolten tasa-arvosta ja yleinen käsitys Suomesta tasa-arvon edelläkävijänä ovat johtaneet siihen, että etenkin kouluissa tasa-arvon katsotaan olevan jo toteutunut asia ja maininnat sukupuolten tasa-arvosta koulutuksen erityisenä tavoitteena katosivat opetussuunnitelmista. Näennäisestä sukupuolineutraaliudesta huolimatta tutkimukset osoittavat, että kouluissa toimitaan edelleen monia stereotypioita vahvistavilla tavoilla. Peruskoulujen tasa-arvosuunnittelun lakisääteinen velvoite toivottavasti tuo tulevaisuudessa muutosta tähän.