Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "aivot"

Sort by: Order: Results:

  • Eerola, Iida (2020)
    Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on hyvin yleisesti tunnettu ja paljon diagnosoitu häiriö. Siihen liittyvät oireet vaikuttavat jokapäiväiseen arkeen kuin koulussa menestymiseen. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö näyttäytyy yhdistelminä impulsiivisuutta, ylivilkkautta ja tarkkaamattomuutta. Oireiden syntyminen on pystytty paikantamaan aivotasolle. Varsinkin välittäjäaineiden poikkeava toiminta on tyypillistä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriössä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää liikunnan vaikutuksia aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön. Tarkoituksena oli tuoda näkyväksi liikunnasta saatavia hyötyjä aivotasolla. Aiheesta on tuoretta tutkimusta heikosti. Tämä tutkimus on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Pyrin löytämään tutkimuksia, jotka tarkastelivat liikunnan yhteyttä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön. Tutkimus koostuu viidestä systemaattisesti valikoituneesta artikkelista. Kaikki artikkelit ovat kansainvälisiä ja vertaisarvioituja. Artikkelit noudattavat hyväksymis- ja poissulkukriteereitä ja ovat julkaistu verkossa vuosina 2010-2018. Artikkeleiden tulokset ovat analysoitu ja niistä on muodostettu tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset. Tutkimuksen tulosten perusteella, voidaan todeta liikunnan vaikuttavan positiivisesti henkilöihin, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Artikkeleissa on käytetty erilaisia tapoja mittaamaan aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä ja siinä ilmeneviä pulmia. Kaikissa artikkeleiden tuloksissa todetaan, että liikunta paransi eniten tuloksia. Tuloksissa käy ilmi, että liikunnasta on eniten hyötyä myös verrokkiryhmäläisille, joilla ei ole aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä.
  • Rönn, Anna (2022)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää musiikin hyödyntämisen mahdollisuuksia oppimisen kontekstissa, erityisesti tunteiden näkökulmasta. Aiemmat tutkimukset ovat todistaneet musiikin harrastamisesta olevan hyötyä esimerkiksi lukemisen oppimisessa ja vieraiden kielten opiskelussa. Toisaalta paljon on tutkittu musiikin vaikutuksia tunteisiin ja niiden käsittelemiseen. Tunteiden tiedetään olevan yksi tärkeimmistä vaikuttajista oppimisen taustalla, mutta niiden huomioimiseksi ei ole juurikaan konkreettisia keinoja yleisesti esillä. Tässä tutkimuksessa esittelen tutkimusta pääasiassa kahden tutkimusalan eli musiikin ja oppimisen kentältä. Pyrin löytämään yhteyksiä musiikin, oppimisen ja tunteiden väliltä sekä pohdin niiden hyödyntämisen mahdollisuuksia koulumaailmassa, jossa painotetaan yhä enemmän kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oppimista. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, narratiivisella otteella. Tämä oli tarkoituksenmukaista, koska pyrin muodostamaan katsauksellani laajan yleiskuvan aiemmasta tutkimuksesta ja etsimään merkittäviä yhteyksiä niiden välillä. Aineisto koostuu sekä suomen- että englanninkielisistä vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista ja alan tutkijoiden kirjoista. Koska tutkimusalueet ovat hyvin laajoja, pyrin etsimään mahdollisimman ajankohtaista tutkimusta, kuitenkin ottaen huomioon muutamia merkittäviä teoksia 2000-luvun taitteesta. Analysoin tutkimustani erityisesti kognitiivisen neurotieteen näkökulmasta, mutta sivuan hieman myös muita, erityisesti musiikkiin liittyviä teorioita. Aineistoa löytyi aiheesta melko runsaasti. Tutkimusta, jossa valitsemani kolme tekijää eli musiikki, oppiminen ja tunteet olisivat olleet tasavertaisesti tarkastelun kohteena ei kuitenkaan löytynyt. Peruskoulun opetussuunnitelmassa näiden kolmen tekijän merkitystä toisilleen ei tunnistettu juuri ollenkaan. Johtopäätöksenä voin kuitenkin todeta, että musiikilla ja oppimisella on yhteys tunteiden näkökulmasta. Musiikilla voidaan vaikuttaa hyvin paljon ihmisen fysiologiseen olotilaan sekä omien tunteiden ilmaisemiseen ja purkamiseen. Optimaalinen fysiologinen olotila sekä mielen hyvinvointi ovat edellytyksiä uuden oppimiselle ja sen mielekkyydelle. Koulumaailmassa ei kuitenkaan vielä tunnisteta riittävästi musiikin monipuolisia mahdollisuuksia oppimisen tukemisessa.