Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "aistisäätelyn haasteet"

Sort by: Order: Results:

  • Varis, Vilma (2024)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli aistiyliherkkyyden tunnistaminen ja tukeminen lapsella varhaiskasvatuksessa. Tutkimus perustuu Jean Ayresin sensorisen integraation teorialle, muille nykytutkimuksille sekä -kirjallisuudelle, joiden pohjalta aistitiedon käsittely, sen vaikeudet ja aistisäätelyn haasteet on määritelty. Ympäristöt ovat täynnä erilaisia aistiärsykkeitä ja monet lapset kuormittuvat näistä päivän aikana. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että aistiyliherkkä lapsi reagoi herkästi ympäristöstä tuleviin aistimuksiin ja saattaa kuormittua niistä nopeasti. Aistisäätelyn haasteiden tunnistamisesta on tutkimustietoa ulkomailta, mutta tukeminen keskittyy kouluympäristöön. Tutkimus rajattiin näkö-, kuulo- ja tuntoaistien yliherkkyyteen. Tutkimuksen avulla tuotettiin tietoa aistiyliherkkyyden tunnistamisesta ja tukemisesta varhaiskasvatuksessa. Menetelmät. Tutkimus oli laadullinen tutkimus, johon osallistui neljä varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina, joista ensimmäinen oli teemahaastattelumuotoinen pilottihaastattelu. Loput haastattelut olivat puolistrukturoituja haastatteluja. Tutkimuksen haastattelut muokattiin äänitteistä tekstimuotoon, joka analysointiin aineistolähtöisen sisällönanalyysi avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Tunnistamisesta nostettiin negatiivinen reagointi, vältteleminen ja tilanteesta poistuminen. Varhaiskasvatuksen opettajan omaa havainnointia korostettiin lapsen aistiyliherkkyyden tunnistamisessa. Monet tukitoimet olivat sovellettavissa jokaiseen tutkimukseen otetuista aisteista. Tuntoaistin yliherkkyyden tukemisesta nousi päällimmäisenä materiaalien huomiointi vanhempien kanssa. Näköaistin yliherkkyyden tukemisessa tulisi huomioida visuaaliset ärsykkeet ympäristössä, kun taas kuuloaistiyliherkkyyttä tuettaessa nousi keskiöön rauhalliset siirtymät ja tilat. Aistiyliherkkyydet ovat yksilöllisiä ja tuen keinot tästä syystä hyvin erilaisia riippuen lapsen yliherkkyydestä. Aikuisen tulee olla ymmärtäväinen ja sensitiivinen. Aikuisen oma tietous sekä ymmärrys aistiyliherkkyydestä on tärkeimpänä tekijänä, jotta tukitoimia pystytään toteuttamaan ryhmässä. Arkea pystytään helpottamaan paljon aistiyliherkälle lapselle ja samalla koko ryhmälle tekemällä pieniä muutoksia ympäristössä tai toimintatavoissa.