Browsing by Subject "autoetnografia"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2023)Tässä autoetnografiassa tarkasteltiin tunnekasvatuksen opetusta varhaiskasvatuksessa opettajan pedagogisen ajattelun kautta. Tarkoituksena tutkielmassa oli saada tietoa, kuinka opettajan pedagoginen ajattelu kehittyy pienryhmätoimintaa suunnitellessa, havainnoidessa toimintaa sekä toimintaa arvioidessa. Menetelmänä tässä tutkimuksessa toimii autoetnografia, jolloin tuotin itse tutkimuksessa käy-tettävän aineiston. Autoetnografinen aineistoni koostui päiväkirjamerkinnöistä, jotka pitivät si-sällään toimintasuunnitelmat, toiminnalle asetetut tavoitteet sekä reflektointia omasta opetuk-sesta ja toiminnan toimivuudesta. Toteutin tunnekasvatusta pitämällä pienryhmätoimintaa ker-ran viikossa neljän kuukauden ajan. Aineisto kerättiin 2021 syyslukukaudella toimiessani työ-suhteessa varhaiskasvatuksen opettajana 0–2-vuotiaiden ryhmässä. Aineisto on analysoitu käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysi menetelmää. Analyysissä keskityttiin päiväkirja-merkintöjen kohtiin, joista nousi esiin pedagogisen ajattelun kehitys. Aineistostani ilmeni pedagogisen ajattelun kehitys ja siihen vaikuttaneet tekijät. Pedagoginen ajattelu rakentui kolmen teoreettisen käsitteen ympärille, jotka ohjasivat sen kehitystä. Tutkimuksessa havaitsin ulkoisten tekijöiden, opetustyylini sekä lapsilähtöisyyden muokkaavan omaa opetuskäsitystäni ja pedagogista ajatteluani. Jatkotutkimusta olisi mahdollista tehdä esimerkiksi syventymällä pelkästään teoreettisiin käsitteisiin, kuten opettajan opetustyyliin. Myös opetustyyliin vaikuttavia tekijöitä voisi tutkia. Jos tutkimusta olisi jatkettu pidempään, olisi myös aineisto ollut laajempi. Tällöin olisi voitu tarkastella pedagogisen ajattelun kehitystä ajallisesti laajemmin ja saatu tarkempi kuvaus sen kehityksestä.
-
(2020)Tutkimuksen tavoitteena oli tutustua kansanpuku feresiä koskevaan kirjalliseen aineistoon sekä sen omakohtaiseen valmistusprosessiin. Tutkija sai lahjana tarvikepaketin ja ohjeet kansanpuvun valmistusprosessiin. Teoreettisessa taustatutkimuksessa syvennytään pukeutumiseen sekä kansanpuvun ja feresin historiaan, joiden avulla valmistusprosessi lähti käyntiin. Prosessia varten tutkittiin useita erilaisia kansanpukumalleja, joita Suomessa on valmistettu, sillä aiempaa tutkimusta kansanpuku feresin valmistuksesta ei ole. Tutkija on erinomainen ompelutaidoiltaan, mutta ei ole aiemmin valmistanut kansanpukua. Tutkimustehtäväksi määräytyi selvittää, kuinka kansanpuku feresin valmistus onnistuu noviisilta, joka ei ennen ole kansanpukua valmistanut. Tutkimuksessa kuvataan tutkijan omakohtainen valmistusprosessi kansanpuvun valmistuksesta, jonka ympärille tutkimus kietoutui. Tämä kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin autoetnografisena tutkimuksena. Aineisto koostui tutkijan omista muistiinpanoista, valmistusprosessin aikana kerätystä kuva- ja videomateriaalista sekä kahdesta haastattelusta. Lähdin analysoimaan aineistoa paneutumalla ensin huolellisesti teoreettiseen taustaan ja kansanpuvun historiaan, jonka avulla jäsentyi selkeä kuva valmistusprosessista. Valmistusprosessin jälkeen muistiinpanot ja kuvamateriaali yhdistettiin yhteiseksi dokumentiksi, jotta niistä oli selvitettävissä tutkimuksen merkityksen kannalta tärkein asiasisältö reflektoivaan tutkimusprosessiin. Tutkimuksen tulos koostui yksilöllisestä valmistusprosessin kuvauksesta, jossa tutkijan prosessi ja teoria etenevät lomittain. Valmistusprosessissa ilmeni haasteita, mutta haastattelun ja lisäavun turvin prosessi saatiin päätökseen ja kansanpuku saatettua valmiiksi. Tutkimustulos yksilöllisenä valmistusprosessina osoitti, että feresin valmistus vaati paljon käsityöllistä taitoa ja täysin noviisin ompelijan olisi vaikea pukua valmistaa, vaikka hänellä olisi kuvalliset ohjeet tarjolla. Puvun valmistus onnistui tutkijalta kuitenkin hyvin, aiemman laajan ompelutaustan vuoksi.
-
(2020)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutustua hirsirakentamiseen ja raportoida omakohtainen hirsilaavun rakennusprojekti. Tutkimusongelmana on, kuinka rakennetaan hirsilaavu käsityön näkökulmasta. Tutkimuksessa perehdytään hirsilaavun rakentamiseen työvaihe työvaiheelta. Tutkimus syntyi omasta tarpeesta saada omaan käyttöön hirsilaavu ja kiinnostuksesta perehtyä tarkemmin hirsilaavun rakentamiseen. Retkeilijät yöpyvät usein hirsilaavuissa metsässä, mutta harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka vaativaa sellainen on tehdä. Hirsilaavun rakentaminen tuo uutta perspektiiviä retkeilyyn. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa hyödynnettiin autoetnografista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen keskeisin osallistuja oli tutkija itse. Tutkija raportoi tutkimuksen omakohtaisesta kokemuksesta. Tutkimusaineistona käytettiin tutkijan tuottamia dokumentteja, jotka koostuivat valokuvista, videoista ja päiväkirjasta. Aineisto raportoitiin tutkijan omien kokemusten kautta ja aineisto analysoitiin rakennusvaiheittain. Hirsilaavun rakentaminen käsityönä oli haastavaa ensikertalaiselle. Laavun rakentaminen on aikaa vievää ja tarkkuutta vaativaa käsityötä. Tutkimuksessa havaittiin, että hirsilaavun rakentaminen on mahdollista, vaikka ei ole aikaisemmin rakentanut hirsirakennusta. Perinteisellä tavalla rakennettu hirsilaavu vaatii useamman ihmisen apua. Hirret ovat painavia ja niiden liikuttaminen yksin käsivoimin on mahdotonta. Käsitöiden toteuttaminen yhdessä useamman ihmisen kanssa vaikuttaa käsityön tekemisen merkitykseen positiivisella tavalla. Yhteisöllisyys lisää motivaatiota saada käsityö valmiiksi tehtyä.
-
(2021)Tutkimukseni tavoitteena oli kehittää pedagogista ammattitaitoani omaa opetus-toimintaani reflektoimalla, tarkastelemalla sitä kriittisesti monesta eri näkökulmasta esitettyjen kysymysten avulla. Tutkimukset osoittavat, kuinka opettajan oma reflek-toiva työote kehittää hänen opetustaan ja parantaa lasten oppimistuloksia (Jyrhä-mä, Hellström, Uusikylä & Kansanen, 2016, s. 208). Tutkimusongelmani oli selvit-tää, millaisena oma opettajuuteni ja sitä ohjaava käyttöteoriani näyttäytyivät lasten tunnetaitoryhmissä. Tutkimusaineistonani olivat omat päiväkirjamerkintäni vuodelta 2017 kahden pitä-mäni lasten tunnetaitoryhmän ajalta. Molempiin tunnetaitoryhmiin osallistui neljä iältään 6–7-vuotiasta lasta ja kokoonnuimme kummankin ryhmän kanssa 10 ker-taa. Tutkimuksessani keskityin tarkastelemaan omia kuvauksiani vuorovaikutuk-sestani, toiminnalle asettamistani tavoitteista ja niiden saavuttamisesta, lasten osallisuudesta, käyttämistäni opetusmenetelmistä ja saamastani palautteesta tun-netaitoryhmistä. Tutkimukseni oli laadullinen, autoetnografinen tutkimus, joka pe-rustui induktiiviseen sisällönanalyysiin, omien päiväkirjatekstieni narratiiveja tutki-malla. Opettajuuteni näyttäytyi monitahoisena, palkitsevana ja alati kehittyvänä, vastavuo-roisena vuorovaikutusprosessina tunnetaitoryhmiini osallistuneiden lasten kanssa. Opettajuuteni palkitsevuus syntyi tutkimukseni perusteella vastavuoroisen ja yhtei-sen tiedon rakentumisen välityksellä. Taiteelliset työskentelymenetelmät mahdol-listivat syvemmän tason tunnetaitotyöskentelyn, jossa lapset ilmensivät monipuoli-sesti ajatuksiaan ja kokemuksiaan itsestään ja ympäristöstään. Tutkimukseni antoi tietoa siitä, millaiset pedagogiset menetelmät osoittautuivat toimiviksi pitämissäni tunnetaitoryhmissä. Lisäksi se kertoo reflektoinnin avulla tehdyistä oivalluksista, joiden tarkastelu tässä tutkimuksessa auttoi minua parem-min tiedostamaan käyttöteoriaani ja jäsentämään omaa opettajuuttani vahvuuksi-neen ja kehitystarpeineen. Tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä opetustyössäni ja opettajuuteni kehittämisessä.
Now showing items 1-4 of 4