Browsing by Subject "aikuisen tuki"

Abstract Self-regulation means the ability to control own emotions, behavior and cognitive operations as required by the environment. This research focuses on examining how self-regulation skills of children from 3 to 5 years are supported in the kindergarten. The research question was (1) how is the development of self-regulation skills of children from 3 to 5 years supported in the kindergarten according to kindergarten teachers? The research question had three parts. (1.1) How kindergarten teachers define self-regulation? (1.2) In which ways development of self-regulation is supported in the kindergarten? (1.3) How kindergarten teachers explain these methods? Previous research has shown that child learns self-regulation by interacting with others. Feedback from environment and the way how adult responds to child’s actions have an impact on development of self-regulation. The method of this research was qualitative. The data was collected by using half-structured interview. The data consists of three interviews, which were conducted in three different kindergartens in Vantaa. All three interviewees had kindergarten teacher degree and they all had worked in the field at least five years. The data was analyzed by themes, which were based on research questions and interview questions. The results of this research brought out that the way adult guides and encourages child in the kindergarten activities in the early childhood education were essential. Creating positive atmosphere, presence of an adult, and adult’s own example were seen as important parts of teaching self-regulation skills. It also seemed to be important to use different kind of pictures while guiding child and vary the size of child groups. Kindergarten teachers defined that self-regulation skills include of the way child controls their actions, behaviors and how child concentrates on doing something without the distraction of environment.

Tiivistelmä - Referat – Abstract Tavoitteenani oli saada selville, miten lapsen osallisuus näyttäytyy päiväkodin vapaassa leikissä sisätiloissa. Halusin selvittää asiaa, sillä osallisuus on jäänyt minulle hieman epäselväksi, vaikka on kovin tärkeä asia varhaiskasvatuksessa. Teoriaosuudessa avasin osallisuuteen liittyviä termejä ja asetin ne varhaiskasvatuksen kontekstiin. Tutkimuskysymykseni syntyivät, miettiessäni kuinka tulevassa työssäni voin varmistaa, että lapsi kokee osallisuutta leikissä. Leikin kontekstin valitsin siksi, koska leikki on hyvin tärkeää varhaiskasvatuksessa ja laadukas leikki tukee myös lapsen oppimista. Aiempia tutkimuksia oli vähän, mutta löysin kaksi samaan aikaan tehtyä tutkimusta ja tutkimuksissa oli käsitelty osin samoja asioita. Haluan tuoda tietoa muillekin varhaiskasvatuksessa työskenteleville sekä opiskelijoille osallisuudesta ja varsinkin vapaassa leikissä. Toteutin tutkimukseni teoreettisen pohdinnan avulla. Lähteinä käytin kirjoja ja aiempia tutkimuksia. Teoreettista tietoa löytyi hyvin osallisuudesta ja leikistä, mutta tutkimuksia vähän juuri vapaan leikin kontekstista. Tutkimusmenetelmäni on lähellä integroitua kirjallisuuskatsausta ja lopussa yhdistän teoriasta ja tutkimuksista saadut tiedot yhteen. Tutkimusten ja teoriatiedon pohjalta lapsen osallisuuden havaitsemiseen aikuiselta vaaditaan tarkkaavaisuutta ja tietoa osallisuudesta. Osallisuuden tunnistamisen keskeisimpiä tunnusmerkkejä vapaassa leikissä on lapsen sitoutuneisuuden taso, leikin mielekkyys lapselle, motivaatio leikkiin, keskittyminen leikkiin sekä energioiden nouseminen ruumiillisesti ja henkisesti leikissä. Myös lapsen vaikuttaminen leikkiin sekä neuvottelu leikissä on osallisuudelle ominaisia piirteitä. Kasvattajalla on paljon vaihtoehtoja leikin tukemiseksi. Hän voi ihan alussa ottaa lapset leikkipaikkojen suunnitteluihin mukaan ikätasoa vastaavalla tasolla, jolloin leikkipaikoista tulee juuri sen ryhmän lasten näköiset ja heille sopivat. Aikuinen voi toimia leikissä sivusta tarkkailijana, leikin rikastuttajana, auttaa lapsia pääsemään mukaan leikkiin tai mennä tarvittaessa leikkiin mukaan lasten ehdoilla. Leikin havainnointi ja arviointi on tärkeää.