Browsing by Subject "aikuisen rooli"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2020)Objectives The objective of this treatise was to clarify preconditions for adult participation for the under three-year-old children`s free play and its effects on the child`s development. It is expected that this treatise gives information about how the adult can participate in the under three-year- old child`s play in the free play situations of the early childhood education and how the adult`s presence in the free play affects the child`s later development. Methods This treatise was carried out as a qualitative treatise. Ideas which dominate on the field of the early childhood education were cleared in the treatise as a describing literature look from the phenomenon to be examined. A pedagogical treatise five (5) of which were university based studies was selected to be a research material altogether and two (2) polytechnic based studies. Results and conclusions The results of this treatise showed that adult`s participation in the free play required of the adult, I play the securing of preconditions, the creation of the safe play environment, attitude which is open to the play and presence in the play. For the play enough time, the suitable premises and toys which are safe to child. Placing of the adult and opportunity to touch during the play promoted the forming of the safe play environment near. The adult`s presence in the play meant not only active participation in the play but the adaptation of the own role according to children`s needs. The adult participation in the under three- year – old child`s free play promoted the child`s welfare, social skills and development of play skills. The adult prevented the establishing of the play roles in the group and helped the child to join the play along. The child committed more deeply to the play when the adult participated in the play. The results show that the adult strengthens the child`s development when participating in the free play.
-
(2022)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia miten Lastentarha aikakauslehdessä keskustellaan lasten liikunnasta sekä minkälaisia aikuisen rooleja nousee lasten liikunnassa. Aihe on mielestäni mielenkiintoinen, koska opettajat ovat merkittävässä roolissa lasten arjessa ja voivat osaltaan vaikuttaa liikunnalliseen elämäntapaan kasvamiseen. Aiheen valintaan vaikutti se, että suoritin edellisen lukuvuoden aikana liikunnan valinnaisen opintokokonaisuuden, joka antoi uutta perspektiiviä lasten liikuntaan. Sekä siksi, että mielestäni lasten liikunnasta puhutaan liian vähän siihen nähden kuinka tärkeä asia liikunta on. Tutkielmassani on kaksi tutkimuskysymystä: 1) Miten liikunnasta keskusteltiin Lastentarha aikakauslehdissä? 2) Minkälaisia aikuisen rooleja liikunta-aiheisissa keskusteluissa ilmeni? Tutkimukseni on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineistona toimivat lastentarha aikakausilehdet vuosilta 2016–2020. Kaikkiaan aineisto koostui kymmenestä lehdestä, joissa liikunta-aiheista keskustelua ilmeni. Tutkimuksen aiheen kannalta oli mielekkäintä tarkastella uusinta saatavilla olevaa aineistoa. Valitsin uusimmat saatavilla olevat aineistot tutkimukseen, koska minua kiinnosti nähdä miten vuonna 2016 voimaan tulleet fyysisen aktiivisuuden suositukset ovat vaikuttaneet keskusteluun lasten liikunnasta. Tutkielman tulokset osoittavat, että lasten liikunnasta ja fyysisestä aktiivisuudesta puhuttiin paljon ja niissä korostui aikuisen roolin merkittävyys. Artikkelit sisälsivät puhetta vuonna 2016 tulleista fyysisen aktiivisuuden suosituksista, vesi- ja luontoliikunnasta, sekä liikunnan positiivista vaikutuksista lapsen oppimiseen ja fyysiseen- sekä henkiseen hyvinvointiin. Artikkeleissa, joissa puhuttiin aktiivisesta aikuisesta, välittyi positiivinen ote liikuntakasvatuksesta ja oli helppo huomata, että niissä fyysistä aktiivisuutta esiintyi huomattavasti enemmän, kuin artikkeleissa, joissa aikuisilla oli passiivinen ote lasten liikuntaa kohtaan. Lehden keskusteluissa oli selvästi esillä, että aikuisen aktiivisella ohjaamisella ja osallistumisella on positiivinen vaikutus lasten fyysisen aktiivisuuden määrään. Tulokset osoittavat, että keskustelulle lasten liikunnasta on paikkansa kasvatustieteellisellä kentällä. Uskon myös, että aikuisen roolin tärkeyteen tullaan tulevaisuudessa kiinnittämään vielä enemmän huomiota.
-
(2020)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten päiväkodin työntekijöiden mielestä päiväkotiryhmänsä tilaratkaisut vaikuttavat lasten leikkiin sekä aikuisen antamaan tukeen leikinaikana. Tutkimukseni teoreettinen tausta muodostuu lasten leikistä, aikuisen roolista leikin aikana sekä näiden kahden kohtaamispaikasta eli päiväkodin tiloista. Tilaa käsittelevässä teoriaosuudessa tilaa tarkastellaan 1980 ja 2010- luvun suunnitelmista käsin sekä katsotaan tarkemmin sitä, miten tilallisuutta voidaan ajatella kokemuksellisesti lasten näkökulmasta. Tutkimukseeni osallistui kolme varhaiskasvatuksen opettajaa sekä kaksi lastenhoitajaa. Haastattelut suoritettiin yksilöllisinä teemahaastatteluina pääkaupunkiseudulla. Haastatteluiden kysymykset keskittyivät kolmen aihealueen ympärille, jotka olivat päiväkodin ryhmätilat, lasten leikkimahdollisuudet sekä aikuisen rooli. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa luokittelin haastateltavien vastauksia sen mukaan, minkälaisia merkityksiä haastateltavat antoivat tilaratkaisujen vaikutusten sekä oman roolinsa osalta. Tutkimuksesta selvisi, että varhaiskasvatuksen opettajat ja lastenhoitajat kokivat päiväkodin ryhmätilat merkityksellisenä tekijänä pohtiessa omaa toimintaan leikin tukemisessa. Leikkien tukeminen rajoittui silloin, kun aikuisen tuli siirtyä tilojen välillä. Tämän seurauksena leikkiin ei pystynyt paneutumaan pitkäksi aikaa. Lasten leikin tukeminen ja siihen osallistuminen sekä yleinen havainnointi oli osittain rajoittunut niin jakotilallisissa kuin yksihuoneisissa ryhmätiloissa. Lasten leikin pitkäkestoisuus sekä leikkimahdollisuudet näyttäytyivät leikin mukautumisena tilojen takia sekä mahdollistaakseen leikin lapsen tuli muokata olemassa olevia tiloja. Tulosten perusteella ideaalisesti päiväkodin tilat muodostuvat akvaariomaisista jakotiloista, jolloin aikuisilla on mahdollisuus tukea, nähdä ja havainnoida lasten leikkiä. Lapsilla on tällaisissa ryhmätiloissa mahdollisuus rauhalliseen sekä pitkäkestoiseen leikkiin. Tutkimustulokset antavat tärkeää informaatiota päiväkodin ryhmätiloista ja niiden toimivuudesta lasten leikin sekä aikuisten toiminnan suhteen. Tämän tutkimuksen pohjalta päiväkodin ryhmätiloissa saattaisi olla tarvetta muutokseen, jotta pitkäkestoinen leikki sekä aikuisen mahdollistama tuki leikin aikana onnistuisi kaikissa päiväkodeissa.
-
(2023)Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia keinoja varhaiskasvatuksen henkilöstö käyttää tukeakseen lapsia ristiriitatilanteiden ratkaisemisessa. Lisäksi tavoitteena on saada selville, minkälainen rooli varhaiskasvatuksen henkilöstöllä oli lasten välisten ristiriitatilanteiden ratkaisuissa. Varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetussuunnitelman perusteet velvoittavat henkilöstöä ratkaisemaan lastenväliset ristiriidat rakentavasti. Aikaisemmat tutkimukset ristiriitatilanteiden ratkaisemista osoittavat, että ristiriidan ratkaiseminen rakentavas-ti tukee lasten sosiaalista, kognitiivista sekä moraalista kehitystä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena. Tutkimuksessa keskitytään yhden esiopetusryhmän henkilöstön kertoman perusteella, millä tavalla he kokevat aikuisen roolin lastenvälisissä ristiriitatilanteissa. Aineistoa kerättiin haastattelemalla varhaiskasvatuksen henkilöstöä, joilla on usean vuoden työkokemus esiopetuksesta. Tutkimukseen osallistui kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa ja kaksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Analyysimenetelmänä toimi aineistoläh-töinen ja teoriaohjaava sisällönanalyysin. Vastaukset tutkimuskysymyksiin kokosin teemoittelun kautta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa nousi esiin menetelmiä, joiden avulla varhais-kasvatuksen henkilöstö tukee lasten sosioemotionaalisia taitoja sekä ristiriitatilanteiden ratkaisua. Varhaiskasvatuksessa käytettiin draamamenetelmiä tunnetaitojen tukemisessa sekä ristiriitatilanteiden läpikäymisessä. Ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen käytettiin sovittelun menetelmää (ns. miniverso). Aikuisen rooli ristiriitatilanteiden ratkaisussa on toimia sovittelijana, joka ohjaa lapsia ratkaisemaan ristiriitaa rakentavasti. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksen henkilöstön rooli nähtiin merkityk-sellisenä ristiriitatilanteiden ratkaisemisessa. Aikuisen läsnäolo tukee, lapsen osallisuutta sekä tiimityön merkitys. Sovittelun avulla jokaisella tiiminjäsenellä on samanlainen tapa auttaa ristiriitatilanteiden ratkaisemisessa.
