Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Yhteisöllisyys"

Sort by: Order: Results:

  • Luoma, Katriina (2022)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitä yhteisöllisyys on varhaiskasvatuksessa pienten, alle 3- vuotiaiden lasten ryhmässä. Tavoitteena oli selvittää myös toimintatapoja, jotka vaikuttavat tavalla tai toisella pienten lasten ryhmän yhteisöllisyyteen. Tutkimus toteutettiin narratiivisena, kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, sillä tarkoituksena oli hyödyntää jo aiemmin tutkittua tietoa osana tätä tutkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin tekemällä aineistohakuja Helsingin yliopiston tietokantoihin. Lopullinen tutkimusaineisto koostui viidestä tutkimusartikkelista, jotka keskittyivät tutkimaan varhaiskasvatusta. Lisäksi aineiston tuli vastata tutkittavaa ilmiötä eli yhteisöllisyyttä. Kohderyhmänä näissä tutkimuksissa olivat alle 3-vuotiaat lapset. Näistä viidestä tutkimuksesta kaksi oli toteutettu Suomessa ja loput Uudessa-Seelannissa, Australiassa sekä Norjassa vuosien 2014–2020 aikana. Tutkimustulokset analysoitiin kuvailevan synteesin avulla tarkoituksena löytää tutkimusaineistosta yhdistäviä sekä eroavia tekijöitä ja koota niistä monipuolinen yhteenveto. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää vastauksia kahteen tutkimuskysymykseen. Yhteisöllisyys alle 3-vuotiailla lapsilla todettiin olevan vahvasti kytköksissä turvallisuuden tunteeseen. Yleisesti yhteisöllisyys varhaiskasvatuksessa todettiin olevan jatkuvaa elämisen opettelua. Lisäksi yhteisöllisyyden edellytykseksi muodostui tutkimuksen perusteella yhteisö eli ryhmä. Yhteisöllisyyteen vaikuttavia toimintatapoja löytyi puolestaan useita. Nämä toimintatavat jaettiin tutkimuksen tulosten yhteydessä neljään ryhmään, joita olivat aikuisten kyky reagoida, me-olemuksen vahvistaminen, turvallisuuden tunteen luominen ja toimintaympäristön muokkaaminen. Näistä neljästä eri ryhmästä pystyttiin myös tekemään jaottelu verbaalin- ja nonverbaalin viestinnän välille, sekä jaottelemaan yhteisöllisyyttä edistävät, tukevat ja kehittävät toimintatavat, mutta myös esimerkiksi sen kehitystä haittaavat toimintatavat. Kaikki tämän tutkimuksen tulokset olivat tarkemmasta jaottelusta huolimatta rinnastettavissa toisiinsa osana yhteisöllisyyden ilmiötä. Sekä kysymykseen siitä, mitä yhteisöllisyys on alle 3-vuotiailla lapsilla, että kysymykseen yhteisöllisyyteen vaikuttavista toimintatavoista, pystyttiin liittämään myös varhaiset kokemukset vuorovaikutuksesta sekä yksilön identiteetin tukemisesta hyvin tärkeänä osana tutkimustuloksia. Nämä kaksi tekijää nousivat esiin jokaisesta tutkimuksesta. Tutkimustuloksista voitiin päätellä yhteisöllisyyden olevan tärkeä osa ryhmää ja ryhmän sisällä yksittäisen lapsen hyvinvointia, sillä erityisesti yhteisöllisyyttä tukevia, edistäviä ja kehittäviä toimintatapoja löytyi useita. Lisäksi pienen lapsen identiteettiä ja käsitystä itsestä on tutkimuksen mukaan hyvä tukea jo varhaislapsuudesta alkaen. Tätä käsitystä tukivat myös tämän tutkielman yhteydessä käsitellyt aiemmat tutkimukset, jotka ovat keskittyneet tutkimaan varhaislapsuutta ja sen vaikutusta aina aikuiselämään asti.
  • Lehtonen, Maria Emilia (2017)
    Objectives. The purpose of this qualitative study was to explore a choir of an organization and its meanings to the choir members. The research question was ‘Which kinds of meanings does choir singing have to the choir members?’. Earlier studies concerning sense of community and choir singing were introduced in the theory chapters. Methods. The material of this study was collected from 8 participants of an organization’s choir. The method used was a focus group interview. The questions asked concerned the meanings of the choir in general, the meanings from well-being point of view, sense of belonging, communication and trust as well as openness. The role of theory was directional in the analysis. Especially the studies written by McMillan and Chavis (1986) as well as Burroughs and Eby (1998) were applied in the analysis. Results and conclusions. The results of this study were categorised into communal meanings and individual meanings. The most important communal results concerned the positive sense of community, co-worker support, openness and trust and negative sense of community. The most important individual meanings concerned relaxation and well-being. This study could be beneficial on the field of work development since it shows the importance of activities at work such as the choir of this study from both collective and individual points of view.
  • Lampinen, Ella-Ida (2020)
    Lasten ja nuorten hyvinvointi koulussa on aina ajankohtainen aihe. Aiempi tutkimus aiheesta on keskittynyt hyvinvoinnin haittatekijöihin, mutta nykyään lisääntyvissä määrin ovat tutkimukset käsitelleet myös lasten ja nuorten kokemuksia omasta hyvinvoinnistaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kouluhyvinvoinnin yhteisöllisiä piirteitä. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella miten nämä piirteen edistävät tai heikentävät kouluhyvinvointia. Tutkimuksessa oli alun perin tarkoitus selvittää, miten hyvinvointia voisi parantaa koulussa, mutta tutkimusaineistosta tärkeäksi piirteeksi nousi koulukiusaamisen merkitys hyvinvoinnin toteutumiselle. Koin siis tarpeelliseksi pohtia myös piirteitä, jotka heikentävät kouluhyvinvointia. Tutkimuksen menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Keräsin aineiston hyödyntäen tutkimuksen avainsanoja aineistohaulla Googlen ja Google Scholarin hakutoiminnolla sekä Helka-kirjaston tietokannoista. Aineisto oli suurimmaksi osaksi suomenkielisiä tutkimusartikkeleita sekä tutkimuskirjallisuutta. Lähteinä on käytetty myös paria englanninkielistä tutkimusta. Suomalaista tutkimusta löytyi mielestäni kattamaan tutkimusaihe monipuolisesti. Aineisto on julkaistu paria klassikkoteosta lukuun ottamatta 2000-luvulla. Kouluhyvinvoinnin yhteisöllisiksi piirteiksi tutkimusaineistosta nousivat ystävyys- ja vertaissuhteet, koulun ilmapiiri ja kouluviihtyvyys sekä osallisuus. Yhteenkuuluvuuden tunne sekä kokemus yksilön merkityksellisyydestä edistävät kouluhyvinvointia. Molemmat tutkimuskysymykset liittyivät vahvasti toisiinsa, mutta toisen tutkimuskysymyksen kohdalla koulukiusaaminen nousi suurimmaksi hyvinvoinnin heikentäväksi piirteeksi koulussa.