Browsing by Subject "aistiyliherkkyys"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2021)Tämän kvalitatiivisen kyselytutkimuksen tavoite oli ymmärtää aistiyliherkän lapsen vaatetukseen, tekstiilimateriaaleihin ja yksityiskohtiin, liittyviä haasteita arjessa. Aiemmat tutkimukset tekstiilimateriaaleista eivät ole käsitelleet aistiyliherkkiä lapsia, vaan muun muassa materiaalien tuntuominaisuuksia sekä tutkimuksia siitä, miten aikuiset tuntevat erilaiset tekstiilimateriaalit tai millaisia tunteita erilaiset materiaalit ihmisissä herättävät. Tutkimustiedolle aistiyliherkkien lasten vaatetuksesta kohderyhmänä olisi tarvetta. Tutkimuksen aineisto koostui 66 aistiyliherkän lapsen vanhemman vastauksesta. Heille lähe-tettiin nimettömästi kyselylomake Facebook ryhmän ”Aistiva- aistiyliherkän lapsen vanhemmat” kautta. Kyselylomakkeella selvitettiin avointen kysymysten avulla, millaisia materiaaleja lapsi kokee miellyttävänä ja mitkä materiaalit ja yksityiskohdat aiheuttavat lapselle epämiellyttäviä tuntemuksia. Aineisto käsiteltiin laadullisena sisällönanalyysina ja täydennettiin kvantifioinnilla, jolla saatiin selvitettyä, kuinka monta kertaa tietyt vastaukset mainittiin vastauslo-makkeissa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että aistiyliherkät lapset kokivat miellyttävimmiksi materiaaleikseen puuvillan ja pehmeät materiaalit. Kovia ja jäykkiä vaatteita vältettiin ja villa nostettiin materiaaleista epämiellyttävämmäksi. Aistiyliherkät lapset toivoivat vaatteiden olevan mahdollisimman paljon saumattomia, pesulaputtomia ja väljiä, ilman vetoketjuja ja nappeja. Vastauksista ilmeni, että erilaisia vaatteita oli vaikea löytää kaupoista aistiyliherkille lapsille. Etenkin sopivien housujen, erilaisten ulkovaatteiden ja sukkien löytäminen oli haasteellista. Tulokset osoittivat, että aistiyliherkkien lasten tarpeisiin vastaaminen vaatesuunnittelussa olisi mahdollista, sillä esiin nousseet tarpeet vaatisivat melko pieniä muutoksia lastenvaatteisiin. Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta useita jatkotutkimus mahdollisuuksia. Aistiyliherkkien lasten äänen kuuleminen, vaatesuunnittelijoiden tiedon lisääminen ja erilaisten muiden tahojen, kuten toimintaterapeuttien kokemusten tutkiminen toisi aistiyliherkkien lasten arkeen paljon lisää tietoa ja ymmärrystä.
-
(2024)Aistitiedon käsittely on olennainen osa ihmisen toimintaa ja haasteet tällä alueella voivat vaikuttaa laaja-alaisesti yksilön toimintakykyyn. Aiemmat tutkimukset ovat havainneet aistiyliherkkyyksien haastavan päivittäistä toimintaa etenkin pienten lasten keskuudessa. Hermoston yliherkkyys ärsykkeille voi johtaa epätyypillisiin reaktioihin kontekstin kannalta, mikä korostaa ympäristön vaatimusten merkitystä käyttäytymiselle ja oppimiselle. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että kouluympäristö voi olla kuormittava aistiärsykkeiden osalta, sillä oppilaiden mahdollisuus hallita ärsykkeitä koulukontekstissa on vähäinen. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin aistiyliherkkyyksien ilmenemismuotoja alakouluikäisillä lapsilla sekä niiden yhteyttä osallisuuteen kouluympäristössä. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva aistiyliherkkyyksien ilmenemisestä kouluympäristössä ja niiden vaikutuksista laajemmin lapsen koulutoimintaan. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin alkuvuonna 2024 neljästä eri tietokannasta. Aineistoon valikoitui 10 vertaisarvioitua artikkelia, joissa aistiyliherkkyyksiä tutkittiin eri kohderyhmillä. Aineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysiä. Tutkimustulokset osoittivat, että aistiyliherkkyydet voivat ilmetä yksilöllisesti käyttäytymisessä ja tunteiden säätelyssä, mitkä voivat vaikuttaa myös akateemiseen suoriutumiseen. Ahdistuneisuus, tarkkaamattomuus, kiihtynyt käyttäytyminen sekä haasteet auditiivisen materiaalin suodattamisessa nousivat tyypillisiksi aistiyliherkkyyksien ilmenemismuodoiksi. Aistiyliherkkyydet yhdessä neurologisten häiriöiden kanssa saivat haastavampia ilmenemismuotoja, jolloin myös niiden yhteys osallisuuteen havaittiin merkittäväksi. Lievemmissä haasteissa aistiyliherkkyyksien yhteyttä osallisuuteen ei havaittu. Kouluympäristö esiintyi arvaamattomana aistiärsykkeiden osalta, mikä korostaa tarvetta kiinnittää huomiota kouluympäristön suunnitteluun. Luokkahuoneympäristön muokkaaminen aistijärjestelmiä vähemmän kuormittavaksi on keskeistä oppimis- ja toimintaedellytysten parantamiseksi.