-
(2023)Tavoitteet: Leikki tunnustetaan lapselle ominaiseksi tavaksi toimia ja oppia ja se on nostettu näkyvästi esiin varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa. Lasten osallisuus ja toimijuus toteutuu parhaiten lapselle ominaisten tapojen kuten leikin kautta. Aikuisen rooli lasten osallisuuden ja toimijuuden mahdollistajana varhaiskasvatuksessa on merkittävä ja siksi aikuisen leikkiin osallistumista pidetään tärkeänä. Varhaiskasvatuksen arjessa tämä ei aina kuitenkaan ole näin, vaan usein aikuiset tekevät leikkiin osallistumisen sijaan muita asioita. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin varhaiskasvatuksessa työskentelevien aikuisten roolia leikissä. Tutkimuksessa keskityttiin leikkiin osallistumista edistäviin ja estäviin tekijöihin varhaiskasvatuksen kontekstissa. Menetelmät: Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti, narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimustulokset analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen. Aineistoista löytyneet tulokset ryhmiteltiin kolmeen eri ulottuvuuteen, joita olivat: asenteellinen, rakenteellinen ja toiminnallinen. Aineistona tutkimuksessa olivat seuraavat alkuperäistutkimukset: Jonna Kankaan ja Annu Brotheruksen tutkimus: Osallisuus ja leikki varhaiskasvatuksessa – ”Leikittäisiin ja kaikki olis onnellisia!” (2017) sekä VKK- Metron (Pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen varhaiskasvatuksen kehittämis- ja yhteistyöverkosto) hankkeeseen liittyvää Saija Turusen tutkimus ”Nyt me tiedetään, että aikuisten kuuluukin leikkiä.” Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä (2016). Tulokset ja johtopäätökset: Tuloksissa nousi esiin sekä edistäviä että estäviä tekijöitä aikuisen leikkiin osallistumiselle kaikissa kolmessa ulottuvuudessa. Aikuisen oma asenne leikkiä ja leikillisyyttä kohtaan, ryhmien rutiineihin ja päiväjärjestykseen sekä vuorovaikutukselliseen toimintaan ja toiminnan vetämiseen liittyvät asiat näkyivät tuloksissa sekä edistävinä että estävinä tekijöinä. Toiseen alkuperäistutkimukseen (Turunen, 2016) liittyvän kehittämishankkeen myötä moniin estäviin tekijöihin pystyttiin vaikuttamaan yksilön, ryhmän ja/tai työyhteisön tasolla muokaten nämä tekijät leikkiä, lasten osallisuutta ja aikuisen leikkiin osallistumista edistäviksi.
-
(2022)Tavoitteet. Aikuisen on tärkeä osata tunnistaa milloin lapsi tarvitsee aikuisen tukea tai jopa ammattiapua. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella, mikä aikuisen rooli on lapsille suunnatuissa kuvakirjoissa. Tutkin kirjoja, joissa käsitellään lapsen kohtaamia kriisitilanteita tai aiheita, joiden voi nähdä olevan lapselle vaikeita kohdata tai käsitellä. Vaikeita aiheita valitsemissani kuvakirjoissa ovat sisaruksen kuolema sairauden uuvuttamana, sisaruksen itsemurha, vanhempien ero sekä vanhemman poislähtö. Otin aineistooni myös kirjan, missä kuvataan selektiivistä mutismia, minkä voi luokitella reagointitavaksi vaikeaan asiaan. Menetelmät. Tutkimustehtäväni on tarkastella ja analysoida viittä suomalaista kuvakirjaa, jotka käsittelevät jotain lapselle vaikeaa aihetta tai vaikean aiheen käsittelytapaa. Tutkin ensin, ketkä ovat vaikean asian äärellä lapsen tukena. Varsinainen kiinnostuksen kohteeni on se, mikä aikuisen rooli on vaikeiden asioiden käsittelyssä. Analyysi on toteutettu aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä. Muodostin analyysissani ylä-, ala-, sekä pääluokkia, joiden avulla sain vastaukset tutkimuskysymyksiini. Otin kuvat huomioon sisällönanalyysissani. Halusin tutkia, tuleeko kuvissa esille jotain sellaista, mitä ei tekstissä mainia. Tulokset ja johtopäätökset. Lapsi sai tukea jokaisessa viidessä kuvakirjassa joltain aikuiselta. Aikuisia olivat vanhemmat, vanhemman uusi puoliso, isovanhemmat, kasvattajat, hoitohenkilökunta. Lapsi sai kahdessa kuvakirjassa tukea myös mielikuvitukselliselta hahmolta. Tuloksissa korostui aikuisen rooli tukijana sekä poissaolevana. Varsinkin kuvakirjoissa, joissa käsiteltiin sisaruksen kuolemaa, vanhemman rooli poissaolevana nousi esiin. Kirjojen kuvituksessa korostui fyysisen tuen antaminen lapselle. Tuloksissa yllätti se, että lasten tunteista ei puhuttu juuri ollenkaan lapsen ja aikuisen välillä.
Now showing items 1-6 of 6