Browsing by Subject "Ulkoilu"

Varhaiskasvatuksessa pääsääntöisesti ulkoillaan aamupäivällä sekä iltapäivällä. Ulkoilulla on tärkeä merkitys lapsen kasvulle, kehitykselle sekä oppimiselle. Tutkimuksessa tarkastellaan, mitkä seikat vaikuttavat varhaiskasvatuksen opettajan päätökseen ulkoilusta sekä tarkastellaan varhaiskasvatuksen opettajien asenteita ja käsityksiä lapsiryhmän ulkoilusta. Suomessa on tehty jonkin verran tutkimuksia ulkoilun merkityksestä ja sen tuottamista hyödyistä. Kuitenkin melko vähän on tutkittu varhaiskasvatuksessa tapahtuvaa ulkona toimimista ja syitä miksi ulkoilusta mahdollisesti luovutaan. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa hyödynnetään fenomenografista menetelmää. Tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluja toteutettiin seitsemän kappaletta (n=7). Vapaaehtoiset haastateltavat löytyivät varhaiskasvatuksen sosiaalisenmedian kanavista. Lisäksi haastateltavia valikoitiin myös ns. lumipalloefektillä. Kaikki haastateltavat ovat työskennelleet vähintään vuoden varhaiskasvatuksessa sekä ovat tällä hetkellä töissä varhaiskasvatuksessa. Tulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajat eivät osanneet kuvata kuin hyvin ohuesti sitä, mitä paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa todetaan ulkoilusta. Haastattelujen perusteella varhaiskasvatuksen opettajat kyllä hahmottavat ulkoilun osana arkipäivää, mutta ulkoilua koskeva puhe on osin negatiivista. Tutkimuksen perusteella ulkoilu on toiminto, joka toteutuu parhaiten, mikäli varhaiskasvatuksen opettaja itse arvostaa ulkoilua. Yksittäisen varhaiskasvatuksen opettajan asenteen lisäksi koko työyhteisön jaettu asenne sekä käsitykset vaikuttavat ulkoilun toteutumiseen, sillä varhaiskasvatuksen työyhteisöissä näyttää vallitsevan sanaton kulttuuri siitä, että iltavuorolaiset saavat päättää ulkoilusta.