Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ahdistus"

Sort by: Order: Results:

  • Kontoniemi, Samuel (2023)
    Tavoitteet Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitä ovat oppimiseen liittyvät tunteet ja millaisia tunteita 6-8-vuotiaat alakoulun ensimmäisillä vuosiluokilla opiskelevat oppilaat kokevat matematiikan parissa opiskellessaan. Lisäksi tarkoituksena on selvittää millä tavoin nautinnon -,ahdistuksen - ja tylsistymisen tunteet ovat yhteydessä matematiikassa suoriutumisen kanssa samalla ikäluokalla. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa oli systemaattisen kirjallisuuskatsauksen piirteitä. Suurin osa aineistosta kerättiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmin. Tämän lisäksi aineistoon hyväksyttiin viisi julkaisua, jotka noudattivat vain osittain aineistolle annettuja kriteerejä. Aineisto kerättiin Helkasta, Eric-tietokannasta ja Google Scholarista. Laadullisen seulonnan jälkeen tutkimukseen päätyi 12 julkaisua. Tulokset ja johtopäätökset. 6-8-vuotiaat oppilaat kokevat matematiikan parissa sekä positiivisia että negatiivisa tunteita. Suurin osa oppilaista raportoi positiivisista tunteista. Nautinnon tunteella oli positiivinen yhteys matematiikassa suoriutumisen kanssa, ahdistuksella oli sekä positiivinen että negatiivinen yhteys matematiikassa suoriutumisen kanssa, mutta tylsistymisen ja matematiikassa suoriutumisen väliltä ei löydetty yhteyttä.
  • Pakarinen, Heini (2024)
    Herkkyyttä esiintyy joissakin määrin kaikilla ihmisillä, mutta sen ilmeneminen vaihtelee ihmisten välillä. Osalla ihmisistä herkkyys on synnynnäinen ominaisuus, joka liittyy hermoston herkkyyteen. Tällaisista ihmisistä käytetään termiä erityisherkät ihmiset. Erityisherkkyys on nykyajan maailmassa ajankohtainen aihe, josta erityisherkkien ihmisten mutta myös muiden on tärkeää saada lisää tietoa. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää erityisherkkyyteen kuuluvia piirteitä sekä tutkimuksissa yleisimmin käytettyjä erityisherkkyyden testausmenetelmiä. Toisena tavoitteena oli tutkia, millaisia yhteyksiä erityisherkkyydellä on hyvinvointiin erilaisista näkökulmista. Näin ollen tutkielmassa kuvaillaan keskeisten piirteiden, testaamisen ja hyvinvoinnin näkökulmista, mitä erityisherkkyys on. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, joka kuuluu kuvailevien kirjallisuuskatsausten menetelmiin. Aineiston haussa käytettiin kahta eri tietokantaa sekä aineistoon valittujen tutkimusartikkeleiden lähdeluetteloita. Aineistoon valikoitui yhteensä 22 sähköistä tutkimusartikkelia, joiden lisäksi aineistoon kuuluivat alueet kahdesta tutkimuksiin perustuvasta teoksesta. Aineiston analyysi toteutettiin käyttämällä sekä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä että aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimustulokset osoittivat, että erityisherkkyys oli aistitiedon käsittelyn herkkyyttä. Tutkimukset myös esittivät, että erityisherkillä ihmisillä oli voimakas empatiakyky ja he reagoivat voimakkaasti positiivisiin ja negatiivisiin ympäristöihin sekä havaitsivat myös muilta ihmisiltä huomaamatta jääneet ärsykkeet. Lisäksi tutkimukset antoivat näyttöä, että erityisherkät ihmiset kokivat ylivirittymistä ja käsittelivät tietoa syvällisesti. Ihmisten toivotaan pitävän erityisherkkyyttä positiivisena asiana ja lisäksi kasvatuksella on merkittävä rooli erityisherkkyyden ilmenemisessä. Tutkimuksissa yleisimmin käytetyn erityisherkkyystestin rakenteeseen liittyen tutkimukset antoivat ristiriitaisia tuloksia ja testi sai myös osakseen kritiikkiä. Useampien erityisherkkyyttä mittaavien testien käyttö tutkimuksissa on hyödyllistä ja ihmisten on tärkeä ymmärtää erityisherkkyystestien ja diagnoosien ero. Tutkimukset havaitsivat erityisherkkyyden yhteyden masennuksen, ahdistuksen, autististen piirteiden, pakko-oireisen häiriön ja fyysisen terveyden välillä. Erityisherkkyyden piirteiden tunteminen on hyvinvoinnin kannalta tärkeää ja erityisherkät hyötyvät muiden ihmisten tavoin mindfulnessista sekä avoimuudesta. Tulevaisuudessa on tarpeellista tutkia erityisherkkyyttä suomalaisilla, erilaisten sairauksien ja erityisherkkyyden eroja sekä erityisherkkyyden vaikutusta oppimiseen.
  • Pihlström Roy (2018)
    Anxiety and test anxiety are universal and pervasive phenomena that have a major impact on peoples lives in many cultures. However scholastic world seems to disregard the impor-tance of test anxiety. The goal of this study was to investigate how anxiety and test anxiety are described in the scientific literature. The goal was also to examine how test anxiety af-fects on individuals performance in test situations and what factors are associated with the test anxiety phenomenon. 10-40 % of adolescents suffer from debilitating test anxiety and therefore understanding test anxiety as a phenomenon, especially in the school context, is important. I conducted this study as a literature review and searched researchdata from the databases of Helka-library and Eric. I also used Google, Google Scholar and ScienceDirect. Further-more I used a few masters thesis and theory literature as references. According to research and theory literature, anxiety and test anxiety are pervasive and mul-tidimensional phenomena that are almost impossible to describe unambiguously in scientific terms. In general however, anxiety and test anxiety can be described as unpleasant mental nervousness. In most cases test anxiety debilitates test performance and prevents individu-als from performing to their full potential. In addition, highly test anxious individuals tend to perform lower in test situations, than their less anxious counterparts. According to literature, many factors including testformat, gender, personality and childhood experiences are asso-ciated with the magnitude of test anxiety.