Browsing by Subject "ajanhallinta"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)Tilastokeskuksen vuonna 2019 julkaisema raportti osoittaa, että yli puolet Suomessa opiskelevista korkeakouluopiskelijoista käy opintojensa ohella töissä. Yliopisto-opiskelijoiden yleisimmät syyt käydä töissä opintojen ohella olivat vuoden 2019 Opiskelijatutkimuksen julkaiseman tutkimuksen mukaan työkokemuksen kartuttaminen ja toimeentulon varmistaminen. Opiskelijoiden kokema paine suoriutua opinnoista päästäkseen kiinni työelämään ja opintojen aikainen uupumus ovat olleet puheenaiheena mediassa sekä opiskelijoiden keskuudessa. Aihepiiri kaipaa opiskelijalähtöisempää lisätutkimusta, sillä toistaiseksi opintojen aikaista töissä käymistä on tutkittu lähinnä valtakunnallisten mittausten ja tilastojen tarpeisiin. Toteuttamani tutkimuksen tehtävänä on selvittää, miten töissä käyminen opintojen ohella vaikuttaa luokanopettajaopiskelijoiden arjen rakentumiseen ja siten heidän hyvinvointiinsa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, mitä keinoja luokanopettajaopiskelijoilla oli käytössään arjen hallitsemiseksi ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi opintojen ja työn värittämässä arjessa. Ennakko-oletukseni oli, että vastauksista tulisi nousemaan negatiivista puhetta töiden ja opintojen yhdistämiseen liittyen, mikä kertoisi opiskelijoiden kokemasta uupumuksesta. Laatimani kvalitatiivinen tutkimus perustui avoimista kysymyksistä koostuvan verkkokyselylomakkeen avulla kerättyyn aineistoon, joka käsitti 8 vastausta. Aineisto koostui Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa luokanopettajaksi opiskelevista opiskelijoista, jotka kävivät opintojensa ohella töissä. Vastanneiden ikäjakauma oli 18–26 vuotta, heistä kaksi olivat ensimmäisen vuoden opiskelijoita, yksi toisen vuoden opiskelija ja viisi neljännen vuoden opiskelijaa. Käytin analyysimetodina temaattista analyysimenetelmää. Teemoittelin aineistosta nostamani merkitykset kahteen pääteemaan arjen hallinta ja hyvinvointi. Arjen hallinnan teeman alle jaottelin kolme alateemaa opiskelu, työnteko ja ajankäyttö. Teemoittelin hyvinvoinnin teeman alle alateemat uni ja lepo, ruoka, liikunta, ihmissuhteet sekä vapaa-aika. Tutkimustyön perusteella luokanopettajaopiskelijoiden arki koostui töistä, opiskelusta, vapaa-ajasta, sekä perheen, ystävien ja mahdollisen puolison kanssa vietetystä yhteisestä ajasta. Opiskelijoiden kokemukset arjen rakentumisesta ja sen hallinnasta olivat lähinnä positiivisia. Pääasialliseksi syyksi töiden tekemiselle opintojen ohessa nousi elintason ylläpitäminen ja työkokemuksen kartuttaminen. Tuloksesta voidaan johtaa päätös, että opintotuki ei siis yksin riitä kattamaan kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden elämistä. Opiskelijoilla oli monia tapoja ylläpitää hyvinvointiaan ja jaksamistaan arjessa. Ratkaisevaksi tekijäksi opiskelijoiden jaksamisen kannalta nousi oman ajanhallinnan taito. Kyseinen taito itsessään tuki opiskelijoiden hyvinvointia ravinnon, ihmissuhteiden ylläpitämisen, levon, vapaa-ajan ja liikunnan kanssa.
