Browsing by Subject "children"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2019)The purpose with this study is to see how some kindergarten teachers are working with the theme children’s feelings and acting out behavior. The theory part is supported by the law, the national regulatory documents and scientific literature within the field. The thesis will also go deeper into the fundamental of the low arousal approach. This study is a qualitative study where the material is collected by an interview with four randomly picked kindergarten teachers. The interview questions are semi-structured and my informants have got the interview questions beforehand. The analysis of the material has been made by looking for similarities and differences between the informants’ answers. Through the analysis of the databases it did appear that the informants were thinking that the theme feelings is an important, but hard subject. The informants were largely working in the same way, but there were some differences though. One of the conclusions in the study is that kindergarten teachers perhaps could need more support and in-service training within this theme, in order to get the tools that are needed in order to work and support children’s emotional development in the best possible way.
-
(2021)Tavoitteet. Tässä tutkielmassa tarkastelen millaisia tunteita entisten 9-13 vuotiaiden bangladeshilaisten lapsityöläisten sekä 7-13 vuotiaiden suomalaislasten sadutetuissa tarinoissa esiintyy. Lisäksi etsin eroja ja yhtäläisyyksiä tarinoissa tunteiden osalta. Tarinat on kerätty sadutus-menetelmää käyttäen. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että turvapaikkahakijalasten sadut ovat erilaisia verrattuna suomalaislasten satuihin (Karlsson, 2014, 73). Menetelmät Toteutin tutkielman laadullisena sisällönanalyysina. Aineistona käytin lapsilta sadutusmenetelmällä vuosina 2003-2004 kerättyjä yhdeksää entisen lapsityöläisen tarinaa sekä 29 suomalaislapsilta sadutettua tarinaa. Rajaan tunteet koskemaan perustunteita, joita ovat yhden määritelmän mukaan ilo, suru, viha, pelko sekä hämmästyminen (Yan, 2016;Huotilainen, 2017, 138–139). Etsin tarinoista näitä viittä eri perustunnetta ja niihin liittyviä ilmaisuja. Teemoittelen aineistosta esiin nousevia tutkimuskysymyksen kannalta keskeisiä teemoja. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän aineiston peruustella näyttäisi, että entisten lapsityöläisten tarinoissa esiintyi enemmän negatiiviiseksi miellettyjä pelon ja surun tunteita verrattuna suomalaislasten tarinoihin. Opettajat kohtaavat työssään lapsia yhä kirjavimmasta taustoista ja sadutuksen avulla voimme saada lisää tietoa oppilaista. Karlssonin (2014, 182) mukaan lasten satuja tarkastelemalla aikuinen voi ymmärtää lasta paremmin ja myös muokata toimintaansa näiden lasten kertomien viestien perusteella ja sadutus menetelmänä tarjoaa mahdollisuuden vaikeidenkin asioiden käsittelyyn.
-
(2020)Liikunnallisen elämäntavan tukeminen on ajankohtainen ja yhteiskunnallisesti merkittävä aihe lisääntyneestä liikkumattomuudesta ilmentyvien terveysriskien ja kustannusten vuoksi. Liikunnan hyödyt ovat tutkitusti yksilön hyvinvoinnin ja terveyden kannalta suuria, mikä tekee liikunnallisen elämäntavan omaksumisesta niin yksilön kuin koko yhteiskunnan kannalta tärkeää. Koululiikunta muodostaa lapsille merkittävän ja tasa-arvoisen liikunnallista elämäntapaa tukevan liikuntaympäristön tavoittaen koko ikäluokan. Koululiikunnalla voidaan vaikuttaa lasten myönteisten liikuntakokemusten saavuttamiseen ja kiinnostuksen heräämiseen liikuntaa kohtaan. Liikunnan opetuksen tavoitteeksi on perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014) kirjattu liikunnallisen elämäntavan tukeminen. Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka alakoulun liikunnan opetuksessa voidaan edistää oppilaiden liikunnallista elämäntapaa. Liikunnallista elämäntapaa pidetään suhteellisen pysyvänä ilmiönä, mikä käsittää liikunnallisen jatkumon lapsuudesta aikuisuuteen. Aktiiviseen liikkumiseen tulee kiinnittää huomiota, sillä säännöllinen liikkuminen lapsuudessa ennustaa liikunta-aktiivisuutta aikuisiällä. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuutta on haettu HELKA-, FINNA-, ERIC- ja DOAJ -tietokannoista sekä Google Scholarista. Hakusanoina olivat koululiikunta, liikunnallinen elämäntapa, liikuntakasvatus, alakoulu, lapset, liikunta-aktiivisuus ja liikunnan lukutaito (physical literacy). Tutkimustulosten perusteella liikunnallisen elämäntavan edistäminen edellyttää oppilaiden motivaation, itseluottamuksen, liikunnan pätevyyden, tietoisuuden sekä ymmärryksen vahvistamista, jotta he sitoutuvat ylläpitämään liikunta-aktiivisuutta koko eliniän ajan. Liikunnan opetuksessa oppilaiden motivaatiota voidaan tukea autonomisuuden, koetun pätevyyden, yhteenkuuluvuuden ja liikunnan nautinnon tarjoamisen kautta. Jokaiselle oppilaalle tulisi taata onnistumisen kokemuksia, sillä ne vahvistavat yksilön fyysistä pätevyyttä ja itseluottamusta omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin. Monipuolinen koululiikunta ja liikuntatunneilla opitut liikuntataidot luovat pohjan liikunnan harrastamiseen aikuisena. Liikunnallisen elämäntavan edistämisessä tulisi myös panostaa tietoisuuden ja ymmärryksen vahvistamiseen, jotta oppilaat saisivat myönteisiä liikuntakokemuksia ja ymmärtäisivät liikunnan tuomia merkityksiä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda liikunnanopetuksen kentälle konkreettisia keinoja tukea lasten liikunnallisen elämätavan muodostumista. Tutkielman on tarkoitus toimia Pro gradu -työn teoriapohjana. Jatkotutkimuksena voitaisiin tutkia, mitkä tekijät koululiikunnassa ovat vaikuttaneet positiivisesti tai negatiivisesti aikuisiän liikunta-aktivisuuteen.
-
(2022)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tässä tutkielmassa tarkastellaan perheaterioinnin yhteyttä lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin. Yhdessä syöminen on ollut tärkeä osa yhdessä elämistä, mutta perheaterioinnin on havaittu vähentyneen. Suomalaisten lapsiperheille suunnattujen ruokasuositusten (2019) mukaan perheen yhdessä syöminen edistää ruokailun terveellisyyttä. Lasten ja nuorten ruokailutottumuksista ollaan kuitenkin huolestuneita, sillä tutkimusten mukaan ne eivät useinkaan vastaa ravitsemussuosituksia. Esimerkiksi kasviksia, hedelmiä sekä marjoja lapset ja nuoret syövät ravitsemussuosituksiin nähden liian vähän, kun taas sokerin, suolan ja punaisen lihan kulutus on ravitsemussuosituksiin nähden runsasta. Suositusten mukaisella ruokavaliolla nähdään olevan vahva yhteys hyvinvointiin ja terveyteen sekä lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen. Tavoitteena tässä tutkielmassa onkin selvittää, mitä vaikutuksia perheaterioinnilla on havaittu olevan lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin ja millä tavoin perheaterioinnilla voidaan edistää lasten ja nuorten ravitsemussuositusten mukaisia ruokailutottumuksia. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaussa hyödynnettiin Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmahakua sekä Google Scholar hakupalvelua. Kirjallisuuden valinnassa ei käytetty täsmällisiä seulontamenetelmiä, mikä on tyypillistä kuvailevalle kirjallisuuskatsaukselle. Aineiston haussa hyödynnettiin avainsanoja sekä niiden yhdistelmiä. Aineistoista koostettiin taulukko, johon tutkielmassa käytettävien aineistojen perustiedot, kuten julkaisuvuosi ja päätulokset koottiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä tutkielmassa mukana olevien tutkimusten perusteella perheateriointi näyttäisi edistävän lasten ja nuorten ravitsemussuositusten mukaisia ruokailutottumuksia. Säännöllisesti perheen kanssa aterioivat lapset ja nuoret söivät enemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä kuluttivat vähemmän pikaruokaa, makeisia ja virvoitusjuomia, kuin ne, jotka eivät aterioineet säännöllisesti perheensä kanssa. Tämän lisäksi säännöllisellä perheaterioinnilla havaittiin olevan syömishäiriöiltä suojaava vaikutus. Säännöllisen perheaterioinnin voidaan siis nähdä olevan tärkeä tekijä lasten ja nuorten terveellisten ruokailutottumusten näkökulmasta sekä siten myös lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Tästä syystä olisikin tärkeää, että perheissä pyrittäisiin järjestämään aikaa yhteiselle aterialle.
-
(2017)The purpose of my study was to find out how children aged 2–6 take part in cooking dinner in families. The aim was to get information about how often and in which cooking tasks children take part in cooking dinner and find the reasons why children take part in cooking or not. The aim was also to get information about the meanings parents give to their children´s participations in cooking dinner. Based on these results I examined is there any connection between participation and children’s eating problems and future skills in cooking. These considerations I process mainly in my last chapter discussion, because this study is not wide enough to give reliable information to these perspectives. Five families with children aged 2–6 years took part in my study. All the families were nuclear families and at least one of the parents was in working life. In every interview the mother was selected to be interviewed. Interviews were carried out in October or November 2016 and were recorded and transcribed. Semi-structured interview were used in interviews, and content analysis in data analysis. According to my research results children aged 2–6 take part in cooking dinner variously. Participation varied from weekly attendance to that there was not any attendance. According to parents the participation was generally speaking slight, but they still listed lots of tasks that children had done. The most common tasks were mixing food, frying on a pan, cutting vegetables, taking away their own dishes after dinner and filling up and emptying dishwasher. The reasons for children´s participation was their own interest towards making food, spending time together. And reasons why they did not participated are the daily rush and safety issues. The meanings parents gave to children´s participation varied a lot between different families. Parents thought that cooking dinner together brought joy to children, helped them to under-stand cooking steps, and added children´s interest against food and cooking skills. Every parent felt their children's participation in cooking with family was important, without exception.
-
(2018)Objectives. Differences in people and the reasons behind them have been a subject of interest through-out history and, among others, the concept of temperament has been used in an attempt to explain them. According to theoretical literature, temperament is biologically-based, at least partly inherited behaviour-al and reactional tendency, which appears early and is relatively stable through life. Temperament ex-plains the individuality in people and serves as a biological foundation for personality, which develops through the joint influence of temperament and environment. Temperament is composed of different temperament traits, the number of which is debated by different temperament theorists. Temperament is in constant interaction with environment, including at school, where temperament has been suggested to contribute to an unequal treatment of children. The objectives of the present study were to discover how temperament is being defined within school context, what kind of effect temperament has on children’s educational experience, and how it should be taken into account in connection to children’s educational experience. The aim is to analyse current theoretical and empirical literature and advance temperament-related knowledge and understanding in the field of education. Methodology. The present study was executed as a descriptive literature review. The material was com-prised of international and Finnish theoretical literature as well as numerous research articles, published in prestigious, peer-reviewed international journals. The material included research conducted specifical-ly in the Finnish school context as well. Results and conclusions. In research conducted in school context, temperament was defined based on the theoretical literature with small variations mostly in temperament traits. According to research, chil-dren’s temperaments were directly and indirectly linked to children’s school adjustment, social relation-ships with teachers and peers, and academic achievement, including school grades. Reviewed studies suggested more temperament-related education for teachers and rethinking of assessment practices. Temperaments’ different kinds of effects on children’s school experiences put them in unequal posi-tions at school. Some children, based on their innate attributes, have more negative relationships with teachers and peers, and worse grades, which, in turn, are connected to different kinds of educational opportunities in the future. Temperament-related education for teachers and more equal assessment practices might improve educational experience of children with all kinds of temperament.
Now showing items 1-6 of 6