Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ajattelun taidot"

Sort by: Order: Results:

  • Hyvättinen, Tuija (2019)
    Objectives. Previous studies have shown that the importance of learning content knowledge has decreased in a world where to apply knowledge has become a requirement in almost all branches. To meet these future needs, supporting thinking skills has come internationally as a top priority in teaching activities. However, research has shown teachers' ability to teach thinking skills inadequate. The purpose of this study is to clarify the concept of thinking skills and the development of these skills in accordance with the theory of Demetriou et al. (2011). In addition, the aim is to find out what factors, especially in relation to the teacher activities, support or undermine the development of pupils' thinking skills at school. Methods. The research was carried out as a systematic literature review. After choosing the topic, the data was collected from the Thinking Skills and Creativity -journal in accordance with the admission and exclusion criteria defined in my study. Four peer-reviewed articles published in 2016-2018 were selected as material, all of which deal with teachers or teacher students and the teaching of thinking skills. The key words were "teacher" or "teaching" combined with "teaching thinking skills". Results and conclusions. The results showed several shortcomings in supporting thinking skills. Teacher-oriented teaching style, poor understanding of the concept, persistent beliefs about learning, inadequate knowledge and skills, and the content of teacher education proved to be obstacles to the development of thinking skills. The results also showed that how to learn is relevant to the development of cognitive skills (not so much what to learn). The results showed that student-centered ways of working also supported thinking skills development. Teacher's self-efficacy towards thinking skills, as well as sufficient knowledge and skills in thinking skills, supported the development of pupils' cognitive development. In conclusion, there is enough evidence of student-centered work practices to support future skills learning and the need to reform teacher education to better support the development of future teachers' thinking skills.
  • Rantakari, Julia (2019)
    Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisilla työtavoilla ajattelun taitoja voidaan harjoitella sosiaalisen median avulla. Ajattelun taidot määritellään Bloomin uudistetun taksonomian mukaisesti, koska sen nähdään vastaavan Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) tapaa määritellä ajattelun taidot laaja-alaisissa osaamiskokonaisuuksissa. Tutkielman tavoitteena on tarjota kasvattajille tietoa siitä, miten sosiaalista mediaa voitaisiin hyödyntää entistä enemmän opetuksessa. Tutkielma on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto muodostuu 19 artikkelista, joissa sosiaalista mediaa on käytetty opetuksessa. Aineiston analyysi suoritettiin deduktiivisesti etsimällä aineistosta ajattelua harjoittavia työtapoja, jotka luokiteltiin Bloomin uudistetun taksonomian mukaisesti eri ajattelun tasoille. Tämän jälkeen analyysiyksiköt luokiteltiin vielä induktiivisesti, jotta työtavoista saatiin muodostettua yleiskuvaavia luokkia. Tuloksista selvisi, että ajattelun taitoja pystytään harjoittelemaan monin eri tavoin sosiaalisen median avulla. Projektit havaittiin erinomaiseksi keinoksi harjoitella ajattelun taitoja monipuolisesti. Tuloksista selvisi myös, että samoilla työtavoilla pystyttiin harjoittelemaan eri ajattelun tasoja. Tästä voidaan päätellä opettajan roolin olevan merkittävä ajattelun ohjaamisessa, jotta opiskelija saadaan ohjattua käyttämään hänelle uusia ajattelun taitoja. Tutkimuksesta voidaan päätellä sosiaalisen median olevan toimiva väline ajattelun harjoittelemiseen. Tulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin enemmän täsmätutkimusta aiheesta, jotta saataisiin selville, voisiko sosiaalisen median käytöllä kehittää ajattelun taitoja perinteistä opetusta tehokkaammin. Lisäksi tarvitaan lisätietoa opiskelijoiden käyttökokemuksista.
  • Pitkäranta, Anniina (2022)
    Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli tutkia kuvataiteen ja luovan ajattelun yhteyttä. Tätä yhteyttä tarkasteltiin syvemmin kuvataiteen myötä kehittyvien luovan ajattelun osa-alueiden kautta sekä niiden keinojen kautta, joilla kuvataidetta toteutettiin tutkimusaineistossa. Katsauksen tutkimustarpeet nousivat esille esimerkiksi maailmanlaajuisesti ilmenevistä ongelmista, kuten ilmastonmuutoksesta, joiden ratkaisemiseksi tullaan tarvitsemaan innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisukykyä, jotka kuuluvat luovan ajattelun ominaisuuksiin. Tämä kirjallisuuskatsaus kokoaa yhteen tutkimuksia, joista on mahdollista tarkastella kuvataiteen ja luovan ajattelun yhteyttä. Tämä tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena on luoda yleiskatsaus tutkittavasta ilmiöistä. Kirjallisuuskatsaus mukaili systemaattisen kirjallisuuskatsauksen vaiheita. Aineiston keruussa käytettiin kolmea Helsingin yliopiston kirjaston tukemaa tietokantaa, joista aineisto seulottiin yhtenevillä sisäänottokriteereillä. Tutkimusaineistoa seulottaessa käytettiin yhteneviä sisäänottokriteereitä. Katsauksen tutkimusaineisto luokiteltiin ja raportoitiin tutkimuskysymysten mukaan. Kirjallisuuskatsauksen perusteella todettiin, että kuvataiteella ja luovalla ajattelulla on vahva yhteys toisiinsa. Luova ajattelu myös lisääntyi tai kehittyi kuvataiteen parissa työskenneltäessä muun muassa ongelman etsimisen, ideoiden luomisen ja niiden kokeilemisen sekä avoimemman ajattelun suhteen. Kuvataidetta toteutettiin tulosten mukaan havainnoimalla, arvioimalla, analysoimalla ja yhdessä keskustelemalla sekä perinteisten kuvataiteen teknisten työtapojen kautta. Tuloksista on pääteltävissä, että kuvataiteen avulla voidaan kehittää luovaa ajattelua.