-
(2022)Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet korkeakouluopiskelijoiden ajanhallinnan taitojen olevan yhteydessä opinnoissa etenemiseen ja opintomenestykseen. Samalla ajanhallinnan haasteiden on löydetty olevan yhteydessä esimerkiksi lisääntyneeseen stressiin ja viivyttelyyn, sekä heikompaan hyvinvointiin ja motivaatioon. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet pitkälti ajanhallinnan yhteyksien tutkimukseen, mutta sen sijaan laadullisia tutkimuksia aiheesta on tehty huomattavasti vähemmän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla yliopisto-opiskelijoiden kokemia ajanhallinnan haasteita sekä niiden syitä. Tutkimusongelmat olivat: millaisia ajanhallinnan haasteita opiskelijat kuvailevat sekä mitä syitä opiskelijat kuvaavat ajanhallinnan haasteiden taustalle. Aihe on tärkeä, jotta opiskelijoiden ajanhallinnan taitoja voitaisiin tukea paremmin. Tutkimuksen kohteena oli Helsingin yliopiston Kohti parempaa oppimista -kurssin 20 yliopisto-opiskelijaa, jotka valikoitiin tutkimukseen yksinkertaisella satunnaisotannalla tutkimusluvan antaneiden joukosta. Opiskelijoiden kokemuksia ajanhallinnan haasteista sekä haasteiden syistä analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla analysoimalla opiskelijoiden kurssilla tekemiä ajanhallintatehtäviä. Tulokset osoittivat, kuinka suurin osa opiskelijoista tunnisti ja kuvaili ajanhallinnan haasteita sekä haasteiden syitä. Opiskelijoiden yleisimmät ajanhallinnan haasteet liittyivät käytöksen säätelyyn, jossa haasteena korostuivat erityisesti aikaansaamattomuus ja keskittymisvaikeudet. Lisäksi moni opiskelija koki käytöksen säätelyn haasteeksi liiallisen ruutuajan. Merkittävä osa opiskelijoista koki haasteita myös suunnitelmallisessa käytöksessä, jossa haasteita koettiin tavoitteiden ja aikataulujen toteutuksessa sekä ajankäytön priorisoinnissa. Osa opiskelijoista koki haasteita myös ajan arviointiin liittyen. Valtaosa ajanhallinnan haasteiden syistä liittyi opiskelijoiden omaan toimintaan tai ajatuksiin. Itseen liittyvinä syytekijöinä mainittiin: käytöksen säätelyn haasteet, ajankäytön tiedostamattomuus ja virheellinen arviointi, matala vireystila ja uniongelmat sekä tavoitteiden ja aikataulujen toteutuksen haasteet. Opiskelijat kuvailivat ajanhallinnan haasteille myös ulkoisia syitä: koronan aiheuttamat muutokset ja etäopiskelu keräsivät useita mainintoja erityisesti keskittymisvaikeuksien syynä. Lisäksi osa opiskelijoista kuvaili ajanhallinnan haasteiden syynä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden ristiriidat. Ajanhallinnan haasteet ja syyt painottuivat tutkimuksessa eniten opiskelijoihin itseensä liittyviin tekijöihin. Tuloksissa ilmeni kuitenkin myös monia muita ajanhallintaan kytkeytyviä tekijöitä, jotka osoittavat ajanhallinnan olevan kompleksi ilmiö, jossa kaikki haasteet eivät ole sidoksissa opiskelijan käytöksen säätelyn ongelmiin. Huomionarvoinen tulos on se, kuinka eri ajanhallinnan haasteiden välille kuvailtiin syy-seuraussuhteita. Tulevissa tutkimuksissa olisi hyvä tutkia lisää näitä mahdollisia yhteyksiä eri ajanhallinnan haasteiden välillä. Koronan ja etäopiskelun suurta merkitystä nyt saatuihin tuloksiin ei tule myöskään jättää huomiotta. Tulevaisuudessa opiskelijoiden ajanhallintaa tulisi tutkia lisää myös koronapandemian ulkopuolella. Näin voitaisiin vertailla haasteiden ilmenevyyttä etäopiskelun ja rajoituksien poistuttua. Tarve laajemmalle aineistolle ja pidemmän aikavälin tutkimukselle säilyy, mutta näiden tutkimustulosten avulla ajanhallinnan haasteiden ratkaisuja voidaan miettiä entistä laajemmasta näkökulmasta.
Now showing items 1-2 of 2