Browsing by Subject "autismikirjon häiriö"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2019)Aims. Spontaneous communication is important because it allows you to have an influence on interaction and your surroundings. Also, it makes possible to express your needs, so others do not have to guess them. By strengthening spontaneous communication, the degree of independence of a person can be improved. The aim of this thesis was to collect information of spontaneous communication in people with autism spectrum disorder (ASD) from the perspectives of nonverbal and verbal communication. In addition, the aim was to collect literature that discuss ways of supporting communication in ASD. This thesis asks (1.) in what way people with ASD use verbal and nonverbal communication in their spontaneous communication and (2.) in what way it is possible to support their verbal and nonverbal communication. Methods. This thesis was carried out as a descriptive literature review where sources that discussed ASD and especially communication in people with ASD were gathered from different databases. The databases used were Google Scholar, ProQuest, Scopus and Helka. Sources were searched, among others, by combining keywords autism spectrum disorder, spontaneous communication and nonverbal communication. Besides that, sources were searched for in reference markings of master’s theses and doctoral theses that discussed ASD. From these sources, information was gathered about people with ASD and their unconventional communication and spontaneous communication, about problems within their communication and ways of supporting it. The thesis used literature, among others, from Simon Baron-Cohen, Uta Frith, Hsu-Min Chiang and Mark Carter. Results and conclusions. Based on the literature, it appeared that people in ASD used less spontaneous communication compared to typically developing individuals and they often depended on prompts and clues to communicate. Additionally, it was noticed that people with ASD had difficulties in interpreting and producing nonverbal messages. Spontaneous communication could be supported with different kinds of interventions such as DTT (discrete-trial training) or milieu therapy. (e.g. Goldstein 2002.) Furthermore, the use of AACs (Alternative and Augmentative Communication) could supplement existing speech or to serve as the primary method of expressive communication of a person with ASD. (e.g. Duffy & Healy 2011.) Examples of AACs were picture and object communication, signs and device communication. (e.g. Oesch 2001.)
-
(2018)The prevalence of autism spectrum disorder (ASD) and other pervasive developmental disorders has been growing for decades. This results in an increasing amount of special needs in the school environment. ASD is a neurobiological disorder which particularly occurs as problems in reciprocal social relationships and communication. The emergence of reciprocal interaction is a key factor in a successful supporting process. Previous studies show that attending music therapy may improve social skills for children and adolescents with autism spectrum disorder. Thus, including applications of music therapy in the supporting of students with ASD could be beneficial, but the lack of recent studies about feasible applications in the school environment is notable. The purpose of this study was to examine the methods and effectiveness of music therapy interventions carried out in a school environment to support children and adolescents with ASD. Alternative instruments to support learning are researched in this study. The study was conducted as an integrative literature review. Five methodologically differing international and scientific articles were chosen for this review. Concrete descriptions of used methods and their effectiveness were researched. The collected data was categorised and synthesised to answer the research questions. The results indicated a broad range of musical methods which all belong to one or more of the following categories: individual or group therapy, receptive or active therapy, communication based or learning theoretical therapy. Positive effects were identified in the field of joint engagement, teacher-student relationships and socio-emotional skills in general. In comparison with ordinary teaching methods, musical methods didn’t seem to produce any better results in terms of academic skills. This study shows that long-term and communication based applications of music therapy in the school environment can be useful for supporting children and adolescents with ASD.
-
(2020)Tutkimuksessani selvitetään minkälaisia osallisuuden kokemuksia autismikirjon korkeakoulu- opiskelijoilla on arjessaan, sekä missä konteksteissa nämä kokemukset syntyvät. Osallisuus voidaan määritellä monella eri tavalla näkökulmasta riippuen. Tässä tutkimuk- sessa osallisuus määritellään Maslowin tarvehierarkiaan, Learyn sekä Baumeisterin osalli- suuden teoriaan sekä Laursenin ja Yazdgerdin osallisuuden teoriaan perustuen. Heidän nä- kemyksiensä mukaan osallisuus voidaan määritellä ihmisen sisäsyntyiseksi tarpeeksi kuulua ryhmään, saada arvostusta ryhmässä sekä kokea itsensä tarpeelliseksi ryhmän jäseneksi. Näiden täyttymiseen vaaditaan edes yksi positiivinen pysyvä vuorovaikutussuhde. Aiemmat autismikirjon opiskelijoita koskevat tutkimukset osoittavat, että autismikirjon opiske- lijoilla on haasteita opiskelujen aikana nimenomaan vuorovaikutustilanteissa, ryhmätöissä sekä sosiaalisen kanssakäymisen aiheuttaman kuormituksen kanssa. Akateemisilta taidoil- taan osa opiskelijoista on kykenevä suoriutumaan korkeammankin asteen koulutuksesta, mutta usein muut tekijät, kuten vaikeudet vuorovaikutustilanteissa heikentävät myös opin- noissa suoriutumista. Tämän vuoksi autismikirjon opiskelijoiden osallisuuden tukemiseen opiskelujen aikana tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Tutkimuksen aineisto kerättiin osana The IMAGE projektia vuonna 2019 ja tähän tutkimukseen valikoitui seitsemän suomalaisen opiskelijan haastatteluaineistot. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysia apuna käyttäen, teemoittelemalla aineisto neljään pääteemaan, jotka vastasivat asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Tutkimukseen osallistuneilla oli pääasiassa vuorovaikutussuhteita korkeakoulun ulkopuolella harrastuksissa tai yhdistystoiminnassa. Koulukontekstissa vuorovaikutussuhteiden syntyminen oli hankalaa ja moni vastaajista koki joutuvansa muuttamaan käytöstään luennoilla ja ryhmätöitä tehdessä. Merkityksellisten ja mielekkäiden vuorovaikutussuhteiden syntymiseen edesauttoi yhteinen mielenkiinnon kohde ja selkeä agenda tapaamiselle. Näiden kautta autisminkirjon opiskelijan oli helpompi osallistua toimintaan ja saada positiivisia osallisuuden kokemuksia.
-
(2023)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia erilaisia sovellettuun käyttäytymisanalyysiin perustuvia interventioita (ABA-interventiot) ja niiden keskeisiä opetusmenetelmiä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet sovelletun käyttäytymisanalyysin vaikuttavuuden opetus- ja kuntoutusmenetelmänä lasten, joilla on autismikirjo, kuntoutuksessa. Sosiaalisiin taitoihin liittyvät haasteet ovat keskeinen osa autismikirjon häiriöön liittyvää käyttäytymistä. Tutkimuksen tarkoituksena on perehtyä siihen, mitä sosiaalisia taitoja ABA-interventioiden avulla opetetaan lapsille, joilla on autismikirjo ja millaisia opetusmenetelmiä interventioissa käytetään. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmin. Katsauksen aineistohaku tehtiin Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta. Aineistohaun kriteerit dokumentoitiin erilliseen taulukkoon. Kirjallisuuskatsauksen tutkimusaineisto koostui kahdeksasta vuosien 2010–2023 välillä julkaistusta englanninkielisestä vertaisarvioidusta artikkelista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmiä soveltaen. Analyysin perusteella muodostetut luokat ja niihin sisältyvät ilmaisut on raportoitu erillisessä taulukossa. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että interventioissa käytetään useita sovelletun käyttäytymisanalyysin keskeisiä opetusmenetelmiä. Näitä olivat muun muassa erillistaitojen opettaminen, virheenkorjausmenetelmä sekä toivotun käyttäytymisen ja toiminnan vahvistaminen. Tutkimuksessa tunnistettiin myös ABA-menetelmiä soveltavia ja yhdisteleviä opetusmetodeja. Menetelmien avulla onnistuttiin myös opettamaan useita sosiaalisia taitoja lapsille, joilla on autismikirjo. Kommunikaatioon, kieleen ja leikkimiseen liittyvät taidot nousivat erityisesti esille useista aineistoista.
Now showing items 1-4 of 4