Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "bilingualism"

Sort by: Order: Results:

  • Koodin vaihtamiseen voi olla monia erilaisia syitä 
    Uurtimo, Sanni (2016)
    Attitudes towards bilingual´s code-switching can be negative, however changing codes within the same conversation is quite common. The aim of this study is to research what factors lead bilinguals to use code-switching. This study was carried out as a literature review with the research subjects being bilingual. According to the previous literature it can be stated that many different reasons lead to and effect the usage of code-switching. These reasons might have something to do with memory or then the word needed isn`t known to the language user, hence code-switching may be required. Sometimes code-switching makes it possible to use a more meaningful expression. It has also been noted that context and interlocutor effect on code-switching. In a specific situation, the language user may have a will to reveal something about his identity or relationships. Due to this, the language user may decide to use code-switching to reveal intimacy or distance to the interlocutor. For example this could be used to reveal authority. It has also been suggested that emotions are connected to the usage of code-switching.
  • Varhaiskasvattajien keinot tukea vieraskielisen lapsen suomen kielen kehittymistä 
    Luoma-aho, Emmi (2021)
    Tavoitteet. Varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin opettamisessa vieraskielisille lapsille (Halme, 2011, s. 86-101). Tämän tutkielman tehtävänä on selvittää ja kuvata keinoja, joilla varhaiskasvattajat voivat tukea vieraskielisen lapsen suomen kielen kehittymistä sekä millaisia kokemuksia varhaiskasvattajilla on suomi toisena kielenä- opetuksen toteuttamisesta. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin käyttäen sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Aineisto on kerätty kyselylomakkeella, joka jaettiin kahdessa suomi toisena kielenä- opetukseen liittyvässä Facebook-ryhmässä. Aineiston analyysi eteni käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä sekä luokittelemalla strukturoitujen kysymysten vastauksia taulukoiksi. Kyselyyn vastasi 29 henkilöä. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten perusteella varhaiskasvattajat tukevat vieraskielisten lasten suomen kielen kehittymistä mielestäni monipuolisin keinoin, niin auditiivisia kuin erilaisia visuaalisia keinoja ja menetelmiä hyödyntäen. Suurin osa vastaajista (26/29) oli kuitenkin sitä mieltä, että eri päiväkotien välillä on eroja vieraskielisten lasten suomen kielen tukemiseen liittyen. Vastaajista 12/29 koki suomi toisena kielenä- opetuksen toteuttamisen laadukkaasti ja monipuolisesti mahdottomaksi käytössä olevilla resursseilla. Lisäksi muun muassa aika koettiin liian rajalliseksi vieraskielisten lasten suomen kielen oppimisen tukemiseksi. Kyseessä on siis osittain jopa haastavaksi koettu pedagoginen toiminta, joka on tärkeä ja jopa välttämätön apu ja tuki monelle lapselle varhaiskasvatuksen piirissä. Suomen kielen oppiminen on kuitenkin merkittävä tavoite varhaiskasvatusvuosina ennen koulun aloitusta (Pitkäranta, 2016, s. 4).

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO