Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Yhteenkuuluvuus"

Sort by: Order: Results:

  • Kipinoinen, Ainu (2022)
    Poissulkeminen on yleisin yksittäinen kiusaamisen muoto 3–6-vuotiaiden lasten keskuudessa. Päiväkodin vertaisyhteisöissä poissuljetuksi tulemisen sekä yhteenkuuluvuuden rakentumisen mahdollisuudet ovat läsnä samanaikaisesti, ja niistä käydään neuvotteluja varhaiskasvatuksen arjen pienissä hetkissä verbaalisin, materiaalisin sekä toiminnallisin keinoin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella kuvakirjoissa esiintyviä poissulkemisen muotoja sekä yhteenkuuluvuuden rakentumiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimukseni tavoitteena on kuvata 3–6-vuotiaille lapsille suunnatuissa kuvakirjoissa esiintyviä ulkopuolisuuden ja yhteenkuuluvuuden rajapintoja kuvakirjojen päähenkilöiden näkökulmasta. Kuvakirjoja lähestytään tässä tutkimuksessa tunnekasvatuksen näkökulmasta. Kuvakirjat valikoituivat tarkastelun kohteeksi, koska ne nähdään toimivan lähteenä tunteiden tunnistamisen, empatian sekä toisten tunteiden huomioimisen harjoittelulle. Tutkimus on menetelmältään laadullinen. Tutkimuksen aineisto koostui neljästä 3–6-vuotiaille lapsille suunnatusta kuvakirjasta. Aineiston kuvakirjat ovat julkaistu vuosina 2007–2021. Aineiston kuvakirjoja tarkasteltiin tässä tutkimuksessa ikonotekstinä, jolla tarkoitetaan teosta, jossa visuaalisia ja kirjallisia osia ei voida erottaa toisistaan. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Sisällönanalyysiä varten kuvakirjojen kuvat muokattiin kirjoitettuun muotoon. Aineiston kuvakirjat käsittelivät aikaisemman tutkimuksen valossa varsin realistisesti ulkopuolisuuden ja yhteenkuuluvuuden rajapintoja. Aineiston kuvakirjoissa esiintyi niin verbaalisia, toiminnallisia kuin materiaalisia poissulkemisen muotoja ja yhteenkuuluvuuden rakentumiseen liittyviä tekijöitä. Näitä tekijöitä ilmeni sekä tekstissä että kuvituksessa erikseen, mutta ne saattoivat ilmetä myös molemmissa yhtä aikaa. Koska poissulkemiseen ja yhteenkuuluvuuteen liittyviä tekijöitä saattoi ilmetä kuvakirjan tekstissä ja kuvituksessa erikseen, on tärkeää, että kuvakirjojen pohjalta käydään keskusteluja lasten kanssa. Koska aineistossa kuvattiin varsin realistisesti ulkopuolisuuden ja yhteenkuuluvuuden rajapintoja, voidaan todeta, että aineiston kuvakirjat voisivat toimia hyvänä pedagogisena välineenä varhaiskasvatuksessa, tunnekasvatuksen näkökulmasta. Tästä syystä tulevaisuudessa olisikin mielenkiintoista tutkia myös lasten kuvakirjoissa esiintyviä ulkopuolisuuden kokemusten kuvauksia.
  • Savitski, Emilia (2023)
    Yhteenkuuluvuuden tunne on ihmisen perustavanlaatuinen tarve ottaen huomioon sen vaikutukset kokonaisvaltaiseen kehitykseen ja hyvinvointiin. Ulkopuolelle jäämisen seuraukset ovat taas kielteisiä. Yhteenkuuluvuuden tunne on lapsen oikeus, ja yhteenkuuluvuuden tukeminen on varhaiskasvatuksen keskeisiä tehtäviä. Lapset ovat eriarvoisessa asemassa yhteenkuuluvuuden tunteen suhteen, sillä ulkopuolelle jäämiselle altistaa esimerkiksi erilaisuus. Siitä huolimatta yhteenkuuluvuutta pidetään usein itsestäänselvyytenä, eikä sen tukeminen ole välttämättä tietoista. Yhteenkuuluvuus on ilmiönä monimutkainen, ja sen rakentumiseen vaikuttavat monet eri tekijät. Yhteenkuuluvuuden politiikassa tutkitaan, millä tavoin yhteenkuuluvuutta tuotetaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella yhteenkuuluvuuden politiikkaa teoreettisena viitekehyksenä käyttäen, minkä tekijöiden opettajat näkevät edistävän ja estävän yhteenkuuluvuuden rakentumista lapsiryhmässä ja lisätä näin tietoisuutta yhteenkuuluvuudesta ja siihen liittyvistä tekijöistä. Lisäksi tavoitteena on selvittää aiemman tutkimuksen lähestymistapaa sekä mallia hyödyntäen yhteenkuuluvuuden rakentumisen monitasoisuutta ja suhteellisuutta. Tutkimus on empiirinen, laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen aineisto koostuu 13 varhaiskasvatuksen opettajan verkkokyselyn vastauksista. Verkkokysely toteutettiin sosiaalisen median alustalla, Facebookissa. Aineiston analyysimenetelmänä toimii teorialähtöinen analyysi, missä analyysirunkona on käytetty Puroilan ja kumppaneiden (2021a) luokittelurunkoa ja näistä muodostettuja tasoja (makro-, meso- ja mikrotasot). Aineiston analyysissä hyödynnettiin myös aineistolähtöistä luokkien muodostamista. Yhteenkuuluvuuden rakentuminen näyttäytyi aineiston perusteella monitasoisena ilmiönä, missä yhteenkuuluvuuteen vaikuttavia edistäviä ja estäviä tekijöitä voitiin sijoittaa makro-, meso- ja mikrotasolle. Varhaiskasvatuksen opettajat siis näkivät, että yhteenkuuluvuuden rakentumiseen lapsiryhmässä vaikuttavat tekijät koulutuspolitiikan, organisaatio- ja institutionaalisten olosuhteiden sekä suhteiden ja vuorovaikutuksen tasoilla. Yhteenkuuluvuuden rakentumisen suhteellisuus näkyi vastauksissa, mutta sitä ei pystytty tämän tutkimusaineiston avulla täysin luotettavasti tutkimaan.
  • O'Shaughnessy, Patrick (2021)
    Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät rakentavat yhteenkuulu-vuuden tunnetta ja mitkä tekijät heikentävät sitä inklusiivisessa oppimisympäristössä. Yhteen-kuuluvuuden tunteen rakentumisen tutkimus on suhteellisen tuoretta, suurin osa tutkimuksesta on tehty 2010-luvulla. Inkluusiota on alettu tutkia 2000-luvun puolella enemmän, kun erityisen tuen oppilaiden määrä kouluissa on kasvanut. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin in-ternetin hakukoneista ja tietokannoista löytyneitä tieteellisiä artikkeleita sekä tutkimuskirjalli-suutta. Tulokset ja johtopäätökset. Yhteenkuuluvuutta rakentavia tekijöitä tarkasteltiin varhaiskasvatus- ja kouluikäisten näkökulmasta. Yhteenkuuluvuutta heikentäviä tekijöitä tarkasteltiin erityisentu-en oppilaiden näkökulmasta. Yhteenkuuluvuutta rakentavia tekijöitä olivat koulun aikuisten po-sitiivinen suhtautuminen sekä vertaisryhmältä saatu hyväksyntä. Lisäksi yhteenkuuluvuutta edisti oppimisympäristön esteettömyys ja opettajan tarjoama riittävä tuki. Keskeisiä yhteenkuu-luvuutta heikentäviä tekijöitä olivat tuen puute, oppimisympäristön esteellisyys sekä vertais-ryhmän taholta koettu torjunta.