Browsing by Subject "Tunnekasvatus"

Tämän kandidaatin tutkielman tarkoitus on tuoda esille, millaisin menetelmin tunnekasvatusta opetetaan alakoulussa ja mitä hyötyä tunnekasvatuksen opettamisesta on. Kasvatusala ja opettajan työ ovat hyvin ihmislähtöisiä ja lapsikeskeisiä, minkä vuoksi tunteet ovat suuressa osassa työtä joka päivä. Aihe on merkittävä niin opettajalle, oppilaalle kuin yhteiskunnallekin, sillä tunnetaitoja tarvitaan jokapäiväisessä elämässä, ja tunnekasvatuksesta ja tunnetaidoista on hyötyä meille kaikille. Tunnetaidot onkin tunnistettu yhdeksi opettajan tärkeimmistä työkaluista, ja niiden opetus on kirjattu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, mikä velvoittaa tunnetaitojen opettamiseen koulussa. Kansallinen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) antaa tunnekasvatuksen opetukselle tavoitteet ja sisällöt, mutta koulut ja opettajat ovat vastuussa opetuksen järjestämisestä. Jos tiedämme enemmän tunnekasvatuksen toteuttamisen menetelmistä, on meidän myös helpompi kehittää niitä ja tuoda parempaa tunnekasvatusta kouluihin. Tällöin on myös mahdollista ymmärtää paremmin tunnekas-vatuksen tuottamia hyötyjä sekä sen opetuksen tärkeyttä kouluissa. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Millä tavoin tunnekasvatusta toteutetaan alakoulussa aiempien tutkimusten perusteella? 2) Mitä hyötyä tunnekasvatuksesta on yksilön, ryhmän ja yhteiskunnan kannalta aiempien tutkimusten perusteella? Tutkielman teoriatausta ja aineisto perustuvat aikaisempiin tunteita ja tunnetaitoja käsittelevistä tutkimuksista julkaistuihin artikkeleihin ja kirjoihin. Tutkielman keskeisimmät käsitteet ovat tunnekasvatus ja tunnetaidot. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostuu syksyn 2022 ja tammikuun 2023 aikana tiedonhakupalveluista. Aineisto on analysoitu abduktiivisen eli teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkielmani tulokset osoittavat, että kouluissa on monipuolisia tapoja tunnekasvatuksen toteuttamiseen. Opettajat opettivat tunnekasvatusta suunnitelmallisesti tunnekasvatukseen tarkoitetuilla opetustuokioilla, tarinoiden, draamaharjoituksien avulla, peleissä ja leikeissä ja erilaisten tunnekasvatusohjelmien avulla. Tunnekasvatusta opetettiin myös suunnittelemattomasti arjessa tulleiden mahdollisten opetushetkien avulla, joita ovat esimerkiksi välitunnilla sattuneet riidat, opetuksessa esille tulleet kysymykset sekä spontaanit ympäristön esiin tuomat tilanteet. Tulosten perusteella tunnekasvatuksesta on hyötyä yksilön lisäksi koko koululuokalle kuin myös yhteiskunnalle. Yksilön, kouluympäristöstä puhuttaessa oppilaan, kannalta kouluviihtyminen lisääntyi, oppiminen tehostui, sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutustaidot kehittyivät minkä lisäksi oppilaan kokonaisvaltainen terveys parani. Luokan kesken kaverisuhteet lujenivat, yhteistyö ja oppimisilmapiiri paranivat sekä kiusaaminen vähentyi. Yhteiskunnan osalta tuloksisissa korostuivat yksilöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi, työhyvinvoinnin lisääntyminen, päihteidenkäytön väheneminen sekä paremman tulevaisuuden saavuttaminen. Jatkotutkimuksena tutkimusta voisi laajentaa kansainväliseen tarkasteluun. Suomessa voi olla muihin maihin verrattuna erilaisia menetelmiä tunnekasvatuksen toteuttamiseen. Olisi tärkeää selvittää, missä laajuudessa kansainvälisesti tunnekasvatusta on huomioitu opetuk-sessa. Lisäksi tutkimusta voisi laajentaa yläkouluun ja millä keinoin siellä toteutetaan tunnekasvatusta.

Tunnekasvatuksen tarve on noussut viime vuosina yhä enemmän osin maailmalla jyllänneen COVID-19 pandemian ja sittemmin Ukrainassa alkaneiden sotatoimien johdosta. Sosiaali- ja terveysministeriön lasten oikeuksia ja hyvinvointia koronaepidemian jälkihoidossa pohtinut työryhmä toi vuoden 2020 raportissaan esiin, että koronakriisillä on ollut huomattavia vaikutuksia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada syvällistä tietoa tunnekasvatuksen tilasta Iitin kunnan esiopetuksessa, esiopettajien kuvaamana. Tutkimustehtävänä oli kuvata, millä tavoin Iitin kunnan esiopettajat toteuttavat tunnekasvatusta esiopetuksessa sekä, mitkä tekijät mahdollistavat ja vaikeuttavat laadukkaan tunnekasvatuksen toteuttamisen Iitin kunnan esiopetuksessa. Tutkimuskysymykset muotoutuivat seuraavanlaisiksi: (1) Millä menetelmillä Iitin kunnan esiopetuksessa toteutetaan tunnekasvatusta? Ja 2) Mitkä tekijät mahdollistavat laadukkaan tunnekasvatuksen toteuttamisen esiopetuksessa? Sekä (3) Mitkä tekijät vaikeuttavat laadukkaan tunnekasvatuksen toteuttamista esiopetuksessa? Tunnekasvatuksen tilaa ei ole aikaisemmin Iitin kunnan esiopetuksessa tutkittu, mutta tässä raportissa esiteltyjen aikaisempien tutkimusten valossa tunnekasvatuksella on positiivisia vaikutuksia lasten käyttäytymiseen ja kehittymiseen. Tämä opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja sen aineistona käytettiin ryhmähaastattelua, johon osallistui kolme Iitin kunnan esiopettajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustulosten mukaan Iitin kunnan esiopettajat toteuttivat tunnekasvatusta aamukokoontumisissa, pienryhmähetkissä ja arjen tilanteissa, harvemmin systemaattisesti suunniteltuna. Esiopettajat kokivat, että heillä oli käytössään riittävä määrä tunnekasvatusmateriaaleja, ja lisäksi heillä oli käytössään kuraattorin palvelut. Tulokset osoittivat, että entistä laadukkaamman tunnekasvatuksen toteuttaminen mahdollistuisi, jos heillä olisi enemmän aikaa perehtyä materiaaleihin ja, jos he pääsisivät tunnekasvatuskoulutukseen. Laadukkaan tunnekasvatuksen toteuttamisen vaikeuttavana tekijänä esiopettajat kokivat SAK-työajan puutteen ja liian suuret ryhmäkoot. Esiopettajat kokivat tunnekasvatuksen tärkeänä jo pienestä pitäen ja askel systemaattisemmin toteutettua tunnekasvatusta kohti oli otettu uuden Ystävien eskari -materiaalin myötä.