Browsing by Subject "aineenhallinta taito- ja taideaineet"

Tavoitteet. Luokanopettajan työ on vaativaa asiantuntijatyötä, jonka pohjana on Suomessa maisteritasoinen korkeakoulututkinto. Yksi keskeinen osa luokanopettajan työssä on opetettavien oppiaineiden aineenhallinta ja ainedidaktinen osaaminen. Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, millainen rooli ainedidaktiikalla ja aineenhallinalla on luokanopettajakoulutuksessa ja saavatko luokanopettajaopiskelijat koulutuksen myötä riittävät valmiudet ainedidaktiikan ja aineenhallinnan osalta. Tutkimuksessa perehdytään tarkemmin taito- ja taideaineiden opetukseen sekä aineenhallinnan ja ainedidaktisen osaamisen merkitykseen näissä aineissa. Toteutus. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuus kohdistui vertaisarvioituun kirjallisuuteen, jotka käsittelivät luokanopettajakoulutusta, didaktiikkaa, ainedidaktiikkaa, aineenhallintaa sekä taito- ja taideaineita ja niiden opetusta. Tiedonhaussa käytin kolmea eri tietokantaa (Finna, Helka, ja Google Scholar). Kirjallisuuden niukkuuden vuoksi en asettanut tiukkoja kriteerejä julkaisuajankohdalle ja lopulta aineisto koostui vuosina 2004–2023 ilmestyneestä kirjallisuudesta. Tulokset ja johtopäätökset. Aineenhallinnan ja oppiaineiden sisältöjen opetus luokanopettajakoulutuksessa on vähentynyt merkittävästi ja painotus on siirtynyt enemmän kohti ainedidaktisten taitojen opetusta ja oppimista. Kirjallisuuden perusteella moni valmistuneista luokanopettajasta kokee, ettei koulutus vastaa täysin luokanopettajan työtä, mutta tarkemmin opettajien aineenhallintaa ja ainedidaktisia valmiuksia selvittävää tutkimuskirjallisuutta ei löytynyt. Taito- ja taideaineiden osalta selvisi, että niiden opetus osana luokanopettajakoulutuksen monialaisia opintoja on vähentynyt, jonka vuoksi ei välttämättä voida taata, että kaikki oppilaat saavat pätevää taito- ja taideaineiden opetusta peruskoulun alaluokilla. Tutkimustietoa opettajien omista kokemuksista liittyen aineenhallintaan ja ainedidaktiseen osaamiseen löytyy kuitenkin vielä hyvin vähän. Aiheesta olisi tarpeellista tehdä lisätutkimusta tulevaisuudessa. Tuloksia voitaisiin mahdollisesti hyödyntää myös luokanopettajakoulutuksen kehittämisessä.