Browsing by Subject "barn med språksvårigheter"

Lasten puhevaikeuksien yleistyessä tarvitaan tarkoituksenmukaisia keinoja, joilla jo päiväkodeissa pystytään tunnistamaan apua tarvitsevat lapset ja aloittamaan puheen kehityksen tukeminen. Kieli on tärkeä osa ns. sosiaalista kompetenssia, joka on laajasti arvostettu kyky tämän päivän yhteiskunnassa. On tärkeätä tunnistaa puheen vaikeudet ennen kuin lapsi aloittaa koulun, koska kielelliset valmiudet ovat erittäin merkittävä asia lapsen tulevalle oppimiskyvylle ja viestintätaidoille. Päiväkoti on ympäristö, jossa lasten puheen häiriöt on mahdollista tunnistaa ajoissa. Tämä asettaa vaatimuksia lastentarhanopettajalle, jonka vastuulla on seurata mahdollisia poikkeamia lapsen puheessa ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin. Päiväkodin henkilöstöllä on tärkeä rooli lapsen puhehäiriöihin tartuttaessa, sillä perheessä puhevaikeuksia ei aina huomata tai perheissä ei tiedetä lasten puheen häiriöiden suurta vaikutusta lapsen elämään myöhemmin. Sekä lastentarhanopettajalla että logopedillä on oma roolinsa lapsen puheen kehityksessä. Lastentarhanopettajan rooli on toimia hyvänä kielellisenä esikuvana lapselle ja herättää lapsen kiinnostus kieltä ja viestintää kohtaan. Logopedin rooli korostuu vasta, kun kyseessä on poikkeava puheen kehitys. Monialainen yhteistyö on tärkeä voimavara, kun halutaan auttaa lapsia, joilla on puheen häiriö. Lastentarhanopettajan rooli ei muutu lapsen poikkeavan kielellisen kehityksen ollessa kyseessä, se ainoastaan vahvistuu. Kyselytutkimukseen valittiin kvalitatiivinen metodi, jotta tutkimuskysymyksiin saataisiin subjektiivisia ja monivivahteisia vastauksia. Tiedonkeruussa käytettiin semi-strukturoitua haastattelua, jolla selvitettiin lastentarhanopettajien ja logopedien näkemyksiä ja varmistettiin vastaajien fokuksen pysyminen parhaissa tavoissa tukea puhehäiriöisiä lapsia. Tutkimukseen osallistui kaksi lastentarhanopettajaa ja kaksi logopediä. Kvalitatiivisen tutkimuksen tulokset osoittavat, että on olemassa monia tapoja tukea lapsia, joilla on kielellisiä vaikeuksia. Tänä päivänä on jo paljon yhteistyötä päiväkotien ja logopedien välillä, ja molemmat ammattiryhmät kokevat yhteistyön hyödylliseksi. Jotta yhteistyötä voitaisiin kehittää ja syventää, tulisi molempien ammattiryhmien tuntea toistensa ammatilliset kompetenssit ja tietää, miten niitä voisi hyödyntää lasten hyväksi päivittäisessä työssä. Tilanne on jo tällaisenaan melko hyvä, mutta pienin muutoksin sitä voitaisiin kehittää parhaalle mahdolliselle tasolle.