Browsing by Subject "ableismi"

Pyrin kandintyössäni löytämään polkuja maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten erityisluokkasijoitusten yliedustuksen juurille kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Yliedustusta on Suomessa tutkittu kovin vähän, vaikka se on silmin havaittavissa. Tasa-arvoa uhkuvaan koulueetokseemme mahtuu ainoastaan erityisluokkien “lapsen edun” näkökulma, vaikka segregaation ongelmat ovat varsinkin maailmalla laajalti tunnustetut. Katsaukseni aineistossa yhdistävänä tekijänä oli kasvatustieteellinen ote sekä eksplisiittinen rodun – tai rodullistamisen käsitteen käyttö teoria- ja/tai tulkintakehyksenä. Etsin aineistostani viitteitä rodullistamisen prosessin yhteydestä kyvyttömyyden (dis/ability) tuottamiseen. Ableismi oli mielestäni tähän oiva teoreettinen viitekehys. Ableistisissa prosesseissa toisen ihmisen (miksei eläimenkin?) olemista; taitoja, tietoja ja toimintaa arvioidaan suhteessa kuviteltuun kaikkivoipaan ja kyvykkääseen (“able”) ideaali yksilöön tai - yhteisöön (Campbell, 2019), joka Suomalaisessa kontekstissa ja aineistossani määrittyy “suomalaisuudeksi” (Juva, 2019). Prosessissa tuottuu diskursiivisesti ideaalin tavoittamattomille erilaisia “kyvyttömyyksiä” merkiksi ulkopuolisuudesta. Samassa prosessissa kuva ideaalista piirtyy näkyväksi; vasten esimerkkiä, mitä se ei ole. Rodullistamisen ja ableismin teoreettiset yhteydet ovat ilmeiset. Myös analyysini perusteella aineistossani esiintyvillä rodullistamisen prosesseilla tuotettiin sen kohteille vino pino kyvyttömyyksiä nimenomaan suhteessa kuviteltuun “suomalaisuuden” ideaaliin. Pidänkin katsaukseni päätuloksena myös aineistossani tulkittavissa olevan rodullistamisen ja ableismin prosessien selkeää yhteyttä ja sen tarjoamaa mahdollisuutta tutkia myös rodullisuutta nimenomaan kykyjä ja ennen kaikkea kyvyttömyyksiä tuottavana mekanismina.