Browsing by Subject "autonomia"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2021)Objective. Previous research has shown in various ways, the basic psychological needs found in the self-determination theory, which are the experienced autonomy, competence and relatedness, to have effect on intrinsic motivation and school attachment. The objective for this literature review is to find various practical methods for teachers to use, to give students the basic psychological need support and strengthen their intrinsic motivation. Methods. In this thesis the fulfillment of the basic psychological needs in school context is under review, using the qualitative research methods. The systematic, theory driven literature review material was gathered with timespan (2015-2021) publicated and peer reviewed scientific research articles. To the review material was selected seven (7) articles, which were publicated in reliable issues. The articles were searched in the EbscoHost-database, following systematic inclusion criteria. Results and conclusions. The articles selected for the review, confirmed the previous view of the basic psychological needs effect over intrinsic motivation development. The teachers ways of supporting autonomy, competence and relatedness, were in line with previous re-search. The results showed that teachers who had their own basic psychological needs met in work environments, also strengthened the students well-being and intrinsic motivation. In-teraction, student affection and their individual need acknowledgement, given choice op-tions, clear objectives and sufficient, good quality teaching and guidance, were, according to the research, key factors in students basic psychological need support.
-
(2017)The purpose of this research was to find out what factors affect kindergarten teachers’ work motivation during a long career. I wanted to find the factors that affect on work motivation, how does motivation last when doing a mentally and physically burdening job and does work motivation alter during different stages of working career. The goal of this research is to supply information for fresh kindergarten teachers on the things that have an effect on work motivation in the profession. This might help them recognize and think of their own motivational factors, notice them in the early stages of their career and help modify their working environment in a way that supports their own motivation to stay high throughout their career and would rather act as a supporting factor for their motivation than as a debilitating one. The research was done as a qualitative research and the answers were acquired with a half-structured interview, a small presurvey and a multichoice questionnaire. ¬Four kindergarten teachers with at least fifteen years of working experience and were between the ages of 40 and 60 were interviewed. Work motivation in different stages of their careers was discussed with the fore mentioned teachers and was mirrored with the experience given by the lenght of their careers. Presurvey and multichoices reflect Edward Deci’s and Richard Ryan’s self determination theorys three main principles: relatedness, autonomy and competence. Interviews answered the preset research questions. The interviewed teachers gave a lot of information of their work motivation and –experiences. The interviews presented a lot of new motivational factors some of which one would not have thought of at first. Motivation is important but we’re all individuals and the things affecting our motivation are unique. Biggest factors for work motivation were the team’s functionality, autonomy, workload growth and available resources. Disfunction of the team had a negative effect on work motivation and vice versa. Autonomy was considered really important. Workload was felt to have grown over the years and was decreasing one’s strenghts in the job. Available resources also affect ones work motivation. More resources equaled more motivation.
-
(2024)Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten positiivinen pedagogiikka näkyy varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa ja etsiä vastauksia siihen mitä menetelmiä opettajat käyttävät positiivisen pedagogiikan käytänteinä. Positiivinen pedagogiikka on pedagoginen suuntaus, joka pohjautuu positiiviseen psykologiaan. Martin Seligman kehitti positiivisen psykologian pohjalta PERMA-teorian, jota Eliisa Leskisenoja käytti tutkimuksessaan vuonna 2016 ja joka on keskeisimpiä positiivisen pedagogiikan teorioista. Tutkielmani tavoitteena on löytää aikaisemmista tutkimuksista positiivisen pedagogiikan menetelmiä ja miten opettajat niitä ovat hyödyntäneet työssään varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Menetelmät. Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistoni koostui kolmesta vertaisarvioidusta artikkelista. Tutkimusartikkelit ovat julkaistu vuosina 2018–2022.Tutkimusaineistoni käsitteli lasten osallisuutta, autonomian tukemista sekä positiivisen pedagogiikan toteuttamista suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkimusaineistoni käsiteltiin kvalitatiivisen sisällönanalyysin kautta ja sen menetelmäksi valikoitui induktiivinen aineiston analyysi. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittavat lasten osallisuuden keskeisyyden positiivisen pedagogiikan kontekstissa, erityisesti korostaen leikin ja vertaissuhteiden roolia. Leikin kautta lasten vuorovaikutustilanteet ja sosiaaliset taidot kehittyvät, mikä edistää heidän osallisuuttaan (Kyrö & Uitto, 2022, s. 97–100). Aikuisten rooli näissä tilanteissa on olennainen, sillä heidän tulee havainnoida ja tukea lasten vuorovaikutustaitoja sekä tarjota ohjausta itsesäätelyyn ja tunnetaitoihin, joita leikeissä tarvitaan (Kyrö & Uitto, 2022, s.97). Lisäksi tutkimus huomioi opettajien ikään, kokemukseen ja ryhmän koostumukseen liittyvät tekijät positiivisen pedagogiikan toteutumisessa (Ranta ym., 2022, s.431). Positiivisen pedagogiikan näkökulmasta hyvät vuorovaikutussuhteet opettajan ja lapsen välillä sekä tuki aloitekyvylle ja autonomialle ovat keskeisiä (Ranta ym., 2022, s. 431). Ryhmärakenteella ja -koolla on myös merkittävä vaikutus siihen, miten positiivista pedagogiikkaa käytännössä toteutetaan (Ranta ym., 2022, s. 431). PERMA-teoria tarjoaa viitekehyksen positiivisen ilmapiirin luomiselle varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Lasten autonomian tukeminen, myönteiset tunnekokemukset ja merkityksellisyyden kokemukset edistävät lasten hyvinvointia ja oppimista (Leskisenoja, 2016, s.72–73; Ranta, 2022, s.22). Opettajien rooli tässä on merkittävä, ja heidän tulee tarjota monipuolisia ohjaustapoja vahvistaakseen lasten minäkuvaa, itsetuntoa ja tunnetaitoja (Rautamies ym., 2018, s.69–71). Tutkimuksen perusteella suositellaan positiivisen pedagogiikan periaatteiden laajempaa käyttöönottoa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Tämä edellyttää opettajien jatkuvaa koulutusta ja kehittymistä sekä käytännön ohjeiden että teoreettisen pohjan osalta. Mentorointiopettajatoiminta voisi olla hyödyllinen tapa tukea opettajien vuorovaikutustaitoja ja positiivisen pedagogiikan soveltamista käytännössä. Tutkimustuloksia voitaisiin myös hyödyntää opettajankoulutuksessa positiivisen pedagogiikan menetelmien ja periaatteiden opetuksessa. Tavoitteena tulisi olla vanhakantaisten käytäntöjen korvaaminen positiivisemmin suuntautuneilla pedagogisilla lähestymistavoilla, jotka edistävät lasten hyvinvointia, osallisuutta ja oppimista varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Positiivisen pedagogiikan periaatteiden toteuttaminen edellyttää monipuolista osaamista opettajilta ja yhteisöltä, mutta se avaa mahdollisuuden innostavan ja osallistavan oppimisympäristön luomiselle, jossa jokainen lapsi voi kukoistaa.
-
(2016)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää oppilaiden kokemuksia metsässä pidetyiltä oppitunneilta. Tarkoitus on löytää oppilaille merkityksellisiä asioita ja – Decin ja Ryan itseohjautuvuusteoriaan nojaten – niiden mahdollisia yhteyksiä autonomian, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden tyydyttymiseen ja siten oppilaiden koulussa kokemaan hyvinvointiin. Tarkoituksena on kartoittaa, onko lasten kokemusten kuvauksista löydettävissä sellaisia olosuhteita, jotka edistävät psykologisten perustarpeiden tyydyttymistä tai estävät sen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ympäristöllä, joka tukee näiden tarpeiden tyydyttymistä tai estää sen, on selvä yhteys ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin. Metsän puolestaan on todettu vähentävän stressiä, lisäävän energisyyttä ja innostuneisuutta, parantavan tarkkaavaisuutta ja keskittymistä sekä lisäävän yhteishenkeä ja halua olla yhteydessä toisiin. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin eteläsuomalaisessa koulussa keväällä 2016. Tutkimukseen osallistui neljänneltä luokalta 21 oppilasta, joista kaksi oli luokkaan integroituja erityisoppilaita. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, jossa oli neljä avointa kysymystä. Tutkimuksen filosofinen perusta oli fenomenologinen ja tutkimusote fenomenografinen. Aineisto analysoitiin soveltamalla teemoittelua ja teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän tutkimuksen mukaan yhdessä tekeminen luonnossa oli oppilaille merkityksellistä. Myös se, että sai itse päättää, mitä ja miten teki ja kenen kanssa oli, oppilaille tärkeää. Tutkimuksessa tuli esille, että metsässä oli mahdollisuus olla koulukaverin kanssa vapaammin ja sai tehdä juuri sellaisia töitä kuin itse halusi. Tutkimuksen mukaan koulumetsässä pidetyiltä oppitunneilta oli löydettävissä olosuhteita, jotka tukivat psykologisten perustarpeiden tyydyttymistä, ja myös olosuhteita, jotka estivät psykologisten perustarpeiden tyydyttymisen. Opettaja voi tukea oppilaan hyvinvointia osallistamalla oppilaita päätöksentekoon, kannustamalla tarttumaan haasteisiin, tarjoamalla onnistumisen kokemuksia sekä panostamalla ryhmätyötaitoihin ja luokkahenkeen.
Now showing items 1-4 of 4