Browsing by Subject "UTAUT"

Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan luokanopettajien asenteita teknologian käyttöön Suomessa ja selvitetään tekijöitä, jotka vaikuttavat luokanopettajien asenteisiin sitä kohtaan. Tutkimuksessa taustoitetaan ensin aihetta kertomalla millaista teknologian käyttö opetuksessa on Suomessa. Lisäksi erittelen siihen liittyviä esteitä, kerron luokanopettajien teknologiataidoista ja -tiedoista sekä niiden kehittämisestä. Taustoittaminen on tärkeää, jotta ymmärretään aiheen viitekehys ja merkityksellisyys. Tämän jälkeen lähdetään tutkimaan tekijöitä, jotka vaikuttavat teknologian käyttöön. Tutkimuksen taustalla on teknologian käytön ja hyväksymisen yhdistelmäteoria (Unifed Theory of Acceptance and Use of Technology) eli UTAUT-teoria, jonka mukaan teknologian käyttöön vaikuttavat mahdollistavat olosuhteet, vaivattomuusodotukset, suorituskykyodotukset ja sosiaalinen vaikutus sekä opettajien taustatekijät, kuten ikä, sukupuoli, työkokemus sekä käytön vapaaehtoisuus. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistoksi valikoitui 11 artikkelia, jotka kävivät läpi tarkan seulonnan. Artikkelit kerättiin Helkasta ja ERIC:istä. Artikkeleja tutkittiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa analyysiä ohjasi teknologian käytön ja hyväksymisen yhdistelmäteoria eli UTAUT. Tulokset ja johtopäätökset. Teknologian käytön ja hyväksymisen yhdistelmäteoriasta nousevat tekijät näkyivät aineistossa epätasaisesti. Mahdollistavien olosuhteiden merkitys asenteeseen korostui kaikissa paitsi yhdessä aineistoon kuuluvissa artikkeleista. Vaivattomuusolosuhteet näkyivät yli puolessa artikkeleista ja suorituskykyodotukset sekä sosiaalinen vaikutus vain noin kolmasosassa artikkeleista. Tämän johdosta jäin pohtimaan jätetäänkö suorituskykyodotusten ja sosiaalisen vaikutuksen merkitys systemaattisesti huomioimatta. Pohdin myös, voitaisiinko ne huomioimalla parantaa opettajien asenteita, sillä niiden merkityksellisyys on huomattu joissain aikaisemmissa tutkimuksissa. Opettajien taustatekijöiden merkityksestä heidän asenteisiinsa saatiin ristiriitaisia tuloksia, mutta taustatekijöiden merkitys vastasi kuitenkin melko hyvin aikaisempia tutkimuksia. Analyysistä heräsi myös kysymys kulttuurin tai maan vaikutuksesta opettajien asenteisiin. Esiin nousi myös huoli eri Suomen alueiden välisestä eriarvoistumisesta ja tätä aihetta tulisi tutkia jatkossa.