-
Millaista alakouluikäisten erityisherkkien lasten saaman tuen tulisi olla? : vanhempien kokemuksia (2020)The purpose of this qualitative study was to describe the experiences of parents with highly sensitive children's schooling and support need. The first research question was to find out in what way parents experience highly sensitivity to be present in the child's school running. Second question of research was how the dialogue and understanding between parents and the school has gone. The third question of research was what kind of support highly sensitive children should receive and the fourth research question was what kind of information should be given to schools on the basis of parental reportedly. The study is empirical, which explores the experiences of the parents of highly sensitive children. They were approached from the Facebook Highly Sensitive group and the dossier was collected from them by email. The survey was answered in the form of a questionnaire and a free-form writing. The purpose of the study was to highlight the experiences and aspirations of parents, how should children's individual differences be reflected in the school's everyday life. After collecting the material, I used method of thematic analysis of research. I highlighted the points of interest in research, encode and theme material through different themes and similarities and differences. As an auxiliary tool for describing the analysis, I used the Matrix table. The results showed that parents were longed for schools to increase their general knowledge about highly sensitivity and related sensory processing sensitivity. Half of respondents hoped for more understanding of schools to see individual differences between their highly sensitive children. In conclusion, it seemed that for example, schools would benefit from leaflets, which describe the main issues of highly sensitivity. Also, increasing emotional education in schools would probably be beneficial. In addition, operating therapy was significant help, especially in sensory processing sensitivity. This supports the idea of schools to increase co-operation with therapy, bringing valuable operational expertise to the the aim of strengthening learning and active participation of children and young people in the everyday life of schoolwork.
-
(2024)Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli aistiyliherkkyyden tunnistaminen ja tukeminen lapsella varhaiskasvatuksessa. Tutkimus perustuu Jean Ayresin sensorisen integraation teorialle, muille nykytutkimuksille sekä -kirjallisuudelle, joiden pohjalta aistitiedon käsittely, sen vaikeudet ja aistisäätelyn haasteet on määritelty. Ympäristöt ovat täynnä erilaisia aistiärsykkeitä ja monet lapset kuormittuvat näistä päivän aikana. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että aistiyliherkkä lapsi reagoi herkästi ympäristöstä tuleviin aistimuksiin ja saattaa kuormittua niistä nopeasti. Aistisäätelyn haasteiden tunnistamisesta on tutkimustietoa ulkomailta, mutta tukeminen keskittyy kouluympäristöön. Tutkimus rajattiin näkö-, kuulo- ja tuntoaistien yliherkkyyteen. Tutkimuksen avulla tuotettiin tietoa aistiyliherkkyyden tunnistamisesta ja tukemisesta varhaiskasvatuksessa. Menetelmät. Tutkimus oli laadullinen tutkimus, johon osallistui neljä varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina, joista ensimmäinen oli teemahaastattelumuotoinen pilottihaastattelu. Loput haastattelut olivat puolistrukturoituja haastatteluja. Tutkimuksen haastattelut muokattiin äänitteistä tekstimuotoon, joka analysointiin aineistolähtöisen sisällönanalyysi avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Tunnistamisesta nostettiin negatiivinen reagointi, vältteleminen ja tilanteesta poistuminen. Varhaiskasvatuksen opettajan omaa havainnointia korostettiin lapsen aistiyliherkkyyden tunnistamisessa. Monet tukitoimet olivat sovellettavissa jokaiseen tutkimukseen otetuista aisteista. Tuntoaistin yliherkkyyden tukemisesta nousi päällimmäisenä materiaalien huomiointi vanhempien kanssa. Näköaistin yliherkkyyden tukemisessa tulisi huomioida visuaaliset ärsykkeet ympäristössä, kun taas kuuloaistiyliherkkyyttä tuettaessa nousi keskiöön rauhalliset siirtymät ja tilat. Aistiyliherkkyydet ovat yksilöllisiä ja tuen keinot tästä syystä hyvin erilaisia riippuen lapsen yliherkkyydestä. Aikuisen tulee olla ymmärtäväinen ja sensitiivinen. Aikuisen oma tietous sekä ymmärrys aistiyliherkkyydestä on tärkeimpänä tekijänä, jotta tukitoimia pystytään toteuttamaan ryhmässä. Arkea pystytään helpottamaan paljon aistiyliherkälle lapselle ja samalla koko ryhmälle tekemällä pieniä muutoksia ympäristössä tai toimintatavoissa.
Now showing items 1-4 of